Maailmassa on vain kourallinen tai kaksi onnistuneita maita. Onneksi Suomi on vielä yksi niistä…pystymmekö pitämään sen sellaisena?
Kysyin kolmelta eri tekoälyltä (ChatGPT, Google Gemini ja Microsoft Copilot) saman kysymyksen:
Jos ajatellaan kansalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia kaikkine eri aspekteineen, valtion taloutta ja julkista taloutta sekä muita tekijöitä, kuten yhteiskuntarauhaa, turvallisuutta ja luonnon hyvinvointia, joilla valtion onnistumista on järkevää mitata, niin mitkä valtiot maailmassa ovat sellaisia, joista voi sanoa, että niissä menee kaikilla sektoreille hyvin?
Huomaa, että kysymyksessä ei ollut rajausta maitten määrästä. Tässä jokaisen tekoaälyn vastaukset, maat aakkosjärjestyksessä (ei siis paremmuuusjärjestysessä). Lihavoin ne maat, jotka olivat kaikissa vastauksissa mukana.
ChatGPT: Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Sveitsi, Tanska, Uusi-Seelanti (7 maata)
Google Gemini: Alankomaat, Etelä-Korea, Hongkong, Islanti, Japani, Kanada, Norja, Ruotsi, Saksa, Singapore, Suomi, Sveitsi, Tanska, Yhdysvallat (14 maata)
Microsoft Copilot: Alankomaat, Norja, Suomi, Sveitsi, Tanska (5 maata)
Gemini oli selvästi höveleimmällä päällä. Mutta siis, onko todellakin näin, että maailman noin 195:stä valtiosta vain kourallinen tai pari on kokonaisvaltaisesti hyvällä tolalla?
No, taitaa se valitettavasti olla näin. Ja sitten jos Suomenkin ottaa pois listalta mm. tolkuttoman julkisen velan vuoksi (166,9mrd eur), onnistuneita maita on yksi vähemmän. En nyt noita muita maita jaksa tonkia, kenties varsinkin Geminin listalta putoisi muutama maa pois, kun asioita tutkisi tarkemmin.
ps. kommenteissa on samojen tekoälyjen vastaus seuraavaan:
Arvioi nämä valtioiden kokonaisvaltainen paremmuus asteikolla 0-100, ottaen huomioon esim. julkinen talous, kansantalous, kansanterveys, yhteiskuntarauha, koulutustaso, sosiaalinen hyvinvointi ja ympäristön hyvinvointi ja laita ne sitten pistemäärän mukaiseen järjestykseen: Alankomaat, Etelä-Korea, Hongkong, Islanti, Japani, Kanada, Norja, Ruotsi, Saksa, Singapore, Suomi, Sveitsi, Tanska, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti. Ei selittelyjä, vaan oma vastauksesi.
Gemininin pisteytys mainituista 15 maasta asteikolla 0-100:
Sveitsi: 92
Norja: 91
Islanti: 90
Tanska: 89
Suomi: 88
Ruotsi: 87
Kanada: 86
Uusi-Seelanti: 85
Saksa: 84
Japani: 83
Alankomaat: 82
Etelä-Korea: 81
Yhdysvallat: 80
Singapore: 79
Hongkong: 78
Ilmoita asiaton viesti
ChatGPT:n pisteytys mainituista 15 maasta asteikolla 0-100:
Norja: 95
Sveitsi: 94
Tanska: 93
Suomi: 92
Ruotsi: 91
Islanti: 90
Kanada: 89
Alankomaat: 88
Saksa: 87
Uusi-Seelanti: 86
Singapore: 85
Japani: 84
Etelä-Korea: 83
Hongkong: 82
Yhdysvallat: 80
Ilmoita asiaton viesti
Copilotin pisteytys mainituista 15 maasta asteikkolla 0-100:
Suomi: 95
Sveitsi: 94
Norja: 93
Tanska: 92
Ruotsi: 91
Islanti: 90
Kanada: 89
Alankomaat: 88
Saksa: 87
Uusi-Seelanti: 86
Singapore: 85
Japani: 84
Hongkong: 83
Etelä-Korea: 82
Yhdysvallat: 80
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly on yhtä viisas/tyhmä kuin sille syötetty/sen mediasta ja muista lähteistä keräämä tieto ja algoritmit, joilla se tietoa käsittelee.
EsIm. Ruotsin puuttuminen Copilotin listalta johtunee viime vuosien jengiväkivaltaisuuksista – onko se riittävä peruste pudottaa tämä usein maailman parhaaksi maaksi luokiteltu pois listalta kokonaan, jokainen voi itse pohtia.
