👉Työelämän tarpeen muuttua radikaalisti👈

Jos työllisyysastetta oikeasti, eikä vain juhlapuheissa, halutaan nostaa Suomessa, on mielestäni äärimmäisen tärkeää analysoida työelämän yhtälöä kaikilta näkökannoilta:

  • kaikenkokoiset yrittäjät, väheksymättä PIENIÄ: toiminimet, kevytyrittäjät, sesonkiyrittäjät
  • etätyöläiset
  • osatyökykyiset
  • työttömät työnhakijat hyvin erilaisissa yksilöllisissä tilanteissa, esim. perintöasunnossa muuttotappiopaikkakunnalla
  • koulutusjärjestelmä, tutkintojärjestelmä, opiskelijat
  • työhön liikkuminen, esim. bensan hinta, harvaan asutut alueet
  • rahan joutuisa liikkuminen, esim. palkanmaksu, kirjanpito, nettikauppa, mobiilimaksaminen
  • työhyvinvoinnin radikaali edistäminen työurien pidentämiseksi

Muutos on onneksi jo käynnissä, mutta ei läheskään maalissa – tosin muutos on ikuista muutenkin.

Esimerkki 1: sesonkiyrittäjä Masa, joka vaihtaa renkaita vain kahtena sesonkina vuodessa ja haluaisi maksaa rakkaalla kotimaalleen verot siitä. Nykymaailmassa hänen ei soisi joutuvan tekemään mitään  muuta kuin lataamaan yhdistetty maksu&kirjanpitovellus, johon asiakas maksaa suorituksen nettipankissa tai Mobilepaylla taikka käteisen tapauksessa Masa voi rehellisyyteen pyrkiessään syöttää summan sovellukseen itse kirjanpidon puolelle. Koska käypä työn hinta on 20e, yhtään rahaa tai aikaa ei saisi mennä ylimääräiseen.

Esimerkki 2: Liisa ei ole peruskoulun jälkeen varma, mitä haluaa, mutta laiskotella hän ei halua. Hän haluaisi lukea kaksoistutkinnon lukio & lähihoitaja viidessä vuodessa, jotta hänellä on tulevaisuudessa varmasti joku ammatti, vaikka myöhemmin vielä vaihtaisi alaa.

Esimerkki 3: työttömänä 2v ollut Pekka on vihdoinkin löytänyt työpaikan, mutta työmaa on paikassa, jonne pääsemiseen tarvittaisiin auto, jota hänelle ei ole. Matkaakin on 40km ja bensan hinnan vaikutus työssäkäymisen kannattavuuteen tuntuu Pekasta melkoiselta.

Kaikessa on mielestäni mentävä eteenpäin YKSILÖLLISEN MAHDOLLISTAMISEN PERIAATTEELLA. Mitä yksilöllisemmät ratkaisut ovat mahdollisia, sen parempi. Joustoa tulee olla mieluummin liikaa, eikä missään tapauksessa liian vähän. Muuten Suomea ei saada nousuun, ja 2023 valtionvelka on 150mrd ja työllisyysaste sama tai vielä huonompi kuin nyt.

Nelipäiväinen työviikko saattaa olla hyvä tavoite, ainakin joillakin aloilla. Jos työnantajan kannalta olisi yhtä edullista pitää viittä nelipäiväistä työntekijää kuin neljää viisipäiväistä työntekijää, ja jos veroprogressio tai jokin alakohtainen kompensaatio tekisivät lyhyemmän työviikon houkuttelevaksi myös työntekijöille, niin lopputulos saattaisi kokonaisuuden kannalta olla parempi: viisi hyvinvoivaa työntekijää eikä yhtään kortistossa.

0
perttupulkkinen

Kestävänä pitämieni perusarvojen puolesta, yleensä myönteisessä sävyssä - silti joskus roiskaistenkin. Lähellä sielua "tarsolainen trilogia" usko, toivo ja rakkaus, sekä tahto, maalaisjärki ja huumori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu