Kangasharjun verojuhlasta

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju vaati Yrittäjäpäivien paneelissa tiukkoja toimia Suomen talouden kääntämiseksi kasvuun. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan resepti on selkeä. ”Jos halutaan talouskasvua järkevällä aikajänteellä, niin tarvitaan nopeita toimia. Nopein keino on verotus. Yhteisöveroa alas, osinko- ja perintöveroon muutos”.

Ajatus siitä, että yhteisöveroa alentamalla talous lähtisi kasvuun on sinänsä looginen ajatus. Jos yhteisövero on alhainen, niin ulkomaisen pääoman ajatellaan ryöpsähtävän maahan, kun täällä saadaan sijoitetulle pääomalle suurempi tuotto. Ymmärtääkseni yhteisövero ei koske sinänsä pääomaa, vaan sille saatavaa tuottoa.

Kangasharju siis ajattelee, että vaikkapa suomalainen lusikkatehdas  kiinnostaa sijoittajaa siksi, että siitä saa suuremman tuoton. Toisin sanoen ulkomaista pääomaa alkaa virrata jos jonkinlaisen näpyttimen tuotantoon kunhan sille saadaan tuottoa. 

On kuitenkin luultavaa, että lusikoiden käyttö Suomessa on vakio, joka ei siitä muuksi muutu, vaikka yhteisöveroa alennettaisiin. Jos näin käy, niin manööverista hyötyy vain osakkeen omistaja tai “lusikkamaakari” itse. 

Sen sijaan, jos maailmalla olisi puute lusikoista, niin toimenpiteellä saattaisi olla potentiaalista merkitystä ajatellen työllisyyttä Suomessa. Tämä tietysti edellyttää, että tuotanto pysyy Suomessa eikä sitä, että tuotanto ostetaan pois Suomesta.

Se tuskin käy, että ulkomaalaisen yrityksen verokäytäntö olisi erilainen kuin Suomessa. Tämä ilmeisesti vääristäisi niin kutsuttua kilpailua. Mutta kannattaa tarkistaa soveltuvin osin.

Kun perinteisten yhtiöiden innovatiivisuus näyttää nollalta, niin herää epäilys siitä, tokko yhteisöveron alentamisella on muuta vaikutusta kuin juuri se, että lusikkatehtaan omistajalle kertyy enemmän korvausta sijoituksestaan. Toisaalta, jos perinteinen lusikkatehdas keksii mullistavan idean, niin tokihan tällä olisi pääoman saannin kannalta merkitystä.

Lusikkatehdas symboloi tässä kaikkia suomalaisia yrityksiä. Se ei siis viittaa mihinkään yksittäiseen yritykseen.

Ajatellaan nyt vaikka niin, että lusikkatehdas keksii  mullistavan idean “sijoituslusikan”. Toisin sanoen alkaa värkätä kullasta lusikoita ja muita keittiövälineitä maailman tilanteesta huolestuneille kansalaisille ja muuten vain kaikesta kiiltävästä pitäville. Tämä saattaisi olle siksi merkittävä keksintö, että se saisi huomiota laajemminkin.

Kangasharjun idea sinällään on puhtaan porvarillinen ja ideologinen. Sen voi jotenkin hyväksyä sillä oletuksella, että vastaavasti pääoman tuoton verotusta kiristetään.

Edellä sanottu yhteisöveron alennus on yksi keino houkutella maahan lisää pääomia sillä edellytyksellä, että pääoman korvausta verotetaan enemmän. Toinen näkökulma pääomaan olisi estää pääomapako Suomesta. 

Pääomapakoa voitaisiin torjua esimerkiksi poistamalla perintöverotus pieniltä perheyrityksiltä niin että ne voivat jatkaa toimintaansa joutumatta välittömiin likviditeettiongelmiin, kun omistajan pitäisi vaihtaa jatkajaa. Tälläkin asialla on toinen puoli, eli se, että vastaavasti siitä pitäisi saada myös verotuloja.

Toinen näkökulma koskee pääoman viemistä maihin halvan työvoiman yms. resurssin vuoksi. Näin ansaittuja tuottoja puolestaan pitäisi verottaa entistä ankarammin tai kieltää sellaiset tuotot kokonaan. Tämä jälkimmäinen vaatinee kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä. 

Pertti

TTK Jyväskylän yliopistosta.
Entinen kotikunta Korpilahti.
Harrastukset: lukeminen, shakki, liikunta.
Alat: tutkimus, opetus.
Ei aktiivipalveluksessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu