Teoria ilmaston lämpenemisestä
Johdanto
Vuosisatojen ajan ihmiset ovat seuranneet lämpötiloja eri syistä,.Urbanisaation myötä lämpötilan seuraamisesta on tullut yhä tärkeämpää. Urbanisaatio on muuttanut luonnon urbaaniksi betoniksi, ja tämä muutos on vaikuttanut merkittävästi ilmastonmuutokseen.
Auringon säteilyn merkitys
Auringon säteily on maapallon ilmastojärjestelmän peruslämmönlähde. Auringon aktiivisuuden vaihtelut voivat muuttaa säteilyn määrää, mikä puolestaan vaikuttaa maan pintalämpötilaan. Auringon säteilyyn liittyvä säteilypakote on olennainen tekijä, joka kuvaa tätä vuorovaikutusta. Auringon säteilyn lisääntyminen voi johtaa lämpötilan nousuun, kun taas sen väheneminen voi aiheuttaa viilenemistä.
Pienhiukkasten rooli
Kaupungistumisen myötä pienhiukkasten määrä on kasvanut huomattavasti. Monet aerosolit, kuten rikkidioksidista (SO₂) syntyvät hiukkaset, voivat heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen, mikä vähentää maan pinnalle pääsevää säteilyä ja viilentää ilmakehää. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä ”aerosolien säteilyvaikutus”. Samalla aerosolipitoisuuden kasvu voi vaikuttaa pilvien muodostumiseen, mikä muuttaa pilvien kykyä heijastaa auringonvaloa.
Lämpösaarekeilmiö
Kaupungistuminen luo urbaanialueille oman paikallisen lämpötilannousun. Tiivis rakentaminen, asfaltti, betoni ja muut materiaalit imevät ja säilyttävät lämpöä. Tämä lisää paikallista lämpenemistä ja voi kasvattaa energiankulutusta, esimerkiksi ilmastoinnin tarpeen lisääntyessä. Tämä lämpösaarekeilmiö voi kumota aerosolien viilentävää vaikutusta tietyissä olosuhteissa.
Hiilinielujen väheneminen
Kaupungistuminen ja infrastruktuurin rakentaminen johtavat metsien hävittämiseen, mikä pienentää maa-alueiden kykyä toimia hiilinieluina. Tämän seurauksena suurempi osa ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä jää ilmakehään, mikä kiihdyttää lämpenemistä. Kaupungeissa asuu suuri osa maailman väestöstä, ja niiden korkea energiankulutus lisää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön myötä.
Yhteisvaikutukset
Auringon säteily, pienhiukkaset ja urbanisaatio muodostavat yhdessä monimutkaisen verkoston, joka vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Vaikka aerosolit voivat viilentää paikallisesti, globaalit hiilidioksidipitoisuudet voivat edelleen johtaa ilmakehän lämpenemiseen. Lisäksi, vaikka auringon säteily voi lämmittää maata, aerosolit ja muut pienhiukkaset voivat muuttaa pilvien ominaisuuksia ja säilyttää lämpöä tietyissä olosuhteissa.
Jäätiköiden sulaminen ja albedo
Urbanisaatio on myös tuottanut epäpuhtauksia, jotka vähentävät lumen ja jään albedoa. Albedon pieneneminen johtaa jäätiköiden sulamiseen, mikä aiheuttaa merkittäviä muutoksia merivirtoihin ja niiden käyttäytymiseen. Tämä sulaminen voi edelleen vaikuttaa globaalisti ja paikallisesti lämpötiloihin, mikä luo lisää paineita ilmastonmuutokselle.
Yhteenveto
Kokonaisuudessaan tämä teoria esittää, että maapallo lämpenee urbanisaation, pienhiukkasten ja auringon säteilyn vuorovaikutuksen kautta. Vaikka hiilidioksidilla on merkittävä rooli ilmaston lämpenemisessä, on tärkeää ymmärtää myös, kuinka paikalliset tekijät, kuten aerosolipitoisuus ja lämpösaarekeilmiö, vaikuttavat ilmastoon. Tämä monimuotoinen lähestymistapa auttaa meitä ymmärtämään, kuinka ihmisen toiminta ja luonnolliset prosessit yhdessä muokkaavat maapallon ilmastoa.
”Urbanisaatio on muuttanut luonnon urbaaniksi betoniksi, ja tämä muutos on vaikuttanut merkittävästi ilmastonmuutokseen.”
