Näillä eväilläkö Suomen kansantalous kasvuun – mitä olet mieltä?

Suomen kansantalouden kasvu on välttämätöntä, jos haluamme rakentaa kohtalaisestivointivaltiota taloudellisesti kestävälle pohjalle, ja samalla myös selättää velkaantumiskierteen. Merkittävä talouskasvu edellyttäisi koko yhteiskunnan osallistumista ja suorastaan satumaisen hyvää yhteistyötä. Seuraavassa käydää tiiviisti läpi keskeisiä keinoja, joilla Suomen kansantalous voidaan ehkäpä saada kasvuun sekä lyhyitä esimerkkejä aiemmista onnistumisista ja epäonnistumisista kunkin keinon alla. Lisäksi teen konkreettisia ehdotuksia jokaisen keinon toteuttamiseksi.

1. Innovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen

Innovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen on Suomen talouden kasvun keskeinen tekijä. Onnistuneiden innovaatioiden kaupallistaminen ja teknologian käyttöönotto voivat tuoda merkittävää lisäarvoa kansantaloudelle. Esimerkiksi Metso Outotecin kehittämät uudet teknologiat kaivos- ja metallurgiateollisuudessa ovat vahvistaneet Suomen vientiä ja parantaneet yrityksen globaalia kilpailukykyä. Toisaalta suomalainen paperiteollisuus ei 1990-luvulla tarttunut ajoissa digitaalisen viestinnän ja paperittomien toimistojen yleistymisen tuomiin mahdollisuuksiin, mikä johti merkittäviin markkinaosuuden menetyksiin ja tehtaiden sulkemisiin.

• Ehdotus 1: Kannustetaan julkisia ja yksityisiä toimijoita lisäämään panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan, erityisesti tekoälyn ja vihreän teknologian aloilla.
• Ehdotus 2: Luodaan verokannustimia yrityksille, jotka ottavat käyttöön uusia teknologioita ja kaupallistavat innovaatioita kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti.

2. Koulutuksen ja työelämän joustavuus

Koulutuksen ja työelämän joustavuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat talouden sopeutumisen ja kasvun muuttuvissa olosuhteissa. On tärkeää varmistaa, että työvoima pysyy kilpailukykyisenä ja koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin. Esimerkiksi ohjelmointitaidon sisällyttäminen peruskoulun opetussuunnitelmaan 2010-luvun alussa oli onnistunut reaktio työelämän tarpeisiin. Sen sijaan työmarkkinoiden jäykkyys rakennusalalla on vaikeuttanut uusien työpaikkojen luomista, mikä on hidastanut talouskasvua.

• Ehdotus 1: Laajennetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, esimerkiksi tarjoamalla maksuttomia tai edullisia täydennyskoulutuskursseja aikuisille nopeasti muuttuvilla aloilla.
• Ehdotus 2: Uudistetaan työehtosopimuksia niin, että ne tukevat joustavampia työaikaratkaisuja, jotka mahdollistavat paremman työ- ja perhe-elämän tasapainon.

3. Kestävä kehitys

Vaikka termi ”vihreä siirtymä” jakaa vahvasti mielipiteitä myös puolueasssosiaationsa vuoksi, niin kestävä kehitys on tärkeää sekä ympäristön että talouden kannalta. Kestäviin ratkaisuihin panostaminen voi onneksi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja sitä kautta vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Esimerkiksi St1-ketjun investoinnit uusiutuvaan energiaan, kuten bioetanolin tuotantoon, ovat lisänneet yrityksen kilpailukykyä ja tuoneet kasvua Suomeen. Vastakohtana Talvivaara-kaivosprojektin ympäristöongelmat aiheuttivat merkittäviä taloudellisia ja imagollisia tappioita.

• Ehdotus 1: Nopeutetaan siirtymää uusiutuvaan energiaan tukemalla sellaisia puhtaan energiantuotannon malleja, jotka myös oikeasti toimivat kunnolla Suomessa. Tutkitaan uusia mahdollisuuksia avoimesti ilman ideologista kiihkoa, eikä väheksytä ydinvoimaakaan.
• Ehdotus 2: Edistetään kiertotalouden kehittämistä asettamalla tiukempia kierrätys- ja jätteen vähentämistavoitteita sekä tarjoamalla tukea kiertotalouteen siirtyville yrityksille.

