Mitä kaikkea tekisit, jos olisit taloudellisesti riippumaton?
Blogin otsikon kysymys on asian pihvi eikä välttämättä vaadi lisäselvennöstä. Mutta onhan blogissa sanoja suotavaa olla. Rajaan siis kysymystä vaikkapa kolmeen eri skenaarioon, että mitä kaikkea tekisit, jos
1) sinulla olisi käytössä 3500eur rahaa kuussa, teitpä yhtään mitään tai et
TAI
2) nettopalkkasi olisi 4500eur, mutta saisit vapaasti valita työnkuvasi, työn kaikki järjestelyt ja työajan minimi 35 tuntia, tai sitten työajaton työaika
TAI
3) täydellinen taloudellinen riippumattomuus, rahaa olisi kuin roskaa tai kaikki tavarat ja palvelut olisivat sinulle ilmaisia, riippumatta siitä teetkö mitään työtä ai et.
Taloudellisena riippumattomuutena voidaan tosin ajatella myös vaikka sitä, että henkilölle jää asumisen kulujen jälkeen käyttörahaa vailkkapa 600e/kk koska kyllä 150e/viikko hyvin hengissä pysyy, mutta tällainen lievä dowshiftaus sopinee vain harvoille täysin vapaaehtoisesti. Opiskeljoille se lie usein todellisuutta.
Kommentteja innolla odottaen…!
Ps. lukijoissa saattaa hyvinkin olla henkilöitä, jotka OVAT taloudellisesti riippumattomia, ja heidän kokemuksensa ja vinkkinsä ovat yhtä lailla tervetulleita!
EDIT: Kommentteja on tullut mukavasti! Kiitos kaikile! Olisin hyvin voinut muotoilla kysymyksen esim. näillä tavoin:
- Jos tästä eteenpäin elät/eläisit unelmiesi elämää, mitä se olisi?
- Jos tästä eteenpäin teet/tekisit maksimaalisesti juuri sitä mitä haluat, mitä kaikkea tekisit?
- Jos sinulle jäisi/jää asumisen ja muiden välttämättömiksi katsottavien kulujen jälkeen taatusti aina esim 2000e käyttörahaa kuussa, minkälaista elämää aiot elää?
Syystä tai toisesta kysymyksen muotoilu oli mikä sattui olemaan… Keskustelu jatkukoon!
Itse voin ainakin sen sanoa että jokaiseen skenaarion kuuluisi reipas määrä matkailua ja jonkinlaisia musahommia!
Ilmoita asiaton viesti
Itse voisin kyllä aloittaa homman sapattivuodella, mutta arvelisin kaipaani ”työnkaltaisia toimintoja” jossain vaiheessa. Ei kuitenkaan mitään työn orjuuteen viittaava.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmoita asiaton viesti
Katsoisin kuuluvani tuohon kategoriaan 2 mutta matkustelut olen aikanaan kyllä tehnyt, siis itsematkailuna, en opastettuna.
Musiikista kyllä pidän; mieleisestäni.
Siis mitään en oikeastaan kaipaa lisää.
Taloudellisesti riippuvainen kyllä olen; tuloistani.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka blogin kysymyksenasettelo on mikä on, koska sillä saa keskustelun heräämään, niin ajattelen, että henkilö, joka on pääsääntöisesti tyytyväinen elämäntilanteeseensa esim. työhönsä ja palkkaansa, on essentiaalisesti aivan samassa asemassa kuin taloudellisesti riippumaton. Tyytyväisyyden kokemus ratkaisee!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se tyytyväisyyden kokemus mielestäni tulee siitä kun esim eläkkeelle siirtyy ja tulot pienenevät; kulujen karsiminen lienee täysin tosi asia ja kun kaiken saa kuntoon ja toimimaan, sitten voi olla tyytyväinen loppurtulokseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ykkös ja kolmos vaihtoehdolla uskoisin maailmalta löytyvän paljon parempiakin paikkoja elää kuin suomenmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtoehto yksi olisi hyvin kiintoisa. Irtisanoisin itseni, minulla olisi aikaa urheilla silloin kun haluan ja niin paljon kun haluan, voisin kuitenkin toimia yrittäjänä pienimuotoisesti ja rempata taloa ja muita rakennuksia. Ei paha.
Täydellinen taloudellinen riippumattomuus ei oikeastaan tunnu oikealta tavalta elää ja vaihtoehto kakkonen on erikoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ajatellaan, että ”tehokasta peliaikaa on ihmisellä viikossa maksimissaan jaksamisesta, pakollisista jne .riippuen noin 60-80 tuntia viikossa, niin heittäisin kyssärin, montako tuntia mitäkin tekisit skenaariossa jossa se o. mahdollista? Muistaen Andy McCoym viisaat sanat ”sun täytyy varoo, mitä sä haluut, koska sä voit saada sen” … 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Jaahas, no urheilu veisi maksimissaan ehkä 20-25 tuntia viikossa vuodenajasta toki riippuen välillä enemmän ja välillä vähemmän. Pienimuotoinen bisnes ehkä saman ja loppu tehollisesta peliajasta remppahommiin ja vastaavaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo kaikki vaihtoehdot ovat enemmän tai vähemmän haaveilun tai harvinaisten tilanteiden puolella, ja työn ajattelen istuvan normaaliin elämänjärjestykseen kunhan ei menkisi työ orjuuden puolelle. Tein silti vähän erilaisia vaihtoehtoja erilaisille ihmisille.
Ilmoita asiaton viesti
Kohdassa kolme olevat ihmiset eivät yleensä tee mitään järkevää tai sitten he keskittyvät haalimaan lisää omaisuutta.
Kohta yksi ei vielä takaa minkäänlaista taloudellista riippumattomuutta saatikka mahdollista vapaata harrastamista, koska pelkkiin elinkustannuksiin kuluu jo leijonanosa summasta. Toki, jos tuo 3500 jäisi käteen, käytti rahaa kuinka paljon hyvänsä, mutta silloin ollaan jo kohdassa kolme.
Kohta kaksi on märkä päiväuni, johon ei pääse kuin jonninjoutavia bloggaamalla, säveltämällä hittibiisin tai onlyfansissa.
Tosiseikka on se, että 3500 euron nettokuukausiansioilla ei vielä Mersuja ostella. Ei ainakaan Suomessa. (kokemusasiantuntijuus)
Espanjassa sillä eläisi jo leveästi ja Thaimaassa kuin miljonääri.
Ilmoita asiaton viesti
3500 euron nettoansiolla voi sen Mersunkin ostaa, kyse on siitä, mihin muuhun rahaa kuluttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Taloudellisesti riippumattomia ihmisiä ei ole olemassa
Ilmoita asiaton viesti
Pohjimmainen kysymys on: mitä tekisit jos tekisit maksimaalisesti mitä haluat. Se hakeutui tuohon muotoon…
Ilmoita asiaton viesti
Kävisin useammin fysioterapiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Toivon, että Sinulle tärkeä toiveesi toteutuu! Niin tapahtukoon! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka uskon, että onnellisuuden kannalta on hyvin keskeistä ja käytännöllistä hyväksyä nykytilanne juuri sellaisena kuin se on, siltä osin kun sitä ei koe voivansa muuttaa, niin – paradoksaalisesti tuon kanssa – mielestäni myös kyky haaveilla on yksi onnellisuustaito. Toivon, että tämä bloggaus kannustaa molempiin vaikka kysymyksenasettelu on haaveilun puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Vaihtoehdossa 1 en tulisi toimeen nykyisellä menorakenteellani. Vaihtoehdossa 2 olen jo nyt, mutta en tunne olevani riippumaton. Tuo kolmas olisi kyllä eetvarttia. Olen joskus ajatellut, että jos voittaisi 120 miljoonaa eurojackpotissa, niin kannattaisi muuttaa elämää vain hyvin pienin askelin ilman, että ryhtyisi lainkaan miettimään mihin sitä rahaa tunkisi.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Kuikkaa peesailen muussa, mutta vaihtoehto 3 kyllä vaatisi täydellisen uudelleenarvioinnin sen osalta, miten loppuelämänsä käyttää.