Ilmaston kuumenemiseen vaikuttanut eniten ns. ihmisen toiminta, tässä järjestyksessä:
-Kuolleiden eläimien ja kasvien jäänteiden poraaminen tai kaivaminen maankuoresta, ja näiden polttaminen ilmakehään.
-Metsien raivaaminen pelloiksi
-Riisin viljely
Pinta-alaltaan betoniviidakot ovat aika vähäisiä että se ei vaikuta paljoa.
Betoniviidakkoja voi verrata vaikka jääpeitteen kutistumiseen. Vaikutus on verrannollinen siihen miten näkyy avaruudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Keskeistä teoriassa on urbanisaatio ja kaikki mikä siihen liittyy. Urbanisaatio tuo ilmastonmuutoskeskusteluun systeemisen näkökulman muiden muassa.
Urbanisaatio on paljon muutakin kuin betonia.
Ilmoita asiaton viesti
Keskeistä teoriassa on se, tyhjiössä on pallo1 ja pallo2.
pallo1 säteilee, ja pallo2 säteilyn seurauksena hakeutuu termodynamiikan mukaiseen tasapainotilaan. pallo2:n pinnalla on gravitaation vaikutuksesta ohut kaasukehä.
Sitten pallo2:n heijastuvuus ja emissiivisyys muuttuu, ja pallo2 hakeutuu uuteen tasapainotilaan. Se vaikuttaa lämpötilaan miten se on pallolla ns. merenpintatasolla, sekä pallo2:n pinnan päällä olevan kaasukehän pinnalla.
Eli kyse on siitä emiisiivisyyden ja heijastuvuuden muutoksista ja pinta-alaltaan betoniviidakot kattavat hyvin vähän että ne eivät siihen heijastuvuuteen isommin vaikuta. Suurin osa pinnasta on itseasiasas vettä.
Emissiivisyyden muutos on tässä se merkittävämpi asia. Ilmastonkuumenemisessa pallo2:n pinnan kaasukehä himpun verran himmenee, merenpintatasolla kuumenee ja kaasukehän yläosat viilenevät.
Systeeminen näkökulma on se, että kyse on tuhansia vuosia jatkuneesta ihmisen toiminnasta, siitä kun keksittiin kivikirves helpottamaan metsien raivaamista pelloiksi, myöhemmin keksittiin laittaa palavaa kiveä tupaa lämmittämään
Eihän tuo missään tuntunut silloin mutta väestön eksponentiaalinen kasvu on johtanut siihen, että tämmöistä ”ihmisen toimintaa” on sitten myös eksponentiaalinen määrä ja se sitten kuumentaa ilmastoa.
Käytännössä apinainsuku lisääntyy pallo2:n pinnalla kuin bakteerikasvusto petrimaljassa käyttäen kaikkia resursseja lisääntymiseen. Tämä mekanismi näkyy ruokkivan itseään että kun resursseja on niin se käytetään lisääntymiseen. Ei ole kehitystä ollut paljoa parissa miljardissa vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Urbanisaatio kuumentaa palloa ja urbanisaation aiheuttamat kaasut estävät energiaa häipymästä avaruuteen.
Ilmoita asiaton viesti
IPCC väittää tietävänsä näiden kaikkien tekijöiden vaikutuksen 0,01 asteen tarkkuudella vuodesta 1750 laskettuna. Urbaanit mittauspisteet kyllä aiheuttavat virhettä maa-asemien mittaustuloksiin jopa 0,5 astetta. Meret kuitenkin dominoi maapallon ilmastoa, koska niiden osuus on 70 prosenttia pinta-alasta.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Merien merkityksen olen noteerannut kyllä. Urbanisaation liitän meriin pienhiukkasten kautta sikäli mikäli ne vaikuttavat merten albedoon. Olen ymmärtänyt, että merelläkin olisi albedon kannalta merkitystä.
Pienhiukkasten rooli näkyy ainakin kaupungissa juostessa. Lenkin jälkeen joutuu sylkemään tovin keuhkoistaan mustaa limaa. Tosin kaupungeissa saattaa olla eroja tässä suhteessa.
Tarkkuudet ovat myös hämmästyttäneet sikäli, että malleissa on myös kohtuullisia virhemahdollisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaupungeissa asuu suuri osa maailman väestöstä, ja niiden korkea energiankulutus lisää hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön myötä.”