4. Pienyrittäjyyden ja startup-kulttuurin tukeminen

Pienyrittäjyys ja startup-kulttuuri ovat olennaisia talouskasvun moottoreita, jotka voivat tuoda uusia innovaatioita ja työpaikkoja. Näiden tukeminen on tärkeää Suomen talouden monipuolistamiseksi ja uusien markkinoiden luomiseksi. Supercellin nousu globaaliksi pelialan jättiläiseksi osoittaa, kuinka onnistunut startup-ekosysteemi voi luoda merkittävää talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Toisaalta byrokratia ja innovaatioiden puute estivät monia IT-alan startup-yrityksiä kasvamasta 2000-luvun alussa, mikä johti lupaavien hankkeiden kaatumiseen.

• Ehdotus 1: Vähennetään pk-yrityksiä koskevaa byrokratiaa esimerkiksi digitalisoimalla lupaprosesseja ja tekemällä yrityksen perustamisesta entistä sujuvampaa.
• Ehdotus 2: Luodaan uusia rahoitusinstrumentteja, jotka tarjoavat alkuvaiheen startup-yrityksille pääomaa ilman raskaita lainaehtoja.

5. Vientimarkkinoiden monipuolistaminen

Vientimarkkinoiden monipuolistaminen on kriittistä Suomen talouden vakauden ja kasvun kannalta. Monipuolistamalla vientiä uusille markkinoille voidaan vähentää talouden riippuvuutta yksittäisistä sektoreista tai markkina-alueista. Kone Oyj:n laajentuminen Aasian markkinoille, erityisesti Kiinaan, on tuonut merkittävää kasvua yritykselle ja koko Suomen taloudelle. Sen sijaan Valmetin (joka sinänsä on minusta erittäin arvostettava suomalainen suuritys) heikko menestys Yhdysvaltojen markkinoilla 1990-luvulla johtui ilmeisesti siitä, että yhtiö ei sopeuttanut tuotteitaan ja toimintamallejaan paikallisten tarpeisiin eikä tuonut markkinoille uusia innovaatioita. Tämä johti merkittäviin taloudellisiin tappioihin ja vetäytymiseen markkinoilta.

• Ehdotus 1: Tarjotaan suomalaisille yrityksille parempaa tukea ja neuvontaa uusille markkinoille pääsyssä.
• Ehdotus 2: Käynnistetään kansallinen vientikampanja, joka korostaa suomalaisen osaamisen ja tuotteiden kilpailuetuja erityisesti digitaalisten palveluiden ja teknologian aloilla.

6. Julkisen sektorin tehokkuuden parantaminen

Julkisen sektorin tehokkuuden parantaminen on välttämätöntä talouskasvun saavuttamiseksi ja julkisten palvelujen laadun varmistamiseksi. Tehokkaampi julkinen sektori vapauttaa resursseja muihin tarkoituksiin ja parantaa yritysten toimintaympäristöä. Verohallinnon sähköisen asioinnin kehittäminen on vähentänyt byrokratiaa ja tehnyt veronmaksusta sujuvampaa. Toisaalta sote-uudistuksen pitkään jatkunut viivästyminen ja monimutkaisuus ovat hidastaneet julkisen sektorin terveydenhuollon tehokkuuden parantamista, mikä on johtanut kustannusten kasvuun ilman selviä hyötyjä.

• Ehdotus 1: Nopeutetaan julkisen sektorin digitalisaatiota ottamalla käyttöön automatisoituja palveluja, jotka vähentävät manuaalista työtä ja parantavat palvelujen saatavuutta.
• Ehdotus 2: Karsitaan päällekkäisyyksiä julkisissa palveluissa ja yhdistetään toimintoja, mikä säästää resursseja ja parantaa julkisten varojen käyttöä.

Summa summarum

Suomen kansantalouden huomattava kasvu vaatisi monipuolista lähestymistapaa, joka yhdistäis innovaatiot, koulutuksen, vihreän siirtymän, yrittäjyyden tukemisen, viennin laajentamisen ja julkisen sektorin tehokkuuden. Näiden elementtien tasapainoinen yhdistäminen voisi parhaimillaan luoda kestävää talouskasvua, josta kaikki hyötyisivät. Olisi  siksi mielestäni tärkeää, että kaikki toimijat – yritykset, julkinen sektori ja kansalaiset – sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen pyrkien rakentamaan tulevaisuuden Suomea, jossa talouskasvu on riittävän vahvaa ja kestävää. Mutta tällainen toive on todellakin niin suuri, että sadun Tuhkimon toive päästä prinssin juhliin on kevyttä kauraa toteuttaa tähän verrattuna.