Ilmoita asiaton viesti
= uskoakseni melko ”viisas” tässä aiheessa, koska tästä nimenomaisesta aiheesta on todella paljon dataa julkisesti saatavilla ja tässä vaiheessa uskoisin sen olevan jo tekoälyjen koulutusmateriaalissa, jos ei ole kovin tuore tutkimus.
Plus että siksi juuri käytin kolmea eri tekoälyä. Mutta, tekoälyjen data kyllä laahaa jonkin verran jäljessä, tarkistin tämän tekoälyiltä itseltään juuri.
– Google Gemini ei paljastanut, perusteli sitä monella asialla, mm. kilpailuedulla.
– ChatGPT 4:n koulutusdata ulottuu maaliskuuhun 2023 asti, eli tällä hetkellä n. 17 kk viive, koska elämme jo elokuun loppua.
– Copilotin koulutusdata ulottuu lokakuuhun 2023 asti, eli tällä hetkellä n. 11 kk viive
Ilmoita asiaton viesti
”Plus että siksi juuri käytin kolmea eri tekoälyä. Mutta, tekoälyjen data kyllä laahaa jonkin verran jäljessä, tarkistin tämän tekoälyiltä itseltään juuri.”
Ongelma tekoälyn johtopäätöksissä useinkaan ei liity vanhaan dataan vaan päinvastoin, tekoälyn datassa painottuvat lähiaikojen mediauutiset.
Tekoälyltä usein puuttuu holistinen kokonaisnäkemys. Ruotsin tapauksessa mitä ilmeisimmin viimeisen 5 vuoden pintauutisointi ja siitä tekoälyn tekemät johtopäätökset jättävät varjoonsa hyvinvointiyhteiskunnan ja ”kansankodin” saavutukset, teollisuuden ja palveluiden tuottaman vaurauden, kansainvälisen kilpailukyvyn kuluttajatuotteista viihteeseen, jne. jne.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä pointti sinänsä. Mutta aivan pieleen nuo maapoiminnat tuskin menivät sinunkaan mielestäsi, tuolla triplatarkistuksella?
Ja toinen asi tietysti tässä aiheessa on, että yhden maan sisällä erot voivat olla hyvinkin suuria, ja viime kädessä jopa asuinaluekohtaisia. Suomessakin meno Korsossa on varsin erilaista kun Kauniaisissa, en sitä sano missä ihmiset ovat onnellisempia, ja ketkä ovat, ketkä ei, mutta ymmärrät mitä tarkoitan. Ja sama pätee varmasti Ruotsin tilanteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Copilotin tuloksessa Ruotsin jääminen pois kertoo mielestäni juuri tuosta tekoälyn handicapista jota edellä kuvaan.
Olen jonkin verran ”leikkinyt” näillä generatiivisen tekoälyn sovelluksilla, ja vastaava pinnallisuus, tasapaksuus tai ”populismi” tulee jatkuvasti esille.
Varmasti sovellukset kehittyvät koko ajan – 10 vuoden kuluttua olemme varmasti kokonaan uudessa tilanteessa koskien tekoälyn kyvykkyyksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Joo kyllä tekoälyssä kehittämistä piisaa, myös siksi koska nyt ollaan ehkä vielä liian innostuneita ”kaikenkattavasta” yleistekoälystä, mille on myös paikkansa, mutta mielestäni ChatGPTP:n monet valinnaiset erikoisversiot jo osoittavat – ja itse olen todennut – tarpeen täsmätekoälyille, jotka ovat erityisen hyviä siinä asiassa, missä luvataan.
Palatakseni blogin aiheeseen – rönsyilyssäkin on puolensa – niin minusta voisi ajatella olevan tervettä ärhäkkyyttä pitää vaikka YK:ssa meteliä siitä, että vain pieni määrä maita on hyvässä kunnossa vuonna 2024. Todennäköisesti rakentava sävy on hyvä kuin rajaton ärhäkkyys, mutta kuitenkin tarpeeksi tiukka. Samalla toivottavana pidän sitä, että jokainen maa kuitenkin lopulta hommailee itse omat asiansa kuntoon, tai ainakin itse apua pyytäen jos sitä tarvitsee.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly toistaa yleisiä luuloja. Älkää uskoko tekoälyyn missään oloissa.