Kaupungit ovat päästökeskittymiä lähinnä sen takia, että niissä on paljon toimintaa pakkautunut pienelle alueelle. Mutta ei CO2-päästöjä aiheuta kaupunki itsessään, vaan toiminta. Jos sama toiminta hajasijoitettaisiin, CO2-päästöt eivät pienenisi siitä mihinkään, saattaisivat tehokkuuden alenemisen seurauksena jopa kasvaa. Metaanipäästöjen keskeiset lähteet taas ovat maatalous, jätteet ja (fossiilisen) energian tuotanto, jotka nekään eivät suoranaisesti kaupungeista johdu.
Ilmoita asiaton viesti
Maatalous on osa melkolailla luonnonmukaista toimintaa. Urbaanius ei sitä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Hm. Nyt singahdettiin ilmastonmuutoksesta arvokeskusteluun.
Mutta jos olet ihmiskunnan maankäytöstä huolissasi, niin kaupungit ovat huolesta vähäisin:
https://assets.ourworldindata.org/uploads/2013/10/World-Map-by-Land-Use-01-768×577.png
Ilmoita asiaton viesti
Nuo maa-alueetko ovat sitten ilmaston lämpenemisen syy? Olen kuullut, että ihminen. Urbaani ihminen urbaanissa systeemissään?
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen on fossiilipäästöjen ohella myös vastuussa maankäytön muutoksista ja laidunnuksen aiheuttamista metaanipäästöistä.
Ilmoita asiaton viesti
Merkittävä määrä maataloudesta on vieraantunut kauas luonnonmukaisuudesta.
Maatalouden ongelma on se, että pelto sitoo paljon heikommin hiiltä kuin metsä.
Ilmoita asiaton viesti
Joo kaupungit hyviä, maaseutu ja haja-asutus paha. Näinhän se taisi mennä DDR:ssäkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Joo kaupungit hyviä, maaseutu ja haja-asutus paha. Näinhän se taisi mennä DDR:ssäkin.”
Ei haja-asutus ole mitenkään paha. Metsien raivaaminen pelloiksi on. Ihmiset pitäisi saada ruokittua vähäisemmällä maankäytöllä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä estää metsittämästä urbaania ympäristöä?
Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitäisi kohdentaa ensisijaisiin vaikuttaviin tekijöihin.
Ilmoita asiaton viesti
Auringon tehonsäätö on aika hankala homma, mutta jos oikein kiirettä pidetään ja aloitetaan jo huomenna niin alamme nähdä tuloksia jo 2090- luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäisin tuohon vielä pilvisyyden vaihtelut joihin Maapallon ulkoisilla tekijöillä, kuten Auringon aktiivisuudella, kosmisella säteilyllä ja avaruudesta tulevalla materialla, on vaikutuksensa. Ja isossa mittakaavassa sitten Milankovichin syklit tietty.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo ulkoiset tekijät ovat kuuleman mukaan niin hitaita, että ilmasto ehtii muuttua ennen niitä.
Ilmoita asiaton viesti
Luoteis- ja koillisväylien läpi mentiin melko surkeilla kipoilla 120-150 vuotta sitten. Jostain syystä niiden väylien käyttö ei ole yhtään sen helpompaa nykyään vaikka laivat ovat kehittyneet tsiljoona kertaa paremmiksi. Silti elää myytti siitä että pohjoinen lämpenee eniten ja nopeimmin jne.
Ilmoita asiaton viesti
Koillisväylä on auennut keskimäärin elokuun puolenvälin jälkeen, myös 2024, ja sulkeutuu lokakuun puolenvälin jälkeen, kuten näyttäisi käyvän myös tänä vuonna.
https://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php
Talvi siis kestää jäämeren rannalla Siperiassa 10 kuukautta.
Ei ollut Jäämeri jäätön vuonna 2020 kuten ns ’alarmistit’ ennustivat, heh.
Ilmasto ei ole globaali, vaan maapallon on jaettu ilmastovyöhykkeisiin (Köppenin)
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Köppenin_ilmastoluokitus
Näin on ollut, ja näin tulee olemaan … kenties ihmiskunnan katoamiseen asti …
Ilmoita asiaton viesti
Kiinalaiset menivät melko varmasti purjealuksilla koillisväylää keskiajan lämpökauden lopulla. Muutoin on vaikea selittää sitä että 1400-luvun lopulla on Euroopassa osattu tehdä karttoja joissa Siperian pohjoisranta on piirretty oikein.
