Saapuuko Jeesus takaisin n. 2030-2033 perustamaan 1000-vuotisen rauhanvaltakunnan?
Otsikossa on reilusti kysymysmerkki, joka kuvastaa sitä tosiasiaa, että minä en TIEDÄ vastausta. Uskon, spekulaation, toiveen ja tiedon välillä on ero. Tämä kirjoitus kuuluu kategorioihin spekulaatio ja toive. Maailma on sen verran sekaisin, että rauhanvaltakunnalle olisi kovasti kysyntää.
Jos Raamatun historia pitää paikkansa, Aadamin syntymästä Aabra(ha)min syntymään on noin 2000 vuotta ja Aabrahamin syntymästä Jeesuksen syntymään myös noin 2000 vuotta. Ja Jeesuksen syntymästä tähän hetkeen on nyt noin 2029 vuotta. Kuolemasta ja oletetetusta ylösnousemuksesta sen sijaan on hiukan vajaa 2000 vuotta ja siitä olisi 2000 vuotta noin vuonna 2030-2033. Yleiset arviot kuoleman ja ylösnousemuksen ajankohdasta ajoittuvat vuosien 30-33jKr. välille, yleisin ehkä on vuosi 33jKr., mutta muillekin ajankohdilla on kannatusta.
- Ion Mittlerin blogi, joka on vuoden 30jKr. kannalla
- Allekirjoittaneen blogi, joka on vuoden 33jKr. kannalla
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki.
(Ps 90;4)
Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.
(2. Piet. 3:8)
Jotkut Raamattuun uskovat ovat ehdottaneet, että 1000-vuotinen rauhanvaltakunta olisi ihmiskunnan seitsemäs raamatullinen vuosituhat samalla tapaa kuin viikon seitsemäs päivä on lepopäivä, sapatti. Eli näinä aikoina juuri käsillä.
Minä näin, kuinka taivaasta tuli alas enkeli, jolla oli kädessään syvyyden avain ja isot kahleet. Hän otti kiinni lohikäärmeen, tuon muinaisaikojen käärmeen, jonka nimet ovat Paholainen ja Saatana, ja pani sen kahleisiin tuhanneksi vuodeksi, syöksi sen syvyyteen ja lukitsi ja sinetöi sen jäljestä syvyyden oven. Enää ei käärme saa johtaa kansoja harhaan, ennen kuin tuhat vuotta on tullut täyteen. Sitten se on päästettävä irti vähäksi aikaa.
(Ilmestyskirja 20:1-3, lihavointi bloggaajan)
Toiveikas spekulaatio on, että Jeesus tulisi takaisin jossain vaiheessa vuosien 2030-2033 välillä, ja perustaisi 1000-vuotisen rauhanvaltakunnan, jolloin niin Lähi-Idässä, Ukrainassa kuin muuallakin on aito rauha. Jos tätä ennen on ihmiskunnan vaikeimmat vuodet, joista mm. Jeesus puhuu Matteuksen evankeliumissa, niin ne alkaisivat kai hyvinkin pian, elleivät jo menossa alkutahdeissaan.
Ahdinko on oleva niin suuri, ettei sellaista ole ollut maailman alusta tähän päivään asti eikä tule koskaan olemaan. Jos sitä aikaa ei lyhennettäisi, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään.
(Matt. 24:21-22)
Mutta, kuten alussa totesin, myönnän erittäin reilusti uskon, spekulaation, toiveen ja tiedon välisen eron.
Aiemmista alueen myyteistä koottu satuhahmo ei tule sen enempää ”takaisin” kuin mikään muukaan taruolento. Saahan sitä toivoa ja uskoa…
Ilmoita asiaton viesti
Jeesus uudelleen syntyi jo vuonna 1971. En ole kenellekään kehdannut aikaisemmin kertoa, mutta minähän se olen. Teen jatkuvasti ihmetekoja ja vapauttelen syntisiä. Onko sinulla syntejä anteeksiannettavaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Pidän todennäköisenä, että evankeljumien kuvaamalle Jeesukselle on olemassa todellinen esikuva jostakusta profeettana esiintyneestä henkilöstä, joka on saanut houkuteltua porukkaa mukaan kulttiinsa ja sen vuoksi sitten mestattu yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
On – esikuvia, kuten sanoin, niistä aiemmista lähialueiden myyteistä. Ainoa Jeesuksen ”aito myytti” on sekin vain Dionysuksen palvojille kettuiluksi keksitty ”vesi viiniksi”. Kaikki muu neitseellisestä syntymästä ylösnousemukseen on plagioitua. Sitten toki oli roomalaisten valtaa vastustavia ”hippejä” mitkä maksoi siitä hengellään, siinä se toinen osuus joka ”aitoa”. Mitään Jeesusta ei kuitenkaan ole ollut olemassa, tai sanotaan näin että niin satuolentojen, kuin ihmisten osalta niitä oli monia. Kukaan näistä ihmisistä ei kuitenkaan ollut jumalan poika, ei tehnyt ihmetekoja, tai mitään muutakaan mystistä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän historioitsijat yleisesti pitävät Jeesusta historiallisena hahmona. Ihmeteot, ylösnousemus yms. ovat sitten uskon asioita. (Itse olen agnostikko; en tunne mitään kiihkoa vääntää suuntaan tai toiseen.)
