Hei ateistit ja muut pohtijat, onko mitään absoluuttista hyvää tai pahaa olemassa?
Minua kiinnostaa eettiset ja uskonnolliset kysymykset, niinkuin tiedätte. Kysymykseni kaikille tämän bloggauksen lukijoille on sama: voiko ihmiskunnan mistään töistä perustellisesti sanoa, että ne sisälsivät merkittävästi absoluuttista pahaa, ja vastaavasti, löytyykö ihmiskunnan historiasta tekemisiä, jotka sisälsivät merkittävästi absoluuttista hyvää. Alla on joitakin ehdotuksia molempiin kategorioihin. Eli, onko meidän mielestäsi tyytyminen pehmeään moraaliseen relativismiin, että mistään absoluuttisesta pahuudesta tai hyvyydestä ei kannata edes puhua, vai onko sijaa moraaliselle absolutismille, edes jossain määrin?
Myös toinen kysymys, onko absoluuttisen pahan löytäminen yhtä helppoa kuin hyvän, vai onko jomman kumman löytäminen toista vaikeampaa? Tämä on samantapainen kysymys, kuin se, onko kylmyyttä tai pimeyttä olemassa, kylmyyshän on lämpöenergian puutetta ja pimeys valon puutetta. Mutta onko ihmiskunnan perusolemus enemmän pahuuden vai hyvyyden puolella? Onko pahuus hyvyyden puutetta, tai hyvyys pahuuden puutetta?
Kiitos ChatGpt:lle avusta ao. listojen sisällön tekemisen kanssa.
Ihmiskunnan pahoja töitä..?
- Transatlanttinen orjakauppa (16.-19. vuosisata): Miljoonia afrikkalaisia siepattiin, myytiin orjiksi ja kuljetettiin Amerikkaan. Orjakauppa kesti vuosisatoja, ja se johti miljoonien ihmisten kuolemaan ja kärsimykseen.
- Armenian kansanmurha (1915-1917): Ottomaanien valtakunta surmasi noin 1,5 miljoonaa armenialaista ensimmäisen maailmansodan aikana.
- Stalinin puhdistukset (1936-1938): Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin toteutti laajamittaisia poliittisia puhdistuksia, joissa miljoonia ihmisiä pidätettiin, karkotettiin tai teloitettiin.
- Nanjingin verilöyly (1937-1938): Japanin keisarillinen armeija surmasi ja raiskasi satojatuhansia kiinalaisia Nanjingin kaupungissa Kiinan ja Japanin sodan aikana.
- Holokausti (1941-1945): Natsi-Saksan suorittama kuuden miljoonan juutalaisen ja miljoonien muiden eri vähemmistöjen edustajien, kuten romanien, vammaisten ja poliittisten vastustajien, joukkotuho.
- Ruandan kansanmurha (1994): Hutu-enemmistö surmasi noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua noin sadan päivän aikana.
- Bosnian kansanmurha (1992-1995): Jugoslavian hajoamissotien aikana bosnialaiset serbit surmasivat tuhansia bosnialaisia muslimeja ja kroaatteja, erityisesti Srebrenican verilöylyssä.
- Kambodžan kansanmurha (1975-1979): Pol Potin johtama punakhmerien hallinto tappoi noin kaksi miljoonaa ihmistä, eli neljänneksen maan väestöstä.
Ihmiskunnan hyviä toitä..?
- Orjuuden lakkauttaminen: Eri maiden ja alueiden toimet orjuuden lopettamiseksi, kuten Yhdysvaltojen orjuuden lakkauttaminen sisällissodan ja vuoden 1865 perustuslain 13. lisäyksen jälkeen sekä Britannian orjuuden lakkauttaminen vuonna 1833.
- Edward Jennerin isorokkorokote (1796): Edward Jennerin kehittämä ensimmäinen rokote, joka johti isorokon hävittämiseen.
- Punainen Ristin perystaminen (1863): Henry Dunantin perustama järjestö, joka tarjoaa humanitaarista apua konfliktien ja katastrofien uhreille.
- Yleinen äänioikeus: Useiden maiden siirtyminen kohti yleistä äänioikeutta, joka mahdollisti kaikkien aikuisten kansalaisten osallistumisen vaaleihin. Esimerkiksi Suomen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuonna 1906 oli yksi maailman ensimmäisistä.
- Nobelin rauhanpalkinnon perustaminen (1901-): Alfred Nobelin perustama palkinto, joka myönnetään henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat merkittävästi edistäneet rauhaa. Palkinto on tunnustanut ja kannustanut monia merkittäviä rauhanponnisteluja.
- Gandhin väkivallaton vastarinta (1915-1947): Mahatma Gandhin johtama Intian itsenäisyysliike, joka perustui väkivallattomuuden ja siviilivastarinnan periaatteisiin.
- Yhdistyneiden kansakuntien perustaminen (1945): Toisen maailmansodan jälkeen perustettu kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on edistää maailmanrauhaa, turvallisuutta ja yhteistyötä.
- Marshall-suunnitelma (1948-1952): Yhdysvaltojen ohjelma, joka tarjosi taloudellista apua Länsi-Euroopan maiden jälleenrakentamiseen toisen maailmansodan jälkeen.
- Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948): Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymä asiakirja, joka määrittelee kaikkien ihmisten perusoikeudet ja -vapaudet.
- Antibioottien keksiminen (Alexander Fleming, 1928): Penisilliinin löytäminen, joka johti antibioottien kehittämiseen ja miljoonien ihmishenkien pelastamiseen.
- Vihreä vallankumous (1960-luvulta alkaen): Sarja maatalouden uudistuksia ja teknologisia innovaatioita, jotka paransivat viljelysatoja ja vähensivät nälänhätää monissa kehitysmaissa.
- Nelson Mandelan sovintoprosessi (1994-1999): Etelä-Afrikan presidenttinä Nelson Mandela johti maan siirtymistä apartheidista demokratiaan edistämällä sovintoa ja kansallista yhtenäisyyttä.
- Ensimmäisen kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun konferenssin järjestäminen (1864): Konferenssi, jossa hyväksyttiin ensimmäinen Geneven sopimus, joka loi perustan kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle ja siviilien suojelulle sodan aikana.
Kyllähän nuo esimerkkisi pahuudesta edustivat nimenomaan puhdasta pahuutta. Onneksi ihmiskunnalla on kuitenkin toivoa, ja hyvyyskin on tarvittaessa noussut pintaan. Meidän tulisi pyrkiä siihen, ettei vastaavaa tapahtuisi koskaan uudelleen, mutta ikävältä näyttää. Ehkä harva ihminen on pohjimmiltaan täysin paha, mutta pelko ja ennakkoluulot saavat ihmiset tekemään pahoja asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista! Yhdessä omassa kommentissani äidyin pohtimaan, millaista yksilöihmistä todennäköisesti – ehkä?- pidettäisiin hyvänä ihmisenä.
Ihmiskunnan muisti tosiaan näyttävää olevan harmittavan lyhyt, vain muutama sukupolvi korkeintaan. Sotien suhteen mietityttää myös se, miten vallanpitäjät kerta kerran saavat kansalaiset joko houkuttelemalla tai pakottamalla sotimaan sotiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pahuuden esimerkit perustuvat kaikki uskontoihin tai uskonnon kaltaisiin kultteihin.
Hyvyyden esimerkeistä yksikään ei ole uskonnosta kumpuava.
Uskonto myrkyttää kaiken.
Ilmoita asiaton viesti
Näin voi ajatella jos niin kokee, mutta se ei vesitä peruskysymystä: onko ABSOLUUTTISTA hyvää tai pahaa? Stalin, Pol Pot tai Adolf Hitler saattoivat ainakin itse kokea iloa tekemisistään, mene ja tiedä?
Esimerkit viittaavat minusta myös siihen, että ainakin oikeus elämään, vapaus ja terveys edustavat absoluuttista hyvää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei uskonnot ole pahuutta, vaan ihminen. Jos ei olisi ollut uskontoja, niin ihmisiä olisi tapettu tai syrjitty samassa määrin joidenkin muiden syiden takia.
Ilmoita asiaton viesti
Hehheh, jos ei olisi ihmisiä, ei olisi uskontojakaan, joiden nimissä hirveyksiä on tehty ja tehdään tänä päivänäkin. Hyvinä esimerkkeinä islam, katolilaisuus ja Venäjän ortodoksikirkko.
Ilmoita asiaton viesti
Pahimmat rikokset ihmisyyttä vastaan on tehty uskonnottomuuden nimissä.
Fascismi. bolshevismi, maolaisuus ja onpa valtavirtainen sionismikin sekulaaria.
Ilmoita asiaton viesti
Pahuuden esimerkit perustuvat kaikki uskontoihin tai uskonnon kaltaisiin ateistisiin kultteihin? Ainakin Stalinin (lisäys: ja Pol Potin) kohdalla noin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos pidämme listauksen esimerkkejä suurinpiirtein onnistuneita, onko meidän niistä induktiivisesti päätteleminen, että
1) absoluuttisinta tietämäämme hyvää edustavat oikeus elämään, vapaus, terveys ja rauha
2) ja vastaavasti absoluuttisinta tietämäämme pahaa edustavat tappaminen, orjuus, sairaus ja sodat?
Tällainen päätelmä ei ole kovin hassu, mutta miksi juuri näin olisi? Riittääkö se meille yhteiskuntana, jos meistä vain tuntuu siltä?
Ilmoita asiaton viesti
Noiden listaamiesi hyvien ja pahojen asioiden voi nähdä olevan tosia jo biologisin perustein. Jo jokainen suhteellisen kehittynyt eläinlaji pitää noita ykköskohdan asioita hyvinä ja tavoiteltavina, ja vastaavasti kakkoskohdan asioita välteltävinä – ainakin jos kyse on itsestä tai omaan viiteryhmään kuluvista yksilöistä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli mieleen, että Apinoiden planeetta -elokuvat pohtivat aika paljon näitä käännetyn asetelmansa kautta.
Ilmoita asiaton viesti
”Jo jokainen suhteellisen kehittynyt eläinlaji pitää noita ykköskohdan asioita hyvinä ja tavoiteltavina…”
Monet lajit tappavat oman lajinsa edustajia, mukaan lukien lähimmät sukulaisemme simpanssit. Motiivina ilmeisesti lebensraum omalle heimolle. Kuulostaako tutulta?
Ilmoita asiaton viesti
Aika ihmismäistä. Oma identiteettiryhmä etusijalle, ja muut jäävät vähemmälle, ja joskus jopa vihollisen asemaan.
Ilmoita asiaton viesti
En kutsuisi tapaa ihmismäiseksi, koska mitä ilmeisimmin se on periytynyt niin simpansseille kuin ihmisillekin jo yhteisen esi-isän ajoista.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, ihmiset ovat myös simpanssimaisia, ja mahdollisesti molemmat joidenkin yhteisten esivanhempien kaltaisia. Sitä ei tosin voi oikein sanoa varmasti, ovatko yhteiset esivanhemmat olleet jo noin ”kehittyneitä”, vai ovatko nuo taidot ”jalostuneet” vasta myöhemmin, molempien lajien kehittyessä aiempaa yhteisökeskeisemmisksi ja reviiritietoisemmiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha tarina hyvästä ja pahasta kertoo lähetyssaarnaajan aikoinaan kysyneen tätä ’pimeässä Afrikassa’. Alkuasukkaan vastaus oli, että paha asia on se, kun naapurikylän miehet tulevat tänne ja ryöstävät kotimme, karjamme ja naisemme. No mikä sitten on hyvä asia, kysyjä jatkoi. Vastausta ei tarvinnut kauan odottaa: hyvä asia on, kun me hyökkäämme naapurikylään ja ryöstämme heidän kotinsa, karjansa ja naisensa.
Ilmoita asiaton viesti
Tribalismi tulee esille mm Ruandan kansamurhassa, joten voinee löytyä vahvaa kannatusta sileä, että sellainen niin vahva tribalismi, joka toimii oikeutuksena hyökkäysväkivallalle, on aika lailla absoluuttista pahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pahuuden olemus lienee kiinni siitä, että miten absoluuttinen pahuus määriteltäisiin. Olihan Hitlerilläkin hänelle tärkeä ja myötämielinen sisäpiirinsä. Itse olen pohtinut aiemmin hyvyyden ja pahuuden filosofiaa siten, että ne kuitenkin synkronoituvat toistensa kanssa, koska uskonnollisessa ja fiktiivisessä paratiisissa pahuutta ei olisikaan. Onko sitten äärimmäisen pahuuden vastustaminen absoluuttista hyvyyttä? Uskon itse, että jokainen ihminen on jostain kulmasta katsottuna moraaliltaan harmaalla alueella ja agape-tasoinen rakkaus elämää kohtaan on harhaisuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa yhdessä omassa kommentissani äidyin pohtimaan, millaista yksilöihmistä todennäköisesti pidettäisiin hyvänä ihmisenä.
Pahuudelle vastarintaa tehtäessä vaikuttaisi tärkeältä olla tarkkana, millä tavalla vastarintaa tekee, ettei samalla vahingossa jatka pahuuden kierrettä. Vihollistakin pitäisi yrittää rakastaa, on jopa väitetty,
Ilmoita asiaton viesti
Absoluuttisen moraalin ja hyvän käsitteet liittyvät yleensä siihen, että ne olisi jotenkin annettu ihmisille – tyypillisesti jonkin uskonnon oppeina. Islam on aika tiukka tässä, ja katsoo hyvän moraalin olevan aika tarkkaan ehdotonta islamin oppien mukaan vaeltamista.
Toisessa päässä meillä on arvorelativismi, joka ajattelee enemmänkin niin, että moraali voi olla melkein mitä vain. Jotkut voivat ajatella jopa niin, että moraalikin on vain osa aatteiden ja ryhmien välistä taistelua.
Minä en näe asiaa niin, että kyseessä olisi joko-tai-tilanne. On myös malleja tuossa välissä. On mahdollista rakentaa moraalinen, hyvydenkin määrittelevä rakenne ilman, että ollaan kummassakaan mainitussa päässä spektriä. Tuossa välissä moraali ja hyvyys pitää määritellä pitkälti itse. EI ole täysin selvää, mitä kaikkea määritelmään pitää ottaa mukaan. Määrittelyyn tulee varmaankin mukaan joitain yleisesti hyväksyttyjä luontevia komponentteja, kuten vaikkapa se, että ihmisen tulee toimia ihmisten hyväksi. Tuo tarkoittaa sitä, että jo biologisista tosiasioista, ja ihmisen yhtenä elollisena lajina, ja onnelliseen elämään tähtäävinä yksilöinä näkeminen antaa aika hyvän pohjan kehittää jokin aika hyvä määritelmä hyvyydelle ja hyvälle moraalile. Joku voisi vaikkapa yrittää siitä lähtökohdasta, että yritetään taata mahdollisimman hyvä onnellisuus mahdollisimman monille, ja että jokaisen tulee tehdä parhaansa tuon tavoitteen eteen.
Pahuuden voimme ehkä määritellä tietoisena toimintana määrittelemäämme hyvyyttä ja hyvää moraalia vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Määrittelyyn tulee varmaankin mukaan joitain yleisesti hyväksyttyjä luontevia komponentteja, kuten vaikkapa se, että ihmisen tulee toimia ihmisten hyväksi.