Piri Reisin kartta ja saksalaisen Waldseemullerin kartat.
Kiinalaiset lopettivat valtamerimatkailun kun keisari kuoli eikä uutta keisaria kiinnostanut. Lisäksi Kiinaan tuli ruttoepidemia. Kiinalaisilta on saatu karttoja jotka ovat päätyneet Eurooppaan suurina salaisuuksina.
Gavin Menzies on kirjoittanut aiheesta kirjoja.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Keisarin vaihdos muutti maailmanhistorian.
Ilmoita asiaton viesti
Teoksen Ilmakehä, sää ja ilmasto mukaan jäätiköiden albedon muutos ei vaikuta ilmaston lämpötilaan mitattavissa määrin. Siltä suunnalta on vaikea hakea selitystä.
Urbaanit alueet muodostavat niin pienen osuuden maapallon pinta-alasta että sekään ei kelpaa selitykseksi.
Yleisesti ajatellaan ettei esim. ydinvoimalaitosten hukkalämpö ole merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisessä.
Joten jos haluaa selityksen, se on joko ihmisen toiminnassa hiilidioksidin välityksellä (joka on aika hullu oppi mielestäni) tai sitten muut seikat. Ja niitä muita seikkoja sitten riittääkin. Systemaattiset mittausvirheet varsinkin mittaushistoriassa, auringon säteilyn laadun muutokset, auringon säteilyn pienetkin muutokset (promilleluokan) selittävät paljon niin häilyvän ilmiön kuin lämpötilojen muutosta. Lisänä kaikki se mitä ei ole osattu mitata, pilvisyyden muutokset, pienhiukkasten muutokset, aerosolien muutokset ja ne muutokset joita todellakaan ei ole osattu mitata tai löytää tai joista ei ole välitetty.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisen toiminta nykyään tapahtuu urbanisaation kautta. Urbanisaatio nimenomaan on se järjestelmä, joka tuottaa ilmaston lämpenemistä.
Ilmoita asiaton viesti
No ei oikeastaan kun virallisen opin mukaan se tapahtuu hiilidioksidin pitoisuuden kasvun kautta. Kaupungit muodostavat niin vähäisen osan maapallon pinnasta ettei se riitä ilmaston muuttamiseen.
Opin (joka mielestäni on virheellinen) mukaan pitoisuus kasvaa raudan tuotannon kautta (rautatehtaat ei ole kaupungeissa), sementin tuotannon kautta, maatalouden kautta, metsän vähentymisen kautta, lämmityksen ja sähkön tuotannon tähden, liikenteen tähden jne. Juuri mikään näistä ei tapahdu kaupungeissa,
Hiilidioksidi jakautuu tasaisesti (opin mukaan, ei todellisuudessa) ilmakehään joten ilmaston muuttumisen syy ei ole kaupungit vaan pitoisuus (virheopin mukaan).
Ilmoita asiaton viesti
Siis onko tarkoitus sanoa, että maalaiset ovat aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen? Tai kenties lehmä?
Teoriani mukaan urbaani kaupunki on ahjo, joka lämmittää.
Ilmoita asiaton viesti
Lämpenemistä nimenomaan aiheuttaa voimistuva kasvihuoneilmiö, vaikuttaen koko planeettaan. Toisaalta kaupungit ovat lämpösaarekkeita joiden mikroilmasto poikkeaa ympäröivästä maaseudusta, mutta lämpösaarekkeeseen vaikuttaa paikalliset tekijät, esimerkiksi suuri merkitys on sillä, onko katujen varsilla puita.
https://cdnimpuls.com/tiranapost.al/media3/-640-0-64c63ff036c4f.png
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisen toiminnassa muutamat asiat ovat sen aiheuttaneet kun sitä tehdään nyt niin paljon enemmän kuin aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää ajatella aika kapeasti jos nuo ovat vaihtoehdot.
Mistä ihmeestä tulee ajatus että ihminen aiheuttaa ilmastonmuutokset? Ja jos se ei kelpaa, niin ensimmäinen mieleentuleva vaihtoehto on lehmä.
