Suomen farisealainen ulkopolitiikka
Suomalaisten suhde lakiin näyttää samalta kuin fariseuksilla Mooseksen lakiin. Lakia pitää noudattaa kirjaimellisesti yrittämättäkään ymmärtää mitään muuta kuin tekstissä sanotaan. Tosin Mooseshan lakeja ei varsinaisesti kehittänyt, vaan laki tuli ylhäältä. Alas vuorelta, muistaakseni:
Jumala kutsui Mooseksen ylös vuorelle, missä Hän antoi tarkempia säädöksiä ja lakeja, jotka ohjasivat israelilaisten elämää uskonnollisista rituaaleista sosiaalisiin ja eettisiin käytäntöihin. Tämä käsittää muun muassa uhrimenot, puhtaussäännöt, moraalilait ja oikeudelliset säädökset.
Jeesus antoi lain noudattamiselle uuden merkityksen, joka painotti lain hengellistä ja moraalista tarkoitusta ulkoisen kirjaimen sijaan. Hänen opetuksensa näyttävät, että hän ei tullut kumoamaan Mooseksen lakia, mutta hän syvensi sen merkitystä keskittyen sydämen asenteisiin ja rakkauteen lain kirjaimellisen noudattamisen sijaan. Monelta suomalaiselta näyttää puuttuvan tämä aspekti kokonaan tai sitten heidän Raamatussaan ei ole muuta kuin Vanha testamentti, jos sitäkään.
Lain tai säännösten kirjaimellinen tulkinta tarkoittaa, että sääntöjä noudatetaan tarkasti, ilman harkintaa tai kontekstin huomioon ottamista. Nollatoleranssi tarkoittaa politiikkaa tai käytäntöä, jossa tiettyjä sääntöjä tai lakeja sovelletaan äärimmäisen tiukasti ilman poikkeuksia tai joustavuutta. Tämä lähestymistapa on lain kirjaimellisen tulkinnan ruumiillistuma, ja se voi johtaa monenlaisiin oikeudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin, kuten tekeekin.
Ulkopolitiikassa lakien kirjaimellinen tulkinta vaikuttaa maiden välisiin suhteisiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja konfliktien käsittelyyn. Seuraavassa seuraamuksia:
Kirjaimellinen tulkinta johtaa tiukkoihin taloudellisiin ja kaupallisiin pakotteisiin valtioita tai yksilöitä vastaan. Tämä pahentaa kansainvälisiä konflikteja ja vaikuttaa negatiivisesti taloudellisiin suhteisiin.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen ”Magnitsky-laki” mahdollistaa ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden yksilöiden ja valtioiden sanktioimisen. Tiukka lain tulkinta on johtanut jännitteisiin niiden maiden välillä, jotka kokevat nämä pakotteet poliittisena painostuksena tai sekaantumisena niiden sisäisiin asioihin.
Israelin ja Palestiinan konfliktissa YK päätöslauselmat ja kansainväliset sopimukset on usein tulkittu kirjaimellisesti. Tämä on tehnyt neuvotteluprosesseista monimutkaisia, koska osapuolet ovat tulkinneet lainkohtia omien poliittisten etujensa mukaisesti ilman joustoa.
The Global Magnitsky Act of 2016 within the NDAA 2017 authorizes the U.S. government to sanction those foreign government officials worldwide that are human rights offenders, freeze their assets, and ban them from entering the U.S (Wikipedia).
Kristinuskon tarina on Lännen tarinaa. Tiukkuus nousee arvoksi, kun tila käy ahtaaksi. Tilanne korostuu usein viimein sodan varustautumisessa, mutta myös ennen tätä mahdollista.
Tarvitaan laki suojaamaan, ja käytännössä heitä, jotka lain voivat tuoda vallitsevaksi. Vaihtelee jonkin verran se, ketä varten lakia rakennetaan.
Lakipainotus menee lähelle toteutuksia, joita on toisenlaisinakin, ja ylipäätään voimaperäisenä.
Kollektiivit ovat helposti voimaperäisesti samanlaisia viritelmiä. Normisto ja käytännöt voivat ilmetä, ilman lakikirjausta, tosin lakisektoria voidaa liittää kollektiivikäytäntöihin.
Diktatuurit ovat voimaperäisyyttä perinteisheimolaisella tavalla, mutta osa hallinnan alaisista, ei ole helposti samaa ryhmää. Sisäjännitteisyyttä on päätyy olemaan helposti mukana, ja ratkaisu tähän jos on ulkoinen vihollinen, mitä käytännössä tarvitaan … tilanne on sitä samaa katastrofia, jossa ei voida olla elämättä ulkoisesta vihollisesta.
