Mielenterveysongelmien nykytila Suomessa
Nykytilan kuvaus
Suomessa mielenterveysongelmat ovat yleistyneet merkittävästi viime vuosina. Ne ovat merkittävin syy työkyvyttömyydelle ja sairauspoissaoloille. Vuonna 2023 yli 100 000 suomalaista oli pitkällä sairauslomalla mielenterveysongelmien vuoksi, erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden takia. Tämä kehitys on erityisen huolestuttavaa alle 35-vuotiaiden keskuudessa [1, 2]. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle ovat arviolta 11 miljardia euroa vuodessa, johtuen hoitamattomien mielenterveysongelmien pitkittymisestä ja monimutkaistumisesta [3, 4].
Ennaltaehkäisy
Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden osuus mielenterveystyön resursseista on Suomessa ollut riittämätön. MIELI ry on suositellut, että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn käytettäisiin 0,25 % vuosittaisista mielenterveyskustannuksista, mikä tarkoittaisi 110 miljoonan euron lisäpanostusta ennaltaehkäisyyn vuoteen 2027 mennessä [5].
Hoidon Tilanne
Mielenterveyspalvelujen osuus terveydenhuoltokustannuksista on Suomessa pienempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat suuresti asuinpaikan ja sosioekonomisen aseman mukaan [6]. Kriittisimmin palvelujen laatuun ja saatavuuteen suhtautuvat ne, jotka asuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudulla [6].
Mielenterveysongelmien Vaikutukset
Sosiaalinen Hyvinvointi
Mielenterveysongelmat heikentävät merkittävästi yksilön sosiaalista hyvinvointia. Heikentynyt mielenterveys johtaa usein sosiaaliseen eristäytymiseen, ihmissuhdeongelmiin ja lisää riskiä syrjäytymiselle.
Työelämä
Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyteen ja pitkille sairauslomille. Tämä heikentää tuottavuutta ja nostaa yritysten kustannuksia. Työuupumus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat erityisen yleisiä työpaikoilla, ja niiden ehkäisemiseksi tarvitaan työolojen parantamista ja työelämän vaatimusten kohtuullistamista [1, 2].
Kansantalous ja Julkistalous
Mielenterveysongelmien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kustannukset ovat merkittävät. Hoitamattomat mielenterveysongelmat johtavat lisääntyneisiin terveydenhuollon kustannuksiin, työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sosiaaliturvamenoihin. Kustannusten vähentämiseksi on tärkeää panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja varhaiseen hoitoon [3, 4].
Ehdotuksia Mielenterveysongelmien Vähentämiseksi
- Terapiatakuu: Varmistetaan, että jokainen mielenterveysongelmista kärsivä saa tarvittavaa hoitoa nopeasti. Terapiatakuun toteuttaminen voisi säästää merkittävästi sosiaaliturvassa, työelämässä ja terveydenhuollossa [3, 5].
- Varhaisen Tuen Palvelut: Lisätään matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja kouluissa ja nuorten arkiympäristöissä. Varhainen puuttuminen ja keskusteluapu voivat estää ongelmien pahenemisen [5].
- Sijoitukset Ennaltaehkäisyyn: Nostetaan mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen suunnattuja resursseja länsieurooppalaiselle tasolle. Tämä tarkoittaa, että noin 10 % terveydenhuollon menoista kohdistettaisiin mielenterveyteen [5].
- Työolojen Parantaminen: Työympäristöjen kehittäminen siten, että ne vähentävät henkistä kuormitusta ja tukevat työntekijöiden mielenterveyttä. Tämä voi sisältää työaikajoustoja, työtehtävien selkeyttämistä ja työntekijöiden henkistä tukea [1].
- Yhteiskunnan Rakenteiden Parantaminen: Puututaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka lisäävät henkistä kuormitusta, kuten asuntopolitiikkaan, sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja koulutusjärjestelmän paineisiin [5].
Näiden toimenpiteiden avulla voidaan parantaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta, edistää varhaista puuttumista ja vähentää mielenterveysongelmien aiheuttamaa kuormitusta sekä yksilöille että yhteiskunnalle.