Ilmoita asiaton viesti
”Mistä ihmeestä tulee ajatus että ihminen aiheuttaa ilmastonmuutokset? ”
Tämä havainnollistaa:
https://ourworldindata.org/images/published/world-population-10000BC.png
https://www.darrinqualman.com/global-automobile-production/
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Ghgs-epcia-holocene-CO2-en.svg
https://media.springernature.com/lw685/springer-static/image/art%3A10.1038%2Fs41597-020-0530-7/MediaObjects/41597_2020_530_Fig3_HTML.png
Kukaan ei ole tähän päivään mennessä esittänyt mitään uskottavaa muuta selitystä mikä selittäisi miten nämä kaikki hassusti osuvat yhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen linkkisi: Etkö käsitä että ihmisten lisääntyessä muut eläimet vähenevät. Myös muut nisäkkäät aiheuttavat ”ilmastonmuutosta”.
Lisäksi ihmisten määrä ei virallisen opin mukaan aiheuta ilmastonmuutosta, ainoastaan valkoiset länsimaalaiset eikä niiden määrä ole lisääntynyt ainakaan merkittävästi.
Autojen lisääntyminen merkitsee pienempää määrää hevosia. Hevosetkin aiheuttaisivat ilmastonmuutosta.
Hiilidioksidin pitoisuus ei ole huolestuttava, 0,014 prosenttiyksikön muutos sadassa vuodessa vain heikosti ilmastoa muuttavaa kaasua ilmakehän koostumuksessa ei ole merkityksellinen. Tieto vanhoista lukemista on hyvin epäluotettavaa.
Roskatieteen laatimasta käppyrästä puuttuu keskiajan lämpökausi eli se on tälle ajalle tyypillinen roskainen epätotuus. Kaikkeen se Karnaattukin uskoo.
Ilmoita asiaton viesti
”Myös muut nisäkkäät aiheuttavat ”ilmastonmuutosta”.”
Mikä muu nisäkäs sitten nosti CO2 pitoisuuden?
”Autojen lisääntyminen merkitsee pienempää määrää hevosia. Hevosetkin aiheuttaisivat ilmastonmuutosta.”
Kyseinen graafi havainnollistaa teollisen tuotannon kasvua ja autoista löytyi sopiva joka näyttää miten paljon tuotanto on kasvanut ja toki samalla polttoaineiden kulutus.
”Hiilidioksidin pitoisuus ei ole huolestuttava, 0,014 prosenttiyksikön muutos sadassa vuodessa vain heikosti ilmastoa muuttavaa kaasua ilmakehän koostumuksessa ei ole merkityksellinen.”
Puolitoistakertainen muutos noin lyhyessä ajassa ei johdu hevosten määrän muutoksesta.
”Roskatieteen laatimasta käppyrästä puuttuu keskiajan lämpökausi eli se on tälle ajalle tyypillinen roskainen epätotuus. ”
Ei keskiaikana ollut mitään erityistä lämpökautta. Jos olisi niin kertoisit vaikka lähi-idästä lähteet tälle miten keskiaika oli hurjan paljon lämpimämpi. Ei ole mitään syytä olettaa keskiajan olleen merkittävästi lämpimämpi muualla kuin lähellä napaseutuja ja sille taas on selitys se, että globaalin lämpötilan muutos on voimakkaampaa lähellä napoja.
Ja globaalia lämpötilaa tarkastellessa, se keskiaika ei ollut merkittävästi lämpimämpi, eikä 1600-luku ollut merkittävästi kylmempi. Pieni vaihtelu auringossa vain korostunut lähempänä napaseutuja joten vahvistusta keskiajan lämpökaudelle ja pikkujääkaudelle löytyy lähinnä pohjoisesta Euroopasta, Grönlannista, Siperiasta tai vaikka Alaskasta.
Näyttää siis ennemminkin siltä, että ymmärrä globaali ilmaston ja paikallisen ilmaston eroa ja johtuu siis sinusta. Käppyrässä ei ole mitään epätotuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi keskilämpötilan noususta pitäisi olla huolissaan. Kenelle keskilämpötilan muutos +15 asteesta 16, 2 asteeseen on haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä käsityksesi urbanisaation lämmitysvaikutuksesta on täysin väärä. Tässä pari tunnuslukua: 1) Joka vuosi maapallo saa yli 10 000 kertaa enemmän energiaa auringosta kuin ihmiskunta tuottaa, 2) Golf-virta kuljettaa vuodessa 100 kertaa enemmän energiaa kuin ihmiskunta käyttää.
Maapallo saa energiansa 99,97 -prosenttisesti auringosta. Sen vuoksi kaikki ne tekijät, jotka tähän vaikuttavat, ovat avainasemassa. Satojen tuhansien vuosien aikajaksoilla auringon aktiivisuuden muutokset. Lyhyillä aikajaksoilla esimerkiksi pilvisyys muuttaa auringonsäteilyn absorptiota voimakkaasti jo kuukausitasolla: se selittää voimakkaan lämpenemisen ja se vaihtelut vuosina 2023 ja 2024.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vaan ymmärryksesi siitä, mitä sanon, on väärä. Ilmeisesti olet sitä mieltä, ettei ihmisellä ole ilmaston lämpenemisen kannalta mitään tekemistä?
Ilmoita asiaton viesti
Mistä Pertti Salminen on saanut vakaumuksen että juuri ihminen on merkittävässä roolissa ilmaston muuttumisessa?
Onko aivopesu onnistunut niin hyvin ettei muut vaihtoehdot tulee enää edes mieleen?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisen toiminnan voimakas kasvu on ainoa mikä osuu yhteen havaintojen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Hah, niinhän tarina kertoo. Toimii, varsinkin jos on sokea muille muutoksille.
Ilmoita asiaton viesti
No kerro mikä on se muutos mikä nyt on hiljattain tapahtunut mutta ei ole ollut aiemmin vaikka viimeisen 10000v aikana?
Ilmoita asiaton viesti
Kerro sinä mikä aiheutti keskiajan lämpökauden. Palataan asiaan sen jälkeen kun valheet ilmastohistoriasta on oikaistu.
Ilmoita asiaton viesti
Keskiajalla ei varsinaisesti ollut mitään lämpökautta.
Ilmasto on viilentynyt viime aikoihin saakka pitkin holoseenia hieman huojuen niinkuin kuvasta näkyy: https://media.springernature.com/lw685/springer-static/image/art%3A10.1038%2Fs41597-020-0530-7/MediaObjects/41597_2020_530_Fig3_HTML.png
Todennäköisesti se on aurinko mikä sen huojunnan tuossa viilenevässä lämpötilassa tehnyt ja se ei selitä 60-luvulta tähän päivään saakka havaittavaa kehitystä joka on erillään auringosta.
Ilmoita asiaton viesti
Nykytieteen mukaan keskiajan lämpökautta ei ole ollut paitsi atlanttisella alueella.
Ilmastohistorian mukaan lämpökausi on ollut samaan aikaan kyllä Australiassa ja Tyynellä merellä. Mutta mitäs pienistä, tiede ottaa huomioon vain ne todisteet jotka sopivat valittuun kehykseen.
Tieteen käppyrät ei noudata muuta kuin valittua kantaa. Muualla on ollut kylmempää samaan aikaan kun atlanttisella alueella on ollut lämpökausi.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkin, muutokset globaalissa lämpötilassa ovat sitä voimakkaampia mitä lähempänä on napaseutuja.
Siksi et löydä lähteitä Lähi-idästä että keskiajalla olisi ollut jotenkin merkittävästi erilaista ilmastoa. Pohjois-Euroopasta tai vaikka Alaskasta sen sijaan voit löytää.
”Muualla on ollut kylmempää samaan aikaan kun atlanttisella alueella on ollut lämpökausi.”
Mihin perustuen? Kyllä auringon syklisyys vaikuttaa koko maapalloon. Erot lämpötiloissa vaan voimakkaampia lähempänä napaseutuja.
Esimerkiksi 1600-luvulla grönlannissa olisi todennäköisesti kylmä ja löytyy aineistoa, että viikinkiasutus katosi grönlannista tätä ennen.
Eli, auringon aktiivisuudet vaikuttavat voimakkaammin lähempänä napaseutuja. On syytä olettaa auringon aktiivisuus vaihdellut joka näkynyt lähempänä napaseutua lämpimämpänä ja viileämpänä.
Tämä havainnollistaa sitä globaalin lämpötilan kehityst: https://xkcd.com/1732/
Jos kyse olisi paikallisesta lämpötilasta lähempänä napaseutuja, vaihtelu olisi hurjasti voimakkaampaa.
Ilmoita asiaton viesti
Karnaatun selitykset ovat vielä roskaisempia kuin konsanaan roskatieteen.
Olet todella hukassa ja tietämättömyytesi ilmastohistoriasta on syvää.
Keskiajan lämpökausi atlanttisella alueella on fakta jota ei kiellä edes roskatiede. Se kesti satoja vuosia. Muualla sitä ei roskatieteen mukaan ollut ja muita paikkoja jää vielä Karnaatun luettelemien jälkeen vielä paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäs selittää 1900 -1940 tapahtuneen nopeamman keskilämpötilan nousun kuin tänä päivänä, CO2 se ei ainakaan voi olla.