Ihan oikeasti rajaton omaisuus tarkoittaisi mielestäni usean miljardin euron varallisuutta joka myös tuottaisi pelkästään sijoituksina satojen miljoonien vuosituotot.
Tämä tilanne vastuuttaisi mielestäni käyttämään pääosan tuotoista siten että toiminta edistäisi Suomen/ihmiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti hyviä asioita.
Mitä nämä ”hyvät asiat” sitten olisivat, ja mikä ”edistäisi näiden toteutumista mahdollisimman tehokkaasti”? Tämä olisi kokopäivätyötä ja vaatisi mm. säätiön perustamisen, asiantuntijoiden käyttämistä jne.
Koettaisin jättää myönteisen jäljen elämästäni, vähän isommalla asteikolla kuin esim. vain lähipiirin näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, rahaa ei koskaan voi olla liikaa, sillä sitä voi aina lahjoittaa mihin tahansa tärkeäksi kokemaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisin riippumaton, niin ostaisin riippumaton.
Ilmoita asiaton viesti
Kohdallani vaihtoehto 2 on jo todellisuutta sillä erolla että työaikani on 24 tuntia/viikko. Matkailu ei sinänsä kiinnosta mutta kun rouvan pitää päästä etelän lämpöön niin onhan se pakko mennä mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mene Helsinkiin niin olet taloudellisesti riippamaton,ei oo siellä laihoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tämmösestä voi keskustella tämän porukan kanssa,ajatelkaa maanviljelijää tai kehä 3 asukasta jotain tolkkua sentään
Ilmoita asiaton viesti
Kohta 3 ja ostaisin Usarin, jonka jälkeen poistaisin kaikki itselleni epämiellyttävät kirjoittajat ja luultavasti ison osan nykytoimituksesta.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa vastata noin asetettuihin kysymyksiin, mutta minulla on pari ”johtoajatusta”.
Uuno Turhapuroa siteeraten totean: mitä enemmän meikäläinen tekee töitä, sitä vähemmän on aikaa nauttia työn hetelmistä.
Tuon uunomaisuuden pohjalta olen päättänyt, että roikun työelämässä mahdollisimman kauan, koska eläkkeellä tienestit tipahtavat ja vapaa-aika lisääntyy – vaarallinen yhdistelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen jolla on rahaa kuin roskaa voi ostaa läes kaiken mitä rahalla saa, mutta lisää aikaa ei, se on rajallista meille kaikille, se loppuu meiltä kaikilta ennen pitkään ja siksi nauti ajastasi joka sinulla on suotu, lisää, et sitä ostamalla saa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa realistisesti minulle? Että kaikki aika on vapaa-aikaa ja kohtuullinen määrä rahaa tehdä asioita ilman lainoja.
1. kotini on linnani, okt suht isolla tontilla jossa halli kattavalla työkaluvalikoimalla.
2. kiireetöntä matkustelua ja uusia kokemuksia.
3. antaa hyvän kiertää, auttaa läheisiä joilla asiat heikommalla tolalla.
Kukaan ei voi todella tietää mitä heistä tulee jos lyötäisiin esim. Elon Muskin omaisuus lapaseen, kaikki maailman miljardöörit varmaan vastaisi jos heiltä kysyttäisiin että josko heillä olisi jo tarpeeksi rahaa niin että ei ole. Mitä enempi rahaa sen lennokkaimpia ideoita tuntuu herroilta irtoavan.
Poliittisen vaikutusvallan haaliminen tuntuu olevan miljardöörin elämän keskiössä.
Ilmoita asiaton viesti
Taloudellisesti ihminen lienee riippumaton silloin kun raha ei rajaa oleellisesti hänen päätöksentekoaan ja valintojaan. Iän myötä tarpeet muuttuvat. Ja mielenkiinnon kohteet.
Tarpeellisuuden tunne on tärkeä. Sitä vastoin menestys, kilpailu ja statukset peilautuvat menneeseen maailmaan.
Erään sijoittajaystäväni kanssa mietimme että elämän parhaat asiat ovat ilmaisia tai melkein ilmaisia.
Ilmoita asiaton viesti