Mutta jos haluatte tietää mitä ihmiset luulevat ja mitä lehdet kirjoittavat se voi varauksin olla hyväkin lähde.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en esimerkiksi tässä aiheessa ole ollenkaan noin varauksellinen tekoälyn suhteen, koska pidän varmana, että tekoälyjen materiaalissa on tästä asiasta paljon julkisesti saatavilla olevaa tutkimustietoa, jota se voi yhdistellä toisiinsa. Hyvinvontia jne. tutkitaan paljon monella taholla. Ja tottakai vastaus on silti näin abstraktissa teemassa kuten hyvinvointi, aina mielipide. Mutta vastauksiin valikoituneet maat kuvastavat hyvin niitä tutkimuksia, mitä olen itsekin selaillut.
Yksittäisen yksilön hyvinvointi taas on aina toinen asia, koska hlön oma kokemushistoria ja ”onnellisuustaidot” vaikuttavat todella paljon. Siksi Norjasta voi löytyä onnettomia ihmisiä ja vaikkapa Afganistanista (joka on tutkimusten loppupäässä usein) onnellisia ihmisiä,
Ilmoita asiaton viesti
Näissä tutkimuksissa voi olla isoja vinoutumia. Vaikkapa tutkimukset jotka tukevat ihmisen osuutta ilmastonmuutokseen,saavat rahoituksen mutta siihen epäskoisesti suhtautuvat eivät.
Kolesterolilääkkeitä valmistavat tehtaat rahoittavat näiden lääkkeiden hyödyllisyyttä tukevia tutkimuksia, kuka rahoittaisi niiden hyödyllisyyttä epäileviä tutkimuksia?
Suomi on lähes konkurssitilassa mutta niin kauan kuin jaksamme maksaa etelän vetelille on ihan hyvä pitää uskomusta yllä että meillä menee hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Mä nimenomaan myös olen huolissani siitä, ettei meillä menekään niin hyvin kuin halutaan toisinaan antaa ymmärtää, vaan hommat räjähtävät käsiin, ja hyvinvointialueillahan on jo räjähtämisen merkkiä, jatkuvaa uutisointia erilaisista ongelmista. Pitäisikö ne nimetä pahoinvointialueiksi tai korkeintaan siedettävästivointialueiksi? HUSsilla on sopeutustoimia, ja Apottiin on mennyt jo satoja miljoonia rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen alamäki on jo alkanut.
Se johtuu siitä että Halla-aho istuu eduskinnan puhemiehenä ja Riikka Purra toimii saksinaisena, eli rahaministerinä.
Orpo ja kokoomus toimivat aisankannattajina, kun persut ajaa Suomea alas
Ilmoita asiaton viesti
Hymypoika jälleen piristi aamuamme – liekö mitään aihetta maan ja taivaan välillä josta eräs kohta töräyttää jotain negatiivista, joka tietysti on oikeistohallituksen syy. Rasittavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Voit ilmeisesti pyyhkiä nämä minun rasittavat mielipiteeni pois, jos haluat. Minä en tiedä missä sellainen nappula on, en ole koskaan tarvinnut.
Suomi on menossa alamäkeen ja kovaa vauhtia. Mitään toivoa ei näytä olevan, ei ainakaan tällä hallituspohjalla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kaikki eri puolueet olisivat vuosikymmenien aikana sitoutuneet pitämään julkista taloutta paremmassa kunnossa, niin olisimme erilaisessa pisteessä. Ethän Arto hyvä yritä taktisesti unohtaa sitä, että valtionvelka on usean hyvin erilaisen hallituksen aikana kasvanut siihen pisteeseen, että nyt sitä on 166,9 mrd euroa. Minä en erityisemmin jaksa puolustaa MITÄÄN puoluetta tältä osin, tai jos puolustaisin, sen pitäisi olla jokin niin pieni puolue, ettei sen sanomisilla olisi ollut sananvaltaa silloin, kun asioista kulloinkin on päätetty.
Ilmoita asiaton viesti
”Minä en erityisemmin jaksa puolustaa MITÄÄN puoluetta tältä osin, tai jos puolustaisin, sen pitäisi olla jokin niin pieni puolue, ettei sen sanomisilla olisi ollut sananvaltaa silloin, kun asioista kulloinkin on päätetty.”
Eihän tämä budjettialijäämä eri hallituskausina ole oikeastaan puolueiden vika, vaan äänestäjien vika. Miten kävi keskustapuolueelle, kun se yritti Sipilän johdolla kääntää kehityksen suunnan. Äänestäjät antoivat siis Sipilän politiikalle tuomion.
Mutta velka on vain velkaa. Monet maat ovat velkaantuneempia kuin Suomi, eikä se näytä vaikuttavan kovin paljon talouteen, esimerkkinä Japani. Suomen
Valtion velka ei ole edelleenkään, tämän hallituksen hurjan velanoton jälkeenkään, ihan kamala, ongelma on vain se ettei velanottoa näköjään edes haluta hillitä.