Ilmoita asiaton viesti
Niin, minäkin pidän todennäköisimpänä, että Jeesus on ollut todellinen hahmo – yksi niistä Antin mainitsemista hipeistä. Hänestä on sitten kirjoitettu ”muistelmat”, josta on säilynyt neljä erilaista versiota.
Merkillepantavaa on, että evakeljumien sisältöjen välillä on selkeitä eroavaisuuksia joidenkin tapahtumien kulkua kerrottaessa. Tämä viittaa siihen, että kirjoittajat ovat oikeasti olleet eri henkilöitä, jotka ovat muistaneet tai tulkinneet yksityiskohdat eri tavoin.
Ilmoita asiaton viesti
”Hänestä on sitten kirjoitettu ”muistelmat”, josta on säilynyt neljä erilaista versiota.”
Että elinikänä ei olisi kerrottu mitään tuollaisesta agitaattorista? 😀 Älä viitsi.
Ilmoita asiaton viesti
”Että elinikänä ei olisi kerrottu mitään tuollaisesta agitaattorista?”
Silloin ei ollut somea, joka olisi viesttänyt ihmisille asioita reaaliaikaisesti, ei myöskään TV:tä, radiota tai sanomalehtiä. ”Uutiset” kulkivat huhupuheina suusta toiseen. Kun ei myöskään Jeesuksen ympärille ollut vielä perustettu mitään uskontokulttia, jota olisi alettu levittää ympäri maailmaa, niin hän on ollut vain yksi monista, joita Pontius Pilatus kuvernöörinä on joutunut mestauttamaan Israelissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä on kolmea koulukuntaa, uskoon perustuvat teologit, teologit jotka pohjaa suurimmaksi osan faktoihin tai sinnepäin, sitten ne jotka ilman uskon osuutta tutkivat historian kirjoituksien, arkeologian ja muun tieteellisen tuntemuksen mukaan. Yllättäen jälkimmäinen ryhmä ei Jeesusta pidä kuin myyttikoosteena.
Ilmoita asiaton viesti
Väittäisin että aihe on luonteeltaan niin tuntemuksia herättävä, että vain sitä varten tehty tekoäly pystyy tekemään täysin neutraaalia tutkimusta. Entä jos jokin ”ilman uskon osuutta” historiaa tutkiva pamahtaa uskoon kesken kaiken, onko hän sitten seonnut vai onko hänen näkemyksensä vain luonnollisesti kehittynyt johonkin suuntaan?
Ilmoita asiaton viesti
Sinä ja sinun tekoäly.
”Entä jos jokin ”ilman uskon osuutta” historiaa tutkiva pamahtaa uskoon kesken kaiken, onko hän sitten seonnut vai onko hänen näkemyksensä vain luonnollisesti kehittynyt johonkin suuntaan?”
Uskoontuloon on monia syitä, esim oma tai läheisen vakava sairastuminen joka johtaa kuolemaan, sitten vaikka sota tai muu kriisi missä menettää täysin toivonsa, tietenkin sitten uskovaisten toimesta tapahtuva manipulointi esim addiktien yms kohdalla – herska vaihtuu ”kansan opiumiksi”.
Uskonnot ja yliluonnolliset hommat on vain ihmisen tapa selittää asioita mitä ei pysty/halua käsittellä ja osaksi myös itsekkyyttä toivossa että saisi pyytämänsä. Ei kukaan saa, meillä on vain tämä elämä ja sitä ei kannata tuhlata uskontojen parissa. Jos haluaa rahaa tienata, kannattaa julistautua profeetaksi ja perustaa megakirkkoja ympäri pallon. Itselläkin ollut jo teinistä mottona: ”if shit goes down, I’m going to start a cult”. 😛
Ilmoita asiaton viesti
Yksi ”vahvimmista todisteista” Jeesuksen historiallisuudesta on eräänlainen käännetty todistustaakka: Miten evankeliumitraditito on syntynyt jos Jeesus ei ollut todellinen? Samanhan voisi kysyä minkä tahansa uskonnon hahmoista.
Tosiaan niin, että yhtään aikalaistekstiä eikä mitään arkeologista todistetta ei äijästä ole. Siksi on vähän arveluttavaa sanoa, Olli edellä, että ”historioitsijat yleisesti pitävät Jeesusta historiallisena hahmona.”