Ilmoita asiaton viesti
Auringon aktiivisuus on vaihdellut. Selittää sen keskiajanlämpökauden kuin pikkujääkauden.
CO2 päästöt ovat kasvaneet eksponentiaalisesti ja ne näkyvät auringon vaikutusta vahvempana vasta jostain 60-luvulta lähtien, joten 1900-1940 on siis yhdentekevää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole yhden tekevää, koska se on todellinen näyttö CO2 tehottomuudesta. Miksi yrität vängätä vastaan samalla tavalla kuin IPCC tähän faktaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei ole yhden tekevää, koska se on todellinen näyttö CO2 tehottomuudesta.”
CO2 pitoisuuden kasvu ennen 60-lukua oli paljon hitaampaa. Kun CO2 pitoisuuden kasvuvauhti kiihtyi ja lämpötila alkoi seurata enemmän tätä kuin aurinkoa, niin millä logiikalla 100 vuoden takaiset nykypäivään verrattuna todella vähäiset päästöt ovat näyttöä mistään?
Ilmoita asiaton viesti
Sinä kun et halua nähdä sitä, että keskiarvolämpötilaa ohjaa selvästi jokin muu kuin CO2.
Ilmoita asiaton viesti
Lämpösaarekeilmiö: Ilmakuvista näkee mikä maastonkohta imee auringon säteilyä mikä taas heijastaa sitä. Heijastavat kohdat ovat vaaleita ja säteilyä imevät kohdat ovat tummia. Tummia siis säteilyä imeviä kohteita ovat vesi, metsät, pellot. Voimakkaasti heijastavia kohteita ovat sorakuopat, tiet, kaupungit.
Miksi metsä on viileämpi kuin esimerkiksi sorakuoppa. Metsä haihduttaa vettä ja se sitoo lämpöä erittäin paljon ja lämpö kulkeutuu muualle tuulen mukana. Tämä juttu koski vain auringon säteilyn vaikutusta. On monia juttuja jotka vaikuttavat lämpösaarekeilmiöön, kuten talojen lämmitys ja autojen moottorit.
Ilmoita asiaton viesti
Laitan koneen vastauksen tähän, joku voinee tarkistaa:
Kaupungeilla on yleensä alhainen albedo verrattuna luonnonmukaisiin ympäristöihin, kuten metsiin, peltoihin tai lumisiin alueisiin. Tämä johtuu siitä, että kaupunkien pinnat, kuten asfaltti ja betoni, imevät paljon auringon säteilyä ja heijastavat sitä vain vähän takaisin. Tumma ja lämpöä sitova materiaali tekee kaupungista lämmön kerääjän, ja siksi kaupunkialueet kärsivät usein niin sanotusta ”lämpösaarekeilmiöstä” (urban heat island effect), jossa kaupunkien lämpötila nousee ympäröiviä alueita korkeammaksi.
Esimerkiksi:
– Asfaltin albedo on noin 0,05–0,2, eli se heijastaa vain 5–20 % auringon säteilystä.
– Betonilla albedo on yleensä 0,2–0,3.
Verrattuna tähän:
– Lumi voi heijastaa jopa 80–90 % auringon säteilystä (albedo 0,8–0,9).
– Metsien albedo on usein 0,15–0,2, eli se heijastaa enemmän kuin kaupungit, mutta vähemmän kuin esimerkiksi lumi.
Alhainen albedo yhdistettynä kaupunkien tiiviiseen rakenteeseen lisää lämmön kertymistä, mikä voi pahentaa ilmaston lämpenemisen vaikutuksia kaupunkialueilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupungeilla on yleensä alhainen albedo verrattuna luonnonmukaisiin ympäristöihin, kuten metsiin, peltoihin tai lumisiin alueisiin.
Metsällä, varsinkin havumetsällä, on erittäin pieni albedo ainakin kesällä. Havumetsä imee auringon säteilystä yli 90%.
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/ilmaston-kannalta-tarkea-heijastavuus-voidaan-huomioida-metsanhoidossa
Ilmoita asiaton viesti
Aihe on tosiaan mennyt erittelyvajeisestusti, tai painotusvapaudellisesti, miten tätä nyt sopiva sanoittaa.
Oleellista poliittistoiminnallisesti näissä on nimenomaan tuo sumeilemattomuus, jolla joitain aiheita nostetaan esille, ja toisaalta joskus päinvastoin.
Nämä ovat enemmän vallan tarinaa.
Todellisuuskytkentää voi olla, mutta enemmän on kuin poikkeuksen osassa, jolloin toimintaan pätee se, mitä on sanottu poikkeuksen vahvistamisesta.
Vaikka kliseistys on ns lennoke, analyysinä vaikea tavoittaa, miksi usein osuu. Selitys voi olla helppo, jos vain sopiva avain löytyy, joka kääntää tuntemattoman selolle.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä ideani ymmärtäminen voi olla haasteellista. Ymmärrän kaupungistumisen juuri sinä generaattorina, jolla ihminen vaikuttaa ilmaston muuttumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkien irrallistavan vaikutuksen aina jotankin tajunnut.
MItenkä massiivisesta ilmiöstä kyse… tämän vasta myöhemmin, ts sanallistukseen meni muistaakseni vasta pari päivää sitten.
Omistin koko teemaan oikeastaan tälle aiheelle, vaikka se kaupungistumisen ilmiö jäi liittämättä mukaan.
On erittäin tärkeä siirtymisellisyyttä tarkoittava rakennetekijä.
Tässä se koko blogi, jossa irrallisuutta vähän toisella tapaa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhamyllarinen/aivosokeus/
(Linkki mahdollistaa kokoavaan aiheeseen liittymistä myöhemmin)
Ilmoita asiaton viesti
”Pienhiukkasten rooli
Kaupungistumisen myötä pienhiukkasten määrä on kasvanut huomattavasti. Monet aerosolit, kuten rikkidioksidista (SO₂) syntyvät hiukkaset, voivat heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen, mikä vähentää maan pinnalle pääsevää säteilyä ja viilentää ilmakehää. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä ”aerosolien säteilyvaikutus”. Samalla aerosolipitoisuuden kasvu voi vaikuttaa pilvien muodostumiseen, mikä muuttaa pilvien kykyä heijastaa auringonvaloa.”
Tuosta asiasta kannattaa päivittää tiedot. Rikkidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt huomattavasti laivaliikenteessä, mikä on aiheuttanut ns. unmasking-ilmiön: päästöjen synnyttämät, auringon säteilyä avaruuteen heijastavat vaaleat pilvet ovat vähentyneet, lisäten lämpenemistä. Monissa suurkaupungeissa aerosolien (esim. hiilen poltosta syntyvien päästöjen) auringon säteilyä blokkaava vaikutus on vastaavasti vähentynyt ilmansaasteiden vähennyttyä, jolloin lämpötila on noussut paikallisesti. Näillä ilmiöillä on aika vähän tekemistä mainitsemasi urbanisaation kanssa.
Tuossa muutamia esimerkkejä tutkimuksista, joissa on selvitetty aerosolien vähenemisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2021JD035889
https://www.nature.com/articles/s41467-023-42891-2
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160412023005627
https://acp.copernicus.org/articles/22/12221/2022/
Ilmoita asiaton viesti
Urbanisaatio tarkoittaa kaupungistumista, eli väestön keskittymistä yhä enemmän kaupunkeihin ja niiden lähialueille. Se on prosessi, jossa yhä suurempi osa ihmisistä muuttaa maaseudulta kaupunkeihin, mikä kasvattaa kaupunkien kokoa ja väestömäärää.
Urbanisaatioon liittyy usein kaupungistumisen myötä tapahtuvia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä muutoksia. Se voi edistää taloudellista kehitystä ja työpaikkojen syntymistä, mutta tuo myös haasteita, kuten asuntopulaa, infrastruktuurin kysyntää sekä ympäristövaikutuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän oikein hyvin mitä urbanisaatio tarkoittaa. Laivaliikennettä meillä olisi myös siinä tapauksessa että suurin osa maailman ihmisistä haluaisi edelleen asua haja-asutusalueilla.
Laivaliikenteen määrä ei liity suoraan urbanisaatioon. Laivaliikenteen päästöjen väheneminen vielä vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä olet esimerkiksi teollistumisesta?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä blogi oli virkistävä, koska kirjoittaja on pohtinut asioita ja päätynyt omannäköiseen päätelmään. Ei voi sanoa, että olisi väärä tai oikea, mutta on vähintäänkin mahdollinen.
Ilmoita asiaton viesti