———————————————
Tämä on hyvin ihmislähtöinen näkökulma. Eikö ihmisen pitäisi toimia kaikkien elollisten olentojen hyväksi koska myös ne kokevat kärsimystä?
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien elollisten olentojen etu, tai ainakin kehittyneiden eläinten etu otetaan myös usein mukaan. Syitä on monia. Yksi on ihan yleinen ajatus siitä, että muillakin elollisilla on oma, ihmisten arvoa kuitenkin vähän pienempi arvonsa.
Eläinten hyvää kohtelua voi perustella myös rationaalisesti ja käytännöllisesti niin, että se, kuinka eläimiä kohdellaan, heijastuu väistämättä myös siihen, miten ihmisiä kohdellaan. (Ja ihmisten hyvä kohtelu heijastuu väistämättä myös siihen, miten sinua itseäsi kohdellaan.) Jos sinun pitää kohdella vaikkapa koiraa hyvin, ihmisen huono kohtelu on vielä aiempaakin suuremman kynnyksen takana. Jossain mielessä kyse on hyvien periaatteiden varjelusta. Voi ajatella jopa niin, että elottomiakin esineitä pitää kohdella jossain määrin kunnioittavasti samasta syystä. Hyvät tavat ovat oleellinen osa ihmisten kulttuureita. Nuo kulttuurit perustuvat paljolti tuollaisten yleisten mielikuvien varjelemiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi on ihan yleinen ajatus siitä, että muillakin elollisilla on oma, ihmisten arvoa kuitenkin vähän pienempi arvonsa.
———————————-
Tämä ”yleinen ajatus”, että ihmisen arvo on suurempi kuin muiden elollisten olentojen on juuri sitä ihmiskeskeisyyttä Moraalinen ajatus se ei ole koska moraali tarkoittaa kärsimyksen vähentämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta mikä olisi luonteva vaihtoehto sille, että moraalisäännöstö katsoo toisten ihmisten hyvinvoinnin olevan tärkeä asia?
Ehkä emme mene tässä kuitenkaan täyteen arvorelativismiin, emmekä myöskään linkolalaisuuteen, jossa muun eliökunnan arvon voisi katsoa olevan ihmiskunnan arvoa korkeampikin, emmekä tähtää mainitsemiesi kärsimysten poistoon vaikkapa ydinpommein.
Ilmoita asiaton viesti
emmekä tähtää mainitsemiesi kärsimysten poistoon
————————————-
Mutta siitähän tässä juuri on kysymys koska pahuus on kärsimyksen tuottamista toiselle. Ja totta kai muiden ihmisten hyvinvointi on tärkeää mutta niin on myös muiden olentojen, jotka voivat kärsiä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos vasemmalla kaistalla on kaksi koiraa, ja oikealla kaistalla yksi ihminen, sitä pidetään kai parempana, jos autonsa kontrollin menettänyt kuljettaja ajaa koirien, eikä ihmisen yli. Jotain hierarkiaa siis.
Ja vaikka molempia olisi yksi, ehkä ajetaan koiran yli siksi, että ihmisen omaiset kärsisivät todennäköisesti enemmän, kuin koiran omaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Ja vaikka molempia olisi yksi, ehkä ajetaan koiran yli siksi, että ihmisen omaiset kärsisivät todennäköisesti enemmän, kuin koiran omaiset.
——————————————-
Ei välttämättä kärsi enemmän, mutta ihminen toimii niin kuin muutkin eläimet (mikä ihminenkin on) ja laittaa kyseisessä tilanteessa oman lajinsa edelle. Koiran päälle ajaminen ei tässä tilanteessa ole moraaliton teko.
Ilmoita asiaton viesti
Kysysin ChatGpt;ltä mitä tietoa on eläinten kärsimyksestä ja kivusta. Yksinkertaistin aihetta kivun kokemukseen, vaikka kenties voi olla muutakin kärsimystä eläimillä, mutta se oli simppelein lähtökohta. Vastaus alempana. Mutta kivun osalta ajattelen, että eläimiille ei saa ainakaan tuottaa turhaa kipua, ja eläinten lopettaminen/tappaminen tulee tehdä mahdollisiman nopeasti ja kivuttomasti. Autokolarissa loukkaantunut, lopetusta vailla oleva hirvi ei ehdi eikä osaa miettiä syntyjä syviä, eikä ahdistua, kun poliisi sen pyssyllä lopettaa,. Kipu ei kestä kauaa.
—-
Kivun ja kärsimyksen kokemuksen tutkiminen eläimillä ja muilla eliöillä on monimutkainen ja jatkuvasti kehittyvä tieteenala. On olemassa paljon näyttöä siitä, että monet eläimet kokevat kipua ja kärsimystä, mutta tämän määrittäminen tarkasti ja objektiivisesti on haasteellista. Tässä on yhteenveto siitä, mitä tiedetään tällä hetkellä:
### Selkärankaiset eläimet
Selkärankaisilla eläimillä (mukaan lukien nisäkkäät, linnut, matelijat, sammakkoeläimet ja kalat) on osoitettu olevan anatomiset, fysiologiset ja käyttäytymiseen liittyvät mekanismit, jotka viittaavat kivun kokemukseen.
– **Nisäkkäät:** Kivun kokemusta nisäkkäillä, kuten ihmisillä, on tutkittu laajasti. Niillä on samanlaiset hermostolliset rakenteet, kuten nocireseptorit (kivun aistimiseen erikoistuneet reseptorit) ja aivojen osat, jotka osallistuvat kivun tuntemukseen ja sen prosessointiin.
– **Linnut:** Myös lintujen on osoitettu kokevan kipua. Niillä on hermostollisia rakenteita, jotka vastaavat nisäkkäiden kivun kokemiseen liittyviä rakenteita, ja niiden käyttäytymistä voidaan tulkita kivun osoitukseksi.
– **Kalat:** Kivun kokemusta kaloilla on tutkittu paljon, ja on näyttöä siitä, että ne kokevat kipua. Kalojen aivot ja hermostot ovat yksinkertaisempia kuin nisäkkäillä, mutta niillä on nocireseptoreita ja ne reagoivat kipuun muuttamalla käyttäytymistään.
### Selkärangattomat eläimet
Selkärangattomien, kuten hyönteisten, nilviäisten ja äyriäisten, kivun kokemuksen tutkiminen on haastavampaa, mutta on saatu näyttöä siitä, että jotkut näistä eläimistä saattavat kokea kipua.
– **Äyriäiset (esim. raput ja katkaravut):** On saatu näyttöä siitä, että äyriäiset reagoivat vahingoittaviin ärsykkeisiin tavalla, joka viittaa kivun kokemukseen. Niillä on hermostollisia rakenteita, jotka mahdollistavat kivun aistimisen.
– **Nilviäiset (esim. mustekalat):** Mustekalat ja muut pääjalkaiset ovat osoittaneet käyttäytymistä, joka viittaa korkeaan kognitiiviseen kykyyn ja mahdolliseen kivun kokemukseen.
– **Hyönteiset:** Hyönteisten kivun kokemuksesta ei ole yhtä selvää näyttöä, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että ne voivat reagoida vahingoittaviin ärsykkeisiin. Kivun kokemuksen arviointi hyönteisillä on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska niiden hermosto on hyvin erilainen kuin selkärankaisilla.
### Kivun arviointi ja tutkimusmenetelmät
Kivun kokemuksen arvioiminen eläimillä ja muilla eliöillä perustuu useisiin menetelmiin, kuten:
– **Käyttäytymisen tarkkailu:** Käyttäytymismuutokset, kuten välttelykäyttäytyminen, ääntely, ruokahalun väheneminen ja liikkumisen muutokset, voivat viitata kipuun.
– **Fysiologiset mittaukset:** Kivun fysiologisia merkkejä, kuten sydämen sykkeen ja hormonitasojen muutoksia, voidaan mitata.
– **Neurologiset tutkimukset:** Hermoston toiminnan tutkiminen, kuten aivojen kuvantaminen ja hermosolujen aktiivisuuden mittaaminen, voi paljastaa kivun kokemukseen liittyviä mekanismeja.
### Johtopäätös
Vaikka monien eläinten kivun ja kärsimyksen kokemuksesta on vahvaa näyttöä, sen tarkka määrittäminen ja arviointi vaihtelee suuresti eri eläinryhmien välillä. Tutkimus tällä alalla jatkuu, ja uusia menetelmiä kehitetään jatkuvasti kivun kokemuksen arvioimiseksi entistä tarkemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Arvelesin osin hatusta vetäen että yksilöihmistä
– joka ei murhaa, pahoinpitele eikä raiskaa
– ei harrasta insestiä eikä pedofiliaa
– ei ota orjia tai muuten riistä toisen vapautta, eikä käyttäydy alistavasti
– ei varasta
– ei tahallaan levitä sairauksiaan toisille
– jos mahdollista, hankkii tarvitsemansa elannon kokonaan tai edes osittain itse
pidetään kohtuullisen hyvänä ihmisinä? Ps. en tämänkertaisen bloggauksen yhteydessä tarkastele lainkaan kristinuskon pelastusnäkökulmaa, eli siis ihmisen vanhurskautta Korkeimman edessä, vaan vain maanpäällistä elämää ja tätä hyvyyden ja pahuuden ”vertaisarviointia”.
Ilmoita asiaton viesti
”Hyvä” ja ”paha” on tietenkin ihmislähtöistä, sellaista ei esiinny muualla joten sen ”absoluuttisuus” pitää peilata ihmistä ja ihmiskuntaa vasten. Kuten tässä on tehtykin.
Rokotteiden, penisiliinin ja vihreän vallankumouksen absoluuttinen hyvyys tai pahuus ei ole ihan niin simppeli juttu. Maataloustuotannon tehostuminen pelasti ihmisiä nälänhädältä mutta samalla oli mahdollistamassa ihmiskunnan kasvuräjähdystä, mikä taas tuo monenlaista tuhoa juurikin planeetalle jossa elämme.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kuitenkin ”elämän määrän kasvu”, tai vaikka rajatummin, ”ihmiselämän määrän kasvu” tärkeämpi hyvä (vai onko hyvä ollenkaan), kuin seurannaisongelmat ? Vai onko korkeampi hyvä ”luonnon ja elämän tasapaino”? Entä tuleeko ennakoimattomat tai vaikeasti ennakoitavat ongelmat ottaa huomioon arvioinnissa? Jos pelastaa jonkin ihmisen hengen, mutta pelastetusta tulee murhamies, olisiko hänen pitänyt antaa kuolla, jos tämä olisi ollut jotenkin ennakoitavissa? Tietysti fiktiivinen esimerkki, koska näin ei tiedätä, ja vähän turhan jyrkkäkin tähän, mutta…
Ilmoita asiaton viesti
Hitler oli söötti vauva. Olisiko pitänyt abortoida?
Ilmoita asiaton viesti
Jos geenitutkimuksen edesssä tultaisiin vääjäämättömään johtopäätökseen, että ihmisen moraalinen laatu voidaan ennustaa hänen genomistaan suurella luottamuksella, niin todellisuudessa lapsivesitutkimuksissa oltaisiin tämän kysymyksen edessä oikeasti: jos riittävän monet geneettiset markkerit viittaisivat narsistiseen psykopatiaan ja väkivaltaisuuteen, olisiko oikein abortoida sillä perusteella. Mutta, monien tutkimusten mukaan (mm. kaksoistutkimukset) noin 30–50 % persoonallisuuden vaihtelusta voidaan selittää geneettisillä tekijöillä. Se ehkä ei anna syytä vielä pohtia moraalistakaan oikeutta, kun prosentti on noin alhainen. Mutta joku voi olla toistakin mieltä. Pitäisikö ”huolestuttavat tapaukset” tässä mielessä ottaa sitten muuten erityisesti huomioon, jos genomin selvittelyt sikiöiltä tai vauvoilta veisivät asiaa tähän suuntaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta tulee mieleen että ei siitä ole paljoa aikaa kun Suomessakin pakkosteriloitiin kehitysvammaisia ja mielisairaiksi luokiteltuja. Lakia ei määrätty siksi että haluttiin olla pahoja vaan sillä oli oma ”hyvään pyrkivä” logiikkansa. Nyt sellainen tuntuu lähinnä käsittämättömänä useimpien, ei varmasti kaikkien, toimesta.
Tulen pohdinnoissani siihen että ei ole olemassa absoluuttista pahaa, vaan hyvän ja pahan määrittelevät ihmiset ajassa ja paikassa. Ja silloin, voiko joku olla pahaa jos sitä ei sellaiseksi mielletä kuin myöhemmin ja yleensä muiden toimesta?
Yhden poikkeuksen annan: jos pyyteettömästi pelastaa bambin hukkumasta ilman että vaarantaa kuitenkaan itseään, se edustaa absoluuttista hyvää. Mutta vain se.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys absoluuttisesta hyvästä ja pahasta on filosofinen ja siihen on monia näkökulmia.
**Absolutismi vs. Relativismi:**
– **Absolutismin** näkökulmasta on olemassa universaaleja moraalisia totuuksia, jotka pätevät kaikissa tilanteissa ja kulttuureissa. Esimerkiksi jotkut voivat väittää, että murha on aina ja kaikkialla moraalisesti väärin.
– **Relativismin** näkökulmasta moraali on suhteellista ja riippuu kulttuurista, ajasta, paikasta ja yksilöiden näkökulmista. Mikä on hyvää tai pahaa voi vaihdella eri konteksteissa.
**Eri filosofisten suuntausten näkökulmia:**
– **Deontologinen etiikka** (esim. Immanuel Kant) väittää, että tietyt teot ovat intrinsisesti hyviä tai pahoja riippumatta seurauksista.
– **Utilitarismi** (esim. Jeremy Bentham ja John Stuart Mill) arvioi tekojen moraalista arvoa niiden seurausten perusteella; teko on hyvä, jos se lisää kokonaisonnellisuutta, ja paha, jos se vähentää sitä.
– **Hyve-etiikka** (esim. Aristoteles) keskittyy siihen, millainen ihminen on hyvä ja mitkä luonteenpiirteet edistävät hyvää elämää.
**Käytännön pohdintoja:**
– Monet ihmiset pitävät tietyjä perusarvoja ja periaatteita, kuten rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta, moraalisesti absoluuttisina.
– Toiset taas korostavat, että moraaliset päätökset tulisi tehdä tilanteen ja kontekstin perusteella.
Lopulta kysymys siitä, onko mitään absoluuttista hyvää tai pahaa olemassa, riippuu suuresti siitä, minkä filosofisen näkökulman omaksuu.
Ilmoita asiaton viesti
ChatGpt saattaa olla johdateltavissa suuntaan tai toiseen kysymyksenasettelulla. Lisäksi sillä on taipumusta jaaritella.
Kysyin siltä:
”Mitä on chatgpt:n lyhyt, ytimekäs oma käsitys, ilman mitään selityksiä: onko olemassa tekoja, joidenka voidaan aina, aikakaudesta, tilanteesta, paikasta ja muusta kontekstista riippumatta olevan absoluuttisesti väärin?”
ChatGpt 4o vastasi:
”Kyllä, on olemassa tekoja, kuten murha ja kidutus, jotka voidaan katsoa absoluuttisesti vääriksi riippumatta kontekstista.”