Ilmoita asiaton viesti
Historiallisuuden joutuu tässä tapauksessa määrittelemään, että mikä on riittävä historiallisuuden määrä, jota tarkoitetaan. Siksi kysyin aluksi ChatGPt:lltä näin, jättäen pois ihmeet ja ylösnousemuksen:
K:”Pitääkä enemmistö nykypäivän historioitsijoista Jeesus Nasaretilaista historiallisena hahmona joka surmattiin ristiinnaulitsemalla?”
V:”Suurin osa nykypäivän historioitsijoista pitää Jeesus Nasaretilaista historiallisena hahmona, joka todennäköisesti surmattiin ristiinnaulitsemalla. Vaikka eri tutkijoilla voi olla erilaisia näkemyksiä yksityiskohdista ja siitä, mitä Jeesus sanoi tai teki, konsensus on, että hän oli todellinen henkilö, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla juutalaisessa Palestiinassa ja että hänen kuolemansa ristiinnaulitsemalla on vahvasti dokumentoitu sekä kristillisissä että ei-kristillisissä lähteissä.
Tämä johtuu siitä, että ristiinnaulitseminen mainitaan useissa varhaisissa lähteissä, kuten evankeliumeissa ja myös ei-kristillisissä teksteissä, kuten roomalaisen historioitsijan Tacituksen ja juutalaisen historioitsijan Flavius Josefuksen kirjoituksissa. Nämä lähteet eivät ole aina täysin riippumattomia toisistaan, mutta niissä on riittävästi yhteneväisyyksiä, jotka tukevat ajatusta siitä, että Jeesus Nasaretilainen oli historiallinen hahmo ja että hänet teloitettiin ristiinnaulitsemalla.
Historiallisen Jeesuksen elämästä on kuitenkin olemassa monia tulkintoja, ja keskustelua käydään erityisesti hänen elämänsä tarkemmista tapahtumista, opetuksista ja niiden merkityksistä. Mutta hänen olemassaoloaan ja ristiinnaulitsemistaan pidetään yleisesti ottaen historiallisesti uskottavana tapahtumana.”
Kysyin varmistuksena uudessa chat-ikkunassa saman kysymyksen toisinpäin, jotta voin olla varma, ette ChatGpt ei vain yritä mielistellä minua olettamalla minun olevan jotain mieltä ja vastaamalla sen mukaisesti.
K:”Pitääkä enemmistö nykypäivän historioitsijoista Jeesus Nasaretilaista ei-historiallisena hahmona, joka ei koskaan ollut olemassa?”
V:”Ei, enemmistö nykypäivän historioitsijoista pitää Jeesus Nasaretilaista historiallisena henkilönä, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla Palestiinassa. Vaikka yksityiskohdista ja Jeesuksen elämän tapahtumien merkityksestä on erimielisyyksiä, suurin osa tutkijoista on yhtä mieltä siitä, että Jeesus oli todellinen historiallinen henkilö.
On olemassa monia lähteitä, jotka tukevat Jeesuksen historiallisuutta, kuten Uuden testamentin evankeliumit ja roomalaiset sekä juutalaiset historioitsijat, kuten Tacitus ja Josephus, jotka viittaavat häneen. Historioitsijoiden välillä käydään kuitenkin keskustelua siitä, kuinka paljon evankeliumien kuvaukset ovat historiallisia ja kuinka paljon niihin on liitetty teologisia tulkintoja ja uskomuksia. Skeptisempi kanta, joka väittää, että Jeesus oli täysin myyttinen hahmo, on melko marginaalinen verrattuna vallitsevaan näkemykseen, että hän oli historiallinen henkilö.”
Ilmoita asiaton viesti
Kerro sitten kun taas haluat itse keskustella. Jos kaipaan tekoälyn ”mielipidettä”, osaan sellaisen kysyä itsekin.
Ilmoita asiaton viesti
Äsken nimenomaan kyseenalaistettiin hatusta, että mitä mieltä historioitsijat ovat, ja siihen taas tekoäly mielestäni sopii vastaamaan aika hyvin. Tai onko jollakulla meistä aikaa jne mennä kirjastoon tutkimaan asiaa itse?
Täällähän voi väittää mitä tahansa sellaista sopivan pehmeää, mitä kukaan keskustelija ei suurella todennäköisyydellä ehdi tai pysty tarkistamaan. ”Kansan mielipide” on yksi klassikko.
Minä uskon Jeesukseen sekä historiallisena henkilönä että Uuden testamentin mukaisena messiaana, mutta minulla EI OLE mitään erityistietämystä esim. Lähi-idän historiasta, vaan olen aivan samojen lähteiden varassa kuin useimmat muutkin. Tunnistan tiedon, ja jopa historiallisesti vahvan arvelun, eron suhteessa uskoon, koska usko on eräänlainen monitasoinen summa summarum -kokonaistulkinta.
Ilmoita asiaton viesti
”…hänen kuolemansa ristiinnaulitsemalla on vahvasti dokumentoitu sekä kristillisissä että ei-kristillisissä lähteissä.”
No vastaa sinä kysy tekoälyltä: Missä ei-kristillisessä lähteessä Jeesuksen ristiinnaulitseminen on vahvasti dokumentoitu?
Viitatut Tacitus ja Flavius Josefius voivat puhua ristiinnaulitsemisesta yleisesti, Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta he eivät ole kirjoittaneet mitään.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuvaa lyhyesti mitä tarkoitit tällä aiemmalla väittämällä ”hänen kuolemansa ristiinnaulitsemalla on vahvasti dokumentoitu sekä kristillisissä että ei-kristillisissä lähteissä”
”Tarkoitan sillä, että Jeesuksen ristiinnaulitseminen on mainittu useissa sekä kristillisissä että ei-kristillisissä lähteissä, mikä tukee sen historiallista uskottavuutta. Kristillisissä lähteissä, kuten Uuden testamentin evankeliumeissa, ristiinnaulitseminen on keskeinen tapahtuma, jota kuvataan yksityiskohtaisesti. Ei-kristillisissä lähteissä, kuten roomalaisen Tacituksen ja juutalaisen Josefuksen teksteissä, ristiinnaulitseminen mainitaan lyhyesti, mutta merkittävänä tapahtumana. Vaikka ei-kristillisissä lähteissä maininnat ovat suppeampia, niiden olemassaolo tukee ristiinnaulitsemisen historiallisuutta.”
Ilmoita asiaton viesti
Kerro puppugeneraattorillesi että Tacitus ei mainitse Jeesusta sanallakaan ja hän on kirjoittanut tekstinsä melkein 100 vuotta väitetyn ristiinnaulitsemisen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä johtuu siitä, että ristiinnaulitseminen mainitaan useissa varhaisissa lähteissä, kuten evankeliumeissa ja myös ei-kristillisissä teksteissä, kuten roomalaisen historioitsijan Tacituksen ja juutalaisen historioitsijan Flavius Josefuksen kirjoituksissa.”
https://www.youtube.com/watch?v=nFXxxOO3M9s&ab_channel=Kivi%C3%A4keng%C3%A4ss%C3%A4
Ilmoita asiaton viesti
Tarinat Jeesuksesta syntyivät siten, että Paavalin luoma teologia syntyi parin vuosikymmenen sisällä arvioidusta Jeesuksen kuolemasta. Neljä evankeliumia puolestaan syntyivät teologiaa tukemaan parin seuraavan vuosikymmenen aikana.
Suuri osa, ellei peräti suurin osa, historioitsijoista pitää Jeesus Nasaretilainen -nimistä henkilöä tarinoiden keskushahmona. Sitä, kuinka monen henkilön elämän tapahtumia ja sattumuksia on tarinaan upotettu ja kuinka monen henkilön sanoja tai sanontoja on hänen suuhunsa asetettu, emme voi mistään tietää.
Ilmoita asiaton viesti
Noin on. Vertailun vuoksi esimerkiksi Johannes Kastajan tai Pontius Pilatuksen historiallisuutta pidetään aika lailla kiistattomana, koska heistä löytyy aikalaislähteitä. Jeesuksesta ei mitään vastaavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Herodes Suuri samoin. Tämä tosin kuoli ennen Jeesuksen syntymää joten evankeliumin vauvojen murhatarina on puppua.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö viime vuosisata olisi ollut otollisempaa aikaa? Tai jo 1600-luvulla?
Yhteenveto:
1900-luku on ollut verisin vuosisata sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, noin 150–200 miljoonaa kuollutta ja 3 % maailman väkiluvusta.
1300-luku on erityisen verinen, jos musta surma otetaan huomioon, sillä se saattoi vähentää maailman väkilukua jopa 50 %.
1600-luku oli toinen erittäin verinen vuosisata, kun taas 1800- ja 1100-luvut olivat väkivaltaisia, mutta hieman vähemmän suhteessa väkilukuun.
2000-luku, vaikka sisältää edelleen merkittäviä konflikteja, on toistaiseksi huomattavasti vähemmän verinen, sekä absoluuttisesti että suhteellisesti verrattuna aiempiin vuosisatoihin. (Chat GPT)
Eihän tosin vielä tiedetä, miten tästä mennään eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelin ihan samaa kirjoituksen luettuani. Kirjoittaja ymmärrettävästi katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja arvioi tilannetta oman elinaikansa puitteissa. (Oletan, että hän ei ole elänyt toisen maailmansodan aikaan.) Objektiivisesti ja pidemmällä tähtäimellä katsoen nykyhetki on kuitenkin ihmiskunnan kannalta kokonaisuutena suunnilleen parasta aikaa ikinä. Kaikista Ukrainan ja Lähi-Idän kauheuksista huolimatta suurimmalla osalla ihmisistä elämänlaatu on nyt parempaa kuin koskaan aikaisemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos ilmestyskirjan 4 ratsumiestä (rutto, sota, nälkä ja kuolema) ovatkin käyneet ratsastusretkillään eri vuosisatoina ja pitäneet siinä välissä lepotaukoa?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on hieno: https://www.youtube.com/watch?v=HK5OsDWYJmQ
Ilmoita asiaton viesti
Kun kaupataan tuotetta jota ei ole olemassakaan, niin eikös siinä täyty petoksen tunnusmerkit 🤔 Asterixsissa todettiin usein että, ”hulluja nuo roomalaiset”, jonka voisi hyvin korjata muotoon, ”ihmiskunta on.”
Ilmoita asiaton viesti
Kun tarkastellaan Jeesuksen paluun odottamisen historiaa, niin harvassapa ovat ne, jotka ovat odottaneet Jeesuksen palaavan vaikkapa 10 000 vuoden päästä, vaan selvä enemmistö vaikuttaisi odottaneensa omana (oletettuna) elinaikanaan. Näin muistaakseni teki Lutherkin.
Melko yleinen uskonkäsitys on sitten se, että ihmisten lisääntymistoiminta lakkaa tuon blogissa mainitun tuhatvuotisen rauhanvaltakunnan jälkeen, kun tulee viimeinen tuomio, eikä alakerran puolellakaan seksi suju, kun on liian kuumaa.
Että tarjoanpa ihan keskustelun vuoksi vaihtoehtoista ajankohtaa.
”You shall not bow down to them or worship them; for I, the Lord your God, am a jealous God, punishing the children for the sin of the parents to the third and fourth generation of those who hate me, but showing love to a thousand generations of those who love me and keep my commandments.” (NIV)
Jumala on antanut tuon lupauksen Mooseksen aikaan, olkoonpa vaikka 1500-luvulla eKr. Tuhat sukupolvea on luokkaa 20 000 vuotta ja kun käytetään monikkoa, niin se menee minimissään lähelle 32 000 vuotta. Näin siis Jeesuksen paluun raamatullinen odotusvuosi on 29500 jKr.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäs tuommoinen NIV on? Miksi Ristokin enkkua tarjoaa?
Ilmoita asiaton viesti
Tuossahan keskustelua jo
häräsiheräsi. Vastaus nro 1 selvinnee linkistä:https://www.bible.com/fi/versions/111-niv-new-international-version
Ilmoita asiaton viesti
Mitä itse arvele, arveletko noin, vai onko mielipide avoin? Mitä toivot?
Oma kantani on, kuten sanoin, että tässä maailmantilanteessa toivon, että hommat korjaantuu ja pian, ja keskiössä onkin siis nyt toive eikä edes hatara usko.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minulle Jeesuksen pikainen paluu sopii. En nyt varmaankaan ole monta tikkua ristiin laittanut asian eteen. Vaan ajattelen, että tavallaan oma kuolema on oman maailman loppu ja siinä sitten pääsee tapaamaan Elämän ja kuoleman Herraa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on tiivis kooste eri raamatuntulkinnoista, jotka liittyvät niin sanottuihin lopunaikoihin, sekä niiden puolesta että vastaan esitetyt perustelut:
1. PREMILLENIALISMI
Tulkinta: Jeesuksen toinen tuleminen tapahtuu ennen tuhatvuotista valtakuntaa, jonka aikana Kristus hallitsee maan päällä.
Puoltavat perusteet:
Ilmestyskirja 20:1–6 mainitsee suoraan tuhatvuotisen valtakunnan, jossa Kristus hallitsee.
Jeesuksen tuleminen maan päälle nähdään konkreettisena ja fyysisenä.
Kyseenalaistavat perusteet:
Tuhatvuotisen valtakunnan voi tulkita symboliseksi eikä kirjaimelliseksi.
Raamatun muita profetioita voidaan pitää jo historiallisesti täyttyneinä (esim. Jerusalemin tuho vuonna 70 jKr.).
2. POSTMILLENIALISMI
Tulkinta: Jeesuksen toinen tuleminen tapahtuu tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen, jonka aikana evankeliumi leviää ja maailma paranee asteittain.
Puoltavat perusteet:
Monet profetiat (esim. Jesaja 2:2–4) viittaavat aikaan, jolloin rauha ja oikeudenmukaisuus hallitsevat ennen lopullista tuomiota.
Uskotaan, että kristinusko tulee muuttamaan maailman paremmaksi.
Kyseenalaistavat perusteet:
Maailma näyttää menevän huonompaan suuntaan, mikä haastaa tämän näkemyksen.
Jeesuksen paluun ajankohdasta ei ole selkeitä merkkejä Raamatussa.
3. AMILLENIALISMI
Tulkinta: Tuhatvuotinen valtakunta on symbolinen, ja se viittaa Kristuksen hengelliseen hallintaan kirkon ajanjaksolla. Jeesuksen paluu ja tuomio tapahtuvat lopun ajassa ilman kirjaimellista tuhatvuotista valtakuntaa.