Sipilä halusi velanottoa hieman ja onnistuikin hiukan, mutta keskustalle kävi huonosti. Tämä on se syy miksi velanottoa ei nytkään haluta hillitä, ettei kävisi kuten Sipilälle, ettei kävisi huonosti.
Suomen maakuvan rappeutumiselle on kuitenkin tärkeämpi syy kuin velkaantuminen, se syy istuu halllituksessa ja eduskunnan puhemiehenä.
Ilmoita asiaton viesti
Japani on kieltämättä hyvä heitto tähän keskusteluun, myönnän auliisti sen.
Japanilaisia yrityksiä:
Toyota, Sony, Mitsubishi, Honda, Panasonic, Hitachi, NTT, SoftBank, Nintendo, Sumitomo.
Ilmeisesti Japanin vakauteen vaikuttaa se, että iso osa julkisesta velasta on maan sisäistä. Eli ”kenen velalla elät, sen lauluja laulat”. No, tässä mielessä Suomikaan ei ole ehkä aivan niin surkea, kuin olen pessimistisesti kuvannnut
Tässä alla tietoa, pienellä virhevarauksella, ei tuplatarkistettua, vaan suoraan tekoälyltä. Julkinen velkahan sisältää muutakin kuin vain valtion velan, oletan että esim. Suomessa hyvinvointialueiden velat.
Suomi:
Julkinen velka (2023): noin 74 % BKT
Sisäinen velka: noin 80 % julkisesta velasta on kotimaisessa omistuksessa.
Ulkoisen velan osuus: noin 20 %.
Japani:
Julkinen velka (2023): noin 260 % BKT
Sisäinen velka: yli 90 % Japanin julkisesta velasta on kotimaisessa omistuksessa.
Ulkoisen velan osuus: alle 10 %.
—
Viimeisen 50 vuoden aikana useat valtiot ovat joutuneet vakaviin talousongelmiin julkisen velan vuoksi. Tässä on esimerkkejä maista ja niiden tilanteiden kehityksestä:
### 1. **Argentiina**
– **Kriisit:** 1980-luvulla ja 2001.
– **Syyt:** Argentiinassa korkea velkaantuminen johtui pitkälti hallituksen laajamittaisesta lainanotosta, valuuttakurssin kytkemisestä dollariin ja suurista budjettivajeista. 2001 kriisi kärjistyi, kun maa joutui maksukyvyttömäksi ja defaulttasi 100 miljardin dollarin velkansa. Tämä johti talouskriisiin ja laajoihin sosiaalisiin ongelmiin.
– **Seuraukset:** Taloudellinen romahdus, pankkijärjestelmän lama ja hyperinflaatio.
### 2. **Kreikka**
– **Kriisit:** 2009–2015.
– **Syyt:** Kreikan velkakriisi alkoi vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen. Kreikka oli jo ennen tätä kokenut kroonisia budjettivajeita ja velkaantui yli varojensa, erityisesti euroalueeseen liittymisen jälkeen. Valtion tilinpidossa oli myös vääristelyä. Lopulta Kreikka menetti markkinoiden luottamuksen, ja velkakriisi levisi koko euroalueelle.
– **Seuraukset:** Kansainväliset pelastuspaketit EU:lta ja IMF:ltä, tiukat säästötoimet, sosiaaliset levottomuudet ja pitkän aikavälin taloudellinen taantuma.
### 3. **Venezuela**
– **Kriisi:** 2010-luvulta lähtien.
– **Syyt:** Politiikan epäonnistumiset, valtava julkinen velka ja öljyn hinnan romahtaminen johtivat velanhoito-ongelmiin. Talous riippui liikaa öljystä, eikä hallitus kyennyt monipuolistamaan taloutta. Hyperinflaatio ja valuuttakriisi kärjistivät tilannetta.
– **Seuraukset:** Maksukyvyttömyys, humanitaarinen kriisi, valuutan romahtaminen ja massamuutto ulkomaille.
### 4. **Zimbabwe**
– **Kriisi:** 2000-luvulla.
– **Syyt:** Robert Mugaben hallinto harjoitti epäonnistuneita maatalousuudistuksia ja massiivista lainanottoa. Hyperinflaatio, poliittinen epävakaus ja julkisen velan hallitsematon kasvu johtivat valtion maksukyvyttömyyteen.
– **Seuraukset:** Talouden romahdus, hyperinflaatio, kansainvälisen avun katkeaminen ja laajamittainen köyhyys.