Lähteet
- Kela. 2023. Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023. https://www.kela.fi/ajankohtaista-arkisto/-/asset_publisher/L3Me/content/id/28691385
- MTVuutiset.fi. 2023. Yli 100 000 suomalaista mielenterveyssyistä sairauslomilla. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yli-100-000-suomalaista-mielenterveyssyista-sairauslomilla/8762538
- MIELI ry. 2023. Mielenterveys vaalikaudella 2023–2027. https://mieli.fi/uutinen/mielenterveys-vaalikaudella-2023-2027/
- MIELI ry. 2023. Tilastotietoa mielenterveydestä. https://mieli.fi/tutkimus/tutkimustietoa-mielenterveydesta/
- Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Mielenterveyspalvelut. https://stm.fi/mielenterveyspalvelut
- Mielenterveysbarometri 2023. MTKL. https://www.mtkl.fi/tiedotteet/mielenterveysbarometri-2023-suomalaisten-nakemykset-mielenterveyspalveluista/
Huom. tämä on tekoälyavusteisesti tehty blogi. Pyrin silti kohtuuhyvään tekstiin, mutta samalla testaan tekoälyn rajoja ja mahdollisuuksia. Testaamisesta menisi pointti, jos kirjoittaisin tekstiä kovin paljoa uusiksi. Lähdeviitteiden saaminen juuri haluttuun muotoon vaati työtä, koska ChatGpt osaa kyllä hakea lähteiden urlit jos viittaat että pitää käyttää selaustyökalua ajantasaisen tiedon etsimiseen, mutta sitä oli hirveän työlästä saada laittamaan kokonaiset urlit lähdeluetteloon. Se olisi mielellään laittanut ne vain muodossa http://www.thl.fi ja arvelen että tämä johtuu siitä, että oletuksena ChatGpt käyttää vain siihen syötettyä koulutusmateriaalia eikä selaile internettiä ajantasaisesti vastausta sorvatessaan. Selaustyökaluun viittaamalla sen kuitenkin pitäisi etsiä tuoretta tietoa. Jankkaamisen ChatGpt:n kanssa lähdeviitteistä ja lähdeluottelosta meni aikaa, mutta sain tahtoni läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Sosiaalisen median käytön yleistyminen on mielestäni yksi merkittävä syy lievempien mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen. Ei ihmisten vuorovaikutus voi perustua pelkästään chattailuun ja kuvien saati videoiden lähettämiseen. Tarvitaan myös aitoa dialogia, jotta voimme peilata itseämme aidossa sosiaalisessa kommunikaatiossa, jolloin näemme toisen eleet ja ilmeet selvästi. Juuri kuluneella viikolla keskustelin erään ystäväni kanssa tästä somen vaikutuksesta ja aidon dialogin häviämisestä liki kokonaan nykyisessä yhteiskunnassa. Ihmiselle on evolutiivisesti ollut ensin tärkeämpi aistia muiden ihmisten eleitä ja ilmeitä, koska verbaalinen ilmaisu on kehittynyt vasta sittemmin, eikä me vieläkään osata aina sanoittaa tunteitamme oikein. Ihminen on nähdäkseni kehityksen tiellä oman sanankäyttönsä kanssa edelleen ja tätä kehitystä pitäisi lisätä ja tekstipohjaista viestintää suitsia.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni todella hyviä pointteja, vaikka en varsinaisesti evoluutioon usko, mutta se on tässä sivuseikka. Ihminen tarvitsee toisten ihmisten aitoa fyysistä läheisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Lipposen hallitus leikkasi mielenterveyden laitoshoitopaikat puoleen, ja sille tasolle ne jätettiin.
Laitoshoitoon pääsy onkin lähes mahdotonta.
Avohoidossa kuljeksijat ottavat lääkkensä jos ottavat.
Mielenterveysvaivoista kärsivät ovat Suomessa heitteillä.
Ilmoita asiaton viesti
Se on todella huolestuttavaa, jos/kun näin aika ilmeisesti on, että moni on heitteillä. Huomioiden myös ne, joitten ongelmat eivät ole jääneet mihimkään ”seulaan, ” ja sitten ilmenevät vaikka kouluampumisena.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman tekoälyäkin voi päätellä jonkin verran. Tein joskus yleisluontoisen ennusteen, tämäntapaisen ilmiön ilmenemisestä:
https://www.youtube.com/watch?v=dN8RLw7eCGA (auDHD). Vasta nyt tajusin, että löydös voi olla totta, eikä vain populaarijuttuja.
Niin kauan kuin tuntumaa ei näihin perusasioihin ei ole… paljoa ei voi odottaa. (AI & tuntuma-ulkoistus+kato)
Nykyisin arvelee niin, että koko MT-ongelma on kirjo, siinä missä päänsärky, nivelrikko, tai diabetes. Osa hoituu, osataan hoidella pois, laimenee tai lakkaa, ja osa sitkistelee mukana.
Somaattiseen käsitteistöön kun tutuistuin ongelmia koskevasti, mieleen tuli nimikeviidakko, vaikka osa diagnooseista on perusominaisuuksiltaan hyvin samoja.
Karrikoin jos teen duplislistaa tavalla: vasemman käden kuolio, oikean käden kuolio, pikkusormen kuolio,… varmasti vaikuttavat eri tavoin, mutta aika yhteistä voi olla se kuolio.
Suhteutus on tärkeää, ja vaikka suoraa hyötyä ei näissä hoksaisi, jossain kohden etu näkyy ja tuntuu. Menee kohden inklusiivista, kuten on tapana mainita potentiaalisista, joissain yhteyksissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaupunkilaisethan pelkää puheisiin joutumista.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti, alkoholiriippuvuus kuuluu yleisimpiin psykiatrisiin sairauksiin. Johtuuko se sitten mt-ongelmasta vai toisinpäin? Alkoholinkäyttö itsessään taas altistaa mt-ongelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä kun yhteisiä tekijöitä ei löydetä esim alkoholiriippuvuuden tapauksessa… lähes kaikkiin samantapaisiin ongelmiin… tilanne on toivoton.
Mitä ne samantapaiset ongelmat ovat? Kysymys vaatii laajempaa, yleisempää (kattavuus-tarkennus-prosessia… vähän tavalla sakkadismi) tarkastelua, ei vain ”solipsismia”, yksi-sektori-lähtöistä tutkailemisen aloittelua, jne.
AI on tosiaan kattavamatskupohjaisena, tällaisten vinoutumien vastakohtaa.
Koska ihmiselle ei noin kokonaisvaltaisia oikeuksia, eikä kukaan halua olla ihmisen mittainen… AI-valtakunta, olkaa hyvä.
Tilanne on ollut tätä, myös ennen AI-kautta. Pieni kiristys tässä, … eiköhän tiristy paremmin.
Ilmoita asiaton viesti