Puoltavat perusteet:
Useat Raamatun profetiat ovat selvästi symbolisia, joten tuhat vuotta voidaan tulkita symbolisesti.
Tämä tulkinta ei vaadi tulevia maallisia tapahtumia, vaan keskittyy hengelliseen ulottuvuuteen.
Kyseenalaistavat perusteet:
Ilmestyskirjan 20:1–6 viittaa kirjaimelliseen tuhatvuotiseen hallintoon, jota ei voi ohittaa.
Amillennialismi jättää avoimeksi kysymyksiä konkreettisesta Jeesuksen paluusta maan päälle.
4. DISPENSATIONALIMI
Tulkinta: Historia jakautuu eri "talouskausiin" (dispensaatioihin), ja lopunajat ovat viimeinen tällainen kausi. Jeesus palaa ennen tuhatvuotista valtakuntaa, ja uskovat otetaan pois ennen suurta ahdistusta (ns. tempauksen oppi).
Puoltavat perusteet:
Tessalonikalaiskirje 4:16–17 kuvaa uskovien tempaamista.
Historialliset talouskaudet voidaan nähdä selvästi Raamatun aikakausien kautta.
Kyseenalaistavat perusteet:
Tempaus-oppi on historiallisesti myöhäinen ja erityisesti angloamerikkalainen tulkinta.
Raamatun tekstissä ei suoraan esitetä aikajanaa, joka tukisi näin tarkkoja vaiheita.
5. PRETERISMI
Tulkinta: Suurin osa Raamatun lopunajan profetioista, kuten Ilmestyskirja, toteutui jo varhaiskirkon aikana, erityisesti Jerusalemin temppelin tuhoamisen aikaan vuonna 70 jKr.
Puoltavat perusteet:
Jeesus puhuu sukupolvesta, joka näkee ennustukset toteutuvan (Matt. 24:34), mikä viittaa varhaisiin tapahtumiin.
Historian tapahtumat, kuten Jerusalemin tuho, vastaavat useita Ilmestyskirjan kuvauksia.
Kyseenalaistavat perusteet:
Ilmestyskirjan monia tapahtumia ei voida selkeästi sijoittaa 70 jKr.
Raamattu viittaa toistuvasti Kristuksen paluuseen tulevaisuudessa.
6. FUTURISMI
Tulkinta: Raamatun lopunajan profetiat, erityisesti Ilmestyskirja, viittaavat tuleviin tapahtumiin, joita ei ole vielä tapahtunut.
Puoltavat perusteet:
Useat Raamatun profetiat eivät selvästikään ole vielä täyttyneet (esim. Ilmestyskirjan lopun kohtaukset).
Jeesuksen puheet tulevasta tuomiosta ja maailmanlaajuisesta mullistuksesta tukevat ajatusta tulevaisuuden tapahtumista.
Kyseenalaistavat perusteet:
Monet lopunajan profetiat voivat olla symbolisia tai viitata jo menneisiin tapahtumiin.
Tulkinta voi perustua liikaa spekulointiin ja ajan merkkeihin, joita ei ole selvästi vahvistettu.
7. IDEALISMI
Tulkinta: Lopunajan profetiat ovat symbolisia ja vertauskuvallisia, ja ne kuvaavat ikuisia hengellisiä totuuksia taistelusta hyvän ja pahan välillä. Ne eivät viittaa konkreettisiin historiallisiin tapahtumiin.
Puoltavat perusteet:
Ilmestyskirja sisältää paljon symboliikkaa ja visioita, joita on vaikea tulkita kirjaimellisesti.
Tämä tulkinta keskittyy hengellisiin totuuksiin ja sovellettaviin periaatteisiin.
Kyseenalaistavat perusteet:
Raamatun profetioiden aikakehykset ja tapahtumat vaikuttavat viittaavan konkreettisiin asioihin, ei vain vertauskuviin.
Tämä tulkinta voi tuntua liian abstraktilta ja ohittaa Raamatun kirjaimelliset lupaukset.
8. SEKULAARI TAI KRIITTINEN HISTORIALLINEN TULKINTA
Tulkinta: Raamattua pidetään yhtenä tavallisena kirjana muiden joukossa, joka heijastaa oman aikansa kulttuuria, uskonnollisia käsityksiä ja historiallisia tapahtumia, mutta ei sisällä yliluonnollisia ennustuksia tai jumalallista ilmoitusta. Lopunajoista puhutaan kulttuurisena ilmiönä, joka heijastaa ihmisten pelkoja ja toiveita tulevaisuuden suhteen.
Puoltavat perusteet:
Raamattu on koottu useiden eri kirjoittajien toimesta eri ajanjaksoina, ja siinä on näkyvissä ihmisten ajallinen ja kulttuurinen ymmärrys maailman toiminnasta.
Lopunajat ovat yleinen teema monissa muissakin kulttuureissa ja uskonnoissa, mikä viittaa siihen, että ne voivat olla enemmän ihmisen psykologian kuin yliluonnollisen ilmoituksen tuote.
Kyseenalaistavat perusteet:
Raamatun vaikutus ihmiskunnan historiaan ja sen säilyminen läpi vuosituhansien voi viitata siihen, että sen sanoma on erityinen eikä vain ihmisten keksimä.
Monet pitävät Raamatun ennustuksia tarkkoina, ja niiden katsotaan täyttyneen historiallisesti tai täyttyvän tulevaisuudessa.
9. OSITTAINEN PRETERISMI
Tulkinta: Monet Raamatun profetiat, erityisesti Ilmestyskirjan varhaiset osat, ovat jo täyttyneet historian aikana (kuten Jerusalemin tuho vuonna 70 jKr.), mutta osa profetioista (esim. Jeesuksen toinen tuleminen ja viimeinen tuomio) toteutuvat vielä tulevaisuudessa.
Puoltavat perusteet:
Tukee ajatusta, että osa profetioista toteutui varhaisessa historiassa, mutta antaa tilaa myös tuleville tapahtumille.
Jeesuksen sanat (esim. Matt. 24:34) voidaan sovittaa yhteen historiallisten tapahtumien kanssa, mutta silti odottaa vielä tulevia täyttymyksiä.
Kyseenalaistavat perusteet:
Kriitikot saattavat pitää ongelmallisena profetioiden jakamista kahteen osaan: osa tapahtui, osa ei.
On vaikeaa määritellä tarkasti, mitkä profetiat on jo täytetty ja mitkä eivät.
10. HISTORISMI
Tulkinta: Raamatun profetiat, erityisesti Ilmestyskirja, kuvaavat maailmanhistoriaa kokonaisuutena. Tapahtumat tulkitaan vertauskuvallisesti ja nähdään toteutuvan eri aikakausina historian aikana.
Puoltavat perusteet:
Historian suuret tapahtumat, kuten Rooman valtakunnan nousu ja tuho tai keskiajan kirkolliset tapahtumat, voidaan nähdä Raamatun profetioiden täyttymyksenä.
Tämä lähestymistapa on ollut suosittu etenkin protestanttisessa historiankirjoituksessa.
Kyseenalaistavat perusteet:
Jotkut pitävät tätä liian venytettynä tulkintana, jossa profetioita sovelletaan tapahtumiin jälkikäteen.
Kaikkia historian tapahtumia ei voida selkeästi liittää Raamatun profetioihin.
11. SOSIAALINEN TAI POLIITTINEN TULKINTA
Tulkinta: Raamatun lopunajan kuvauksia voidaan tulkita sosiaalisten ja poliittisten jännitteiden kuvauksena. Lopunajat eivät viittaa kirjaimelliseen maailmanloppuun, vaan pikemminkin yhteiskunnallisten ja poliittisten muutosten symbolisiin kausiin.
Puoltavat perusteet:
Monissa Raamatun kohdissa lopunajat voidaan nähdä liittyvän sortoon, korruptioon ja vääryyteen, jotka voivat johtaa suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Tämä tulkinta voi korostaa Raamatun opetusten ajankohtaisuutta ja sovellettavuutta yhteiskunnallisiin asioihin.
Kyseenalaistavat perusteet:
Tämä lähestymistapa saattaa ohittaa Raamatun hengellisen ja eskatologisen ulottuvuuden.
Monet raamatulliset kuvaukset (kuten Jeesuksen toinen tuleminen) eivät helposti taivu puhtaasti poliittiseen tulkintaan.
12. UUSGNOSTILAINEN TULKINTA
Tulkinta: Raamatun lopunajat ymmärretään hengellisesti ja symbolisesti, ja ne viittaavat ihmisen sisäiseen henkiseen kasvuun tai valaistumiseen. Lopunajat ovat vertauskuva yksilön sielun kehityksestä, eivät konkreettisesta maailmanlopusta.
Puoltavat perusteet:
Monet Raamatun kuvat ovat selkeästi symbolisia, ja niissä voidaan nähdä henkisiä totuuksia ihmisen sisäisestä maailmasta.
Gnostilaiset ja mystiset perinteet ovat perinteisesti nähneet Raamatun oppeja metaforisina kuvauksina hengellisestä kasvusta.
Kyseenalaistavat perusteet:
Raamatun historiallinen ja kirjaimellinen konteksti voi jäädä taka-alalle, jos kaikki nähdään symbolisena.
Tämä tulkinta poikkeaa suuresti perinteisestä kristillisestä opetuksesta.
13. EKSISTENTIALISTINEN TULKINTA
Tulkinta: Lopunajat nähdään eksistentialistisena symbolina, joka liittyy ihmisen henkilökohtaiseen kriisiin, kuoleman kohtaamiseen ja merkityksen etsintään. Ne eivät viittaa maailman loppumiseen, vaan ihmisen eksistentiaaliseen tilaan.
Puoltavat perusteet:
Raamatun profetiat voidaan tulkita yksilön henkisen ja eksistentiaalisen kamppailun kuvauksiksi.
Tämä tulkinta voi puhutella modernia ihmistä, joka etsii merkitystä ja vastauksia elämän kriiseihin.
Kyseenalaistavat perusteet:
Eksistentialistinen tulkinta jättää huomiotta Raamatun profetioiden yhteisölliset ja eskatologiset ulottuvuudet.
Tulkinta keskittyy enemmän yksilöön kuin perinteiseen kristilliseen pelastushistoriaan.
Näiden lisäksi listassa voi olla tilaa yksittäisille muunnelmille tai harvinaisemmille näkemyksille, mutta tämä kattaa laajan kirjon erilaisia tulkintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Teologisen tieteen harjoittajilla on siinä mielessä helppoa, että mitään ei voida osoittaa vääräksi. Todennäköisesti teologian tohtorin väitöskirjan tehneetkin ovat melko vapaasti saaneet kirjoittaa mitä mieleen tulee. Pikkuveljeni mainitsi aikoinaan, että aikoo ryhtyä opiskelemaan okkultisia tieteitä. Parempihan se olisi ollut kuin matematiikka, joka erään Puheenvuoroon kirjoittavan senioritiedemiehen mukaan ei ole tiede lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin vuosiluvulla varustetut toteutumattomat riittävän tarkoin väittein varustetut ennustukset voi todeta vääriksi. No, siksi en haluakaan tehdä tässä blogissa yhtään mitään väitteitä asioista, joista en ole varma, vaan laitan reilusti kysymysmerkin perään. Mutta klo 00:00 1. tammikuuta 2034 tämän blogin spekulaatioon on saatu varma vastaus.
Ilmoita asiaton viesti
Mun synttäripäivänä! Käyttikö Jeesuskin meidän kalenteria? 😀
Ilmoita asiaton viesti
Minä voin kertoa varmuudella, että olet väärässä, jo nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ei jeesuksen ainakaan Suomeen kannata tulla, puhuvat että täällä on jo nyt liikaa maahanmuuttajia
Ilmoita asiaton viesti
…. Yle on kuitenkin tähän jo valmistautumassa ja suunnittelee heprean kielisiä uutisia
Ilmoita asiaton viesti
Jeesus puhui tiettävästi arameaa äidinkielenään.
Ilmoita asiaton viesti
”Saisko arameaksi saman” kuuluu pian huuto eduskunnassa
Ilmoita asiaton viesti
Alueella missä myytti syntyi puhuttiin / kirjoitettiin arameaa.
Se on kumma kun väkivalloin tuotu aavikkouskonto on niin populääriä vieläkin, jopa neljännes uskoo raamatun jumalaan ja Jesse-höpinöihin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen katolisessa kirkossa on silloin tällöin aramean kielisiä messuja (jumalanpalveluksia). Noin 500 000 ihmistä puhuvat tänäkin päivänä arameaa (Jeesuksen äidinkieltä). Nämä ihmiset tulevat useimmiten Syyriasta ja Irakista (tätä kieltä puhuvat etenkin assyyrialaiskristityt).
Ilmoita asiaton viesti
”Saapuuko Jeesus takaisin n. 2030-2033 perustamaan 1000-vuotisen rauhanvaltakunnan?”
– Kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä sinulle tiedon veroinen vahva uskomus, kohtalaisen vahva uskomus, vai kaino toive? ps. tämä on asiallinen kysymys, niinkuin blogikin on asiallinen.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaukseni oli pelkästään tekninen jaa-ääni kysymyksenasetteluun, johon käytännössä kaikki vastaavat kieltävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Selvä juttu. Tulkitsen sen kategoriaan kaino toive, koska oletuksena jokainen kristitty toivoo Jeesuksen paluuta, riippumatta kuinka varma sen ajankohdasta jja konkreettisuudestakaan on, ja oletuksena kukaan muu (paitsi muslimit omine tulkintoineen ja muutamat kristillistaustaiset muut uskonsuunnat) eivät sitä odota sen kummemmin eivätkä antaisi edes teknistä jaa-ääntä.
Itselleni se on myös kaino toive, varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa. Nuorena, kun mietin lähinnä vain että ehdinkö saada tyttöystävän tai vaimon, tilanne oli toinen, toivoin, että lopunajat eivät kovin lähellä olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en toivo enkä odota Jeesuksen paluuta. Ja edelleen pidän elämää elämän arvoisena ilman moista hössötystä.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos Raamatun historia pitää paikkansa”
Se tiedetään, että se ei pidä paikkaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuuluuko blogisti niihin