Voimajärjestäytyminen voidaan kertoa mysö välinevinkkelistä, ts tuon voimankäytän tavan toteuttamista lailla, joukolla, hierarkialla…
Välineisiin voi kuulua myös se AI, muun lisäksi. Sama koskee isoja linjoja, joiden kautta valtaa voi saada. ILMU vaikka olisi totta, tai sodanuhka, jne… oleellista on myös valta, ja sen käyttöpaikka.
Tapahtumat ja päätymät voivat olla osa käytännön järjestäytymisen välineistöä, samoin kuin perinteet, ja ketä nyt joukkoistamisen kautta saadaan valtaa turvaamaan, jolloin ollaan esim puoluejärjestelmissä, erilaisissa ideologiaryhmissä.
Talous on myös väline, ja jakautuu käyttöarvoiseksi ajan myötä epätasaisesti. Sama koskee aseita. Ydinaseet takaavat enemmän, ja näiden olemassaolo, samoin se, ketä näiden avulla voidaan suojella.
Samaan välineistöön kuuluu tosiaan yhdistäviä ja yhtenäiseksi saattavia tekijöitä, joilla tiristää valtakeskittymiä. Media on näin osa valtavälineistöä.
Oleennaista näissä on tietysti myös koktailit, vaikka ajastaan näkyisi se, mikä on vallan tärkeintä tukea.
Hiljaiset siirtymät ovat myös voimankäytöllisyyteen helposti päätyviä. Tapahtumien puolesta mainita voi romahduksia, pysäytyksiä, byrokratiaa, suojausta, ylivarutumista,… ja ylipäätään muutoksia, jotka reaalisen välttämättöminä koettuja jollekin, mutta jotka menevät jo oman valtakuvion perusteella toteutukseen.
Jari Ehrroot kirjoittaa aiheesta (epäabstraktisti, ”lokaalispersuisesti”), tosin pääosin ellei täysin toiselta puolelta kuilua: https://www.verkkouutiset.fi/a/nain-suomen-hyvinvointivaltiosta-tuli-painajainen/
Ilmoita asiaton viesti
Hallitsija tai hallitseva ryhmä voi manipuloida lakia niin, että se palvelee vallanpitäjiä eikä kansaa. Laki voi tällöin tukahduttaa vastarintaa, rajoittaa sananvapautta ja muita perusoikeuksia, mikä tekee siitä diktatuurin vallanpidon työkalun.
JE:n näkemystä voisi tarkastella vaikka modernin rahateorian näkökulmasta:
Valtion velka ei ole itsessään ongelma
Sosiaalimenot eivät ole vain kuluja, vaan investointeja
Suvereeni valtio voi luoda rahaa, jolloin ongelma on inflaatio, ei velka
Verotusta voidaan käyttää tuloerojen tasaamiseen
Sosiaalioikeudet, kuten työttömyysturva ja terveydenhuolto, ovat keskeisiä talouden vakauttajia
Ilmoita asiaton viesti
Pahin arvelu näissä uudistuksissa on tosiaan se, että on puhdasta samaa, tai siis puhtaampaa sellaista.
Kun perusteita tehdä sopeutusta, toimitaan tavalla, jossa toteutuu sen vankistaminen, jonka vuoksi toimia joudutaan reaalisina toteuttamaan.
Tilanne on tavan sulkeumaa, ja kun sulkeuma voi ottaa kytketymänsä isomman hämyalueen kautta, tai vaikeammin havaittavista kohdista … sulkeumat eivät tule hoksatuiksi yleisesti, eikä sillä painolla, jota purkaminen välttämättä tarvitsee.
Jokainen voi relevantisti osoittaa kyseenalaisuuksia, ja on näissä viimein ellei suoraan oikeassa, niin jonkin ketjun kautta. Tilanne on sitä peri-stalinismia, joka helposti oletusvaiheena enemmän näkyvää ajastaan.
Tilanne luo Stalinit, eikä Stalin, ilman syytä.
Joskus toimia tehdään oikeutettuna, vaikka ovat hyvin kyseenalaisia. Ihmiset ovat näillä reaali-paikoilla vähän eri aikaan. Sama koskee kansoja, laajempaa toimijuutta.
Ilmoita asiaton viesti
JEn mainitsema vapaus on paljon, ja tämän voi tarpeena kokea.
En silti lähtisi soveltamaa JEn ajatuksia edes vapautta koskevan tekijän puolesta, koska tätä en olettaisi saavutettavan, ja siinä kun siltä näyttävää saisi aikaan, tilanne olisi edelleen samaa, ellei huonompi. Tilannehan voidaan kertymänä tulkita jo näin.
JEsta tulee mieleen tulee paras-menettely, samalla tapaa kuin mitä myyvyyden yhteydessä yleensä.
Riittää ylittää aikaisempi, ja valtuudet on paremmat, ts vapaudet. Tämä ei riitä.
Samaan kastiin voi liittä aidot menestyspoliitikoilta vaikuttavan potentiaaliset, esim vihreiden Sofia Virta.