### 5. **Meksiko**
– **Kriisi:** 1982.
– **Syyt:** Meksikon velkakriisi johtui 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun suurista lainoista, joita maa otti hyödyntäen alhaisia kansainvälisiä korkoja. Öljyn hinnan romahdus ja dollarin vahvistuminen tekivät velanhoidosta mahdotonta. Kun Meksiko ilmoitti, ettei se pysty maksamaan velkojaan, syntyi laajempi Latinalaisen Amerikan velkakriisi.
– **Seuraukset:** IMF:n pelastuspaketti, talouden sopeutusohjelmat ja pitkäaikainen taloudellinen stagnaatio.
### 6. **Italia**
– **Kriisi:** 1990-luvulta eteenpäin.
– **Syyt:** Vaikka Italia ei ole kokenut täysimittaista velkakriisiä, sen korkea julkinen velka on ollut pitkään ongelma. Politiikan epävakaus, heikko talouskasvu ja velan jatkuva kasvu ovat aiheuttaneet paineita, erityisesti eurokriisin aikana.
– **Seuraukset:** Rajoitettu kasvu, lisääntyneet lainakustannukset ja EU:n huolenaihe.
Näiden tapausten yhteinen nimittäjä on usein ollut julkisen velan hallitsematon kasvu yhdistettynä talouden rakenteellisiin ongelmiin, poliittisiin epäonnistumisiin tai ulkoisiin shokkeihin, kuten valuuttakurssimuutoksiin tai raaka-aineiden hinnanlaskuihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmeisesti Japanin vakauteen vaikuttaa se, että iso osa julkisesta velasta on maan sisäistä.”
Japanin tilannetta ei aivan voi verrata muuhun maailmaan, mutta jos puhutaan sisäisestä velasta, niin globaalissa taloudessa myös muualta kuin Suomesta ja muualta kuin EU:n alueelta otettu velka on tavallaan sisäistä.
Emme elä suljetussa maailmassa ja pitää ajatella myös sitä mistä se velka tulee.
Kaikki maat ovat velkaantuneita, myös Ruotsi ja Tanska, joskin vain kolmanneksen siitä mitä Suomi, mutta kuitenkin merkittävästi.
Globaalissa maailmassa valtioiden velkakirjat ovat missä sattuu, nehän on vapaasti vaihdettavia arvopepereita. Emme edes tiedä missä ne paperit on ja kuka meitä velkoo. Mutta samoin on muiden valtioiden velkapapereiden kohdalla. Osa niistä voi olla ihan hyvin suomalaisten sijoittajien, esimerkiksi eläkerahastojen hallussa.
Jos velat maksettaisiin kerralla pois, ei se merkitse sitä että se raha vain katoaisi jonnekin, vaan se palautuisi oikeille omistajilleen, vaikkapa Suomen eläkevakuutusrahastoihin.
Kun sijoittajat saisivat rahansa takaisin, niille pitäisi pian etsiä uutta käyttöä.
Koko valtioiden velkaantuminen on siis jotenkin vain suuri kupla, joka voisi kyllä puhjeta, vieden mennessään niin ne jotka ovat velkaa kuin myös velattomat.
Sen takia, juuri sen takia, ettei kupla puhkeaisi, tällaiset pikkumaat kute Kreikka, Portugali, Irlanti ja Suomi, kyllä pelastetaan, ettei iso kupla puhkeaisi. Jos taas joku isompi maa joutuu vaikeuksiin, kupla puhkeaa kuitenkin ja silloin myös vanhat velat menettävät merkityksensä.
Ilmoita asiaton viesti
hmm. jännää.
millä kielellä kysyit noita asioita?
en siis ole itse tutustunut näihin tekoälyihin vielä niin ihan mielenkiinnosta kyselen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomeksi kysyin, ja yleensä kysyn suomeksi. Yleensä ei mielestäni ole juuri ollut väliä globaaleissa aiheissa millä kielellä kysyy, mutta tietenkin, jos itsellä on mielessään syitä, miksi kysyä jotain tiettyä asiaa esim. englanniksi, niin sitten kannattaa kysyä englanniksi tai erikseen molemmilla, koska tekoälyn käytössä omasta mielestäni kaikenlainen tupla- ja triplatarkistelu on hyve.
Mutta, testasin juuri, että kun kysyin ”kuinka monta kuntaa on” suomeksi, ChatGPT-tekoäly oletti suoraan että puhun Suomesta, mutta kun kysyin englanniksi, se oli hämillään, ei olettanut suoraan mistä maasta puhun.
Ilmoita asiaton viesti