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö ymmärtää että Eugen Schauman oli väärässä murhatessaan Bobrikovin? Oli miten oli, mitään totuuksia chatgpt ei tarjoa, ainoastaan yleisiä luuloja ja konventionaalisia asenteita, nekin mahdollisimman latteina.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tähän kysymykseen voi kukaan sanoa muuta kuin omam näkemyksensä ja yrittää perustella sitä niin hyvin kuin osaa.
Yllättäen ChatGpt pysyi mielpiteessään, vaikka haastoin sitä sekä Bobrikovin murhalla että Hitlerin murhayrityksellä. Mutta pysyttelin samassa chatissä missä olin saanut aiemman vastauksen että murha ja kidutus ovat aina väärin. Vaikuttiko se asiaan; en tiedä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei chatgpt:llä ole mitään mielipidettä. Se vain toistaa yleisiä luuloja.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen puu haluaa kasvaa naapuria suuremmaksi,koskee kaikkea elollista,repikää siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulin kerran jonkun sanovan, että on vain palloja, ja ne ovat absoluuttisen pyöreitä. Sanoja oli muistaakseni se kuuluisa … mikä se nyt olikaan. Ai niin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huygensin_periaate
Hitto kun menee kirjavaksi, että ihan sokaisee. Tästä pitäs tehdä joukkokanne, kun on sen arvoinen.
Ei olisi kanteelle parempaa kohtaa, mutta kun on niin pyöreetä, että minnehän sekin menisi. Nää on varmaa sitä samaa perkelettä, vai pahus.
Ilmoita asiaton viesti
Hei ateistit ja muut pohtijat, onko mitään absoluuttista hyvää tai pahaa olemassa?
Kyssäri on melko naivi, ja hyppäykseen liittyvässä mielessä irrallisen irvokas ja höperö, tavan elämään nähden. Tästä usein onkin kyse, kun top-arvoisia haalitaan esitykseen.
Substassiperustein vastattuana …
Hyvyyttä ja pahuutta voi todeta absoluuttiseksi, tosin konteksti huomioiden, tämän kun ottaa näin, seuraus on hakkelusta, suoraan niinottoperustein.
Tällainen tekee absoluutiikan teristä vaikeasti otettavia, koska ovat reaalisesti riittävän todennäköisiä killeriteriä, joita kuitenkin sopiva muistuttaa jonkin verran, kun sovellukset kuitenkin ovat tätä. Mm tämän takia, näitten esittämisen oikeutus.
Absolutismi voisi olla jotain rajattomasti lähestyttävää. Tässä mielessä, dimensioita tosiaan on, ts kirjoa. Jokin jos jää pois, … mennään myrkyllä, ja parhaassa tapauksessa absoluuttisellaisella.
Matematiikassa on sellainen käsite kuin limes, LIM.
Englannin kieli on siitä hyvä, että tarjoaa oletuksellisesti erilaisen tavan liittyä maailmaan, vaikka valmis-alueen ulkopuolella tilanne on … en itse tätä osaa arvioida.
Koodatessa e-koplatut rakenneosat toimivat kivasti. Matematiikka on minusta kohden tätä, mutta tästäkin tullut överiä, mikä sulkee muuta (S-Hossenfelderiä, tosin yleissovellettuna).
Erikoiskieli on hyvä jos välineenä tavoittaa, ja siirtyminen pois merkkaa saavuttamisen hylkäämistä. Näin tämä helposti koetaan, ja kokemus ”universaali” (sosioversaali), ts ei jää vain matematiikan alueelle, tämä s-priorinen vinouspotentiaali, ja sen todennäköinen vaikutus.
Maailmoja (tällaisen alaiseen yltäviä) koskee tosiaan sama lähestyttävyyden periaate, jolloin reduktiolle (r-toimet/toimijuus (eri yhteystasot)):
– tiede
– intuitio
– veikkaus
– todennäköisyydet
– AI
– hypnoosi
– rentoutus (mielevapaus)
– ähkyyntyminen (ajauttava / pakko -oikaisu, todellisuuspusertavuuteen heittäytyminen)
– occam
– pers-piirteet erilaisina,
…
… on potentiaalia, … oli käytäntö sitten kääntyvänä mitä oli, yksinomaisena tai räjähtäneempänä.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri kukaanhan ei tunnusta tekevänsä pahuuttaan hirmutöitä. Hyvien töiden tekemisessä sentään usein on perusteluna jonkinlaisen hyvän edistäminen.
Absoluuttinen hyvä siis voisi olla tarkoituksellista, mutta absoluuttinen paha ryhmäitsekkyyttä tai väärinkäsitystä?
Sitten sitä näkökulmaa. Jos taivaallinen sotajoukko siirtäisi Putinin sotilaat Ukrainasta vahingoittumattomina Kremlin liepeille, niin siltikin Putin ja Kirill voisivat nähdä jotain pahaa tapahtuneen, kun he eivät voisikaan vapauttaa Ukrainaa kuvittelemastaan pahasta.
Mitä listoihin tulee, niin orjuushan oli ihmiskunnan pahuutta, joten siitä luopuminen länsimaissa oli vain tilien tasaamista. Eikä se kaikkialta ole vieläkään loppunut.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkan ja ehkä vähän toistankin:
Siis tämähän on piristävä poikkeus Puheenvuoron keskilinjan blogeista. Vaan havaintopohjaisesti ei mielestäni voi olla varma jonkin asian absoluuttisesta hyvästä, vaan se jää uskonvaraiseksi. Jumala on absoluuttisen hyvä kristinuskossa. Islamissa ei näin taida olla.
Sitten absoluuttisessa pahassa on se vinkeä seikka, että mikä näyttää sivustakatsojan mielestä juuri siltä, voi tekijän mielestä olla hyvän edistämistä. Pahan nimissä tehtyä pahuutta ei juuri ole.
Ilmoita asiaton viesti
Mietin, että kun oikeus omaan henkeen ja turvallisuuteen sekä terveys ”ei-niin-yllättävästi” korostuvat esimerkiksi noissa chatgpt:n kaivamissa esimerkeissä joista tosin tein pientä karsintaa, että hiukan myös oma mielipide on sesassa, niin onko kuinka vahva yhtäläisyysmerkki sanojen elämä ja Jumala välillä? Vanhassa testamentissa tosin vihollisia lahdataan aika antaumuksella, Uudessa ei lainkaan, ellei ilmestyskirjan visioita lasketa mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paradoksisesti nämä menee, sillä pahuuden toimet ovat niitä, jotka eivät voi ymmärtyä kokijassa, joka näkee toimet toiseen johtavana, ja päinvastaisena sille, mitä hyväksi on kokenut.
Miten perusdilemmaa kuvaa… myös arkisesti, tällainen on tärkeää, koska arki on täynnä soveltamista tietoisesti ja tuottamuksellisesti, ja tällainen jatkuvuus vaikuttaa suoraan konkretiaan, vaikka toiminnan primääritasoa ylempää vaikuttavuutta olisi.
Pahaa voi simuloida, tai tutkailla myös reduktiivisesti.
Ota tavoitteeksi rakentaa jotain tarvittavan oletteista (H, hypoteesi), ja ajattele toimia yleisesti (action, A), jotka mitätöivät, kampittavat (K) jokaisen mahdollisen onnistuvaksi ja rakentavaksi (R)ajatellun toimen A, kohden ajateltua tavoitetta, toivetta (H), joka tarveperusteisen (hetkellisen, ajallisen) yhteyden kautta on kiistattomaan painavuuteen yltävää OO-priorisesti (OO=olemassaolo, H-hetki).
Vaikka A voisi olla vastoin Hta, ts rakentajan ja etenijän puolesta vastoin tavoitettaan paremmasta ja toivotusta (H), joka sekin voi osoittautua palvelemattomaksi… tämä sentään kävisi selväksi pyrkivälle, jolloin tavoite ja työ (toimet, A1, …) tarpeeseen kytkeytymättömänäkin, saisi aikaan selvyyden paremmasta H-valinnasta.
Teoreettisella metatasollakin, lähestyminen on monipuolinen, mutta täysin mahdollinen läpikäytäväksi tavalla, joka mahdollistaa monien turhien turbulenssien ilmenemistä.
Todellisuudessa, monisuuntainen kun on väistämättä maailma, turblulenssit ja ristiaallokko on muistutus siitä todellisuudesta, jossa on enemmän kattavuutta, vaikkakin sen toisen kautta, joka paitsi anti-H, myös anti-OO (tavoite-orjentoituneen tulkitsemana).
Jotta rakentavuus (H) sopivana, täytyy mukana olla kaikki relevantti, ja relevantiksi tulkittu. Tähän piiriin voi liittää yksityisyyttä, ja monitoimijallisempaa… ts toimijuuden rajausta, mikä on tosiaan osa tilannetajuisuutta ja todellisuuden kunnioittamista, siten kuin sitä on voimina.
Ilmoita asiaton viesti
Aiheessa tullaan arjen äärelle… vaikkakin aika perustavaksi koettujen ilmiöiden kautta.
Tätäkin tulokulmaa tarvitaan todellisuuteen, koska saapuminen on tosiaan jatkuvaa… ja käsittelyä jos liittyy todellisuuteen… miksei myös tässä kohden.
Koska konkretia menee tosi lähelle koettelemusta aiheuttavissa käytännön tilanteissa, näitä tarvitsee tosiaan käsitellä siellä, missä käsittely mahdollista ts sopivan irrallista, ja saatavia on siten toisaalta sinne, missä tarvetta on, ja missä kaukaisempaa ei voi syntyä, eikä jäädä odottelemaan, ilman että tilaa on tähän ja resursseja.
Kommentti on tosiaan vapaan tahdon rajallisuuden käsittelyä, reaalisesti, ei-yliodotteisesti. Tässä suhteessa oltava nöyrä ja vähemmän itsestään ja omista kyvyistä ajatteleva.
Miten liikumatilaa luodaan… tässä on menetelmiä eri lailla, erilaisilla, eri ihmisillä, jolloin pahuus on suoraan metodologiseksi tulkittavalla tasolla ilmenevän mahdollinen.
Toimia sopivina, ei voi mitata kuin suhteessa toimijaan itseensä, ja että tällaista samaa tarvetta ei ilmenisi muissakin pisteissä… ei ole osuvaa arvelua tai ottamista. Yhteistä on, mutta tosiaan tietyllä tapaa, eikä niin suorasti ja saman kautta kulkevasti.
Ilmoita asiaton viesti