Tieteen puolella on sama periaate, sen paras-vaikutteisen suhteen, kun tulisi olla sen verran kyssäri, mitä tilanne oikeasti on.
Tällainen paras-menettely vertailuperusteellisesti, ei ylitä mitään oleennaista.
Oleennainen vaikuttaa tärkeältä ja radikaalilta, mutta tarkoittaa vain onnistumispaikan mahdollisuutta, ts osuvuutta, ja tältä osin arkiduunia, sekoilun ja utopistisoletteisen sijaan.
Kannattaa tosiaan arvioda paremmin se, miten oletettupohjaista voidaan päätyä soveltamaan ohi todellisuuden. Ongelmaa tässä överismissä ei ilmene suoraan, ellei överismiä sovelleta laajasti, ja siinä laajuutta kun haetaan, kyssärismi on todellisempaa, ja jotain aitoa arvostusta sille, mitä esim tiede tarvitsee.
Riippuvuusongelmista ei yleensä hypätä pitkälle, ellei riippuvuuteen rasitu niin paljon, että paneutuu hakemaan sitä, mikä on ratkaisevaa.
Näissä asiallisuus on paljon, mitä esim Anna Kontula nostanut esiin. Aiempi vaihe on ollut hihhulismia, ja tämä on saatu suunnattua kohden tavan arkitasoa, mikä on vahvasti asiakytkeytyvää.
Toimien ja toimijoiden juuria jos ei ole mahdollista arvioida, ei voida tehdä päätelmiä siitä, mikä on rakentavaa ja mikä ei, oli kyseessä positiiviselta näyttävät toimet ja toimijat, tai päinvastoin.
Oikeuden käyttö oikeuslaitoksineen jää pois soveltamisen mahdollisuuksista, ja vaikka tätä olisi tarkemmin ottaen, laaja-liityttävästi mahdotonta verifioida laajemmin, joten demokratia jää samaan mahdottomuuden tilaan, vaikka nimike olisi toiminnan kyljessä.
Ilmoita asiaton viesti
Nähdäkseni EU:ssa on toteutettu MMT:tä jo pitkän aikaa. Mitä muuta niin sanotun setelikoneen pyörittäminen on ollut? Nyt sitten taistellaan inflaatiota vastaan. OIkeammin taivastellaan.
Jos ongelmat ovat uusia, niin mahtavatko ne vanhalla reseptillä korjaantua?
Säästämisten ja leikkausten, etten sanoisi filosofinen, ongelma on se, miten talous voi toimia ilman rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Edellä jäi sanomatta, että EU on erinomainen esimerkki lakien väärinkäytöstä. Velan ottamista koskevia säännöksiä sovelletaan ihan kristillisessä rakkauden hengessä, mutta mitä tulee muuhun säätämiseen, niin nollatoleranssia ”pukkaa”.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä ei käynyt ilmi kannatatko sopimusten (=lakien) noudattamista vai et. Presidentti Stubb on monessa yhteydessä painottanut ”sopimuspohjaista järjestelmää”. Onko se mielestäsi utopia? Jos joku ei tue sopimuksen kivijalkaa, sitoumustansa, koko rakennus romahtaa. Mennään sitten väkivalta edellä, vahvin määrää. Miksi monopolin haltijan tarvitsisi tehdä sopimuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Tässä pohditaan lain kirjaimen kirjaimellista tulkintaa, joka ei ota huomioon sitä kontekstia, jossa lakia yritetään soveltaa.
Miten tehdä rauha, jos toinen katsotaan jo lähtökohtaisesti syylliseksi?
Jos voimaa on, niin toisen voi pakottaa rauhaan ja pyytämään anteeksi. Tämä saattaa päteä pieniin rikollisiin ja tämän puolella seisominen tietysti näyttää moraaliselta ja suoraselkäiseltä menettelyltä.
Ilmoita asiaton viesti
”Lakia pitää noudattaa kirjaimellisesti yrittämättäkään ymmärtää mitään muuta kuin tekstissä sanotaan.”
Jos laki (tai sopimus) on kirjoitettu niin huonosti ettei tekstistä selviä mikä on lain tarkoitus tai mistä sovitaan, on selvää ettei sen noudattaminen onnistu.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa näin. Lain pitäisi olla mahdollisimman selkeä. Maailmanpolitiikassa lakeja kuitenkin tulkitaan eri tavoin ja siitä ongelmat alkavat ja tahtovat kärjistyä.
Kotimaassa kannattaa pohtia myös sitä, onko eduskunta luovuttanut lainsäädäntövaltaa tuomioistuimille. Yleensähän asiaa tavataan tarkastella päin vastoin.
Tämä luovutettu lainsäädäntövalta ilmenee ylettömän suurina tulkintoina.
Tulkinnat saavat tuomioistuimet näyttämään aktivisteilta.
Ilmoita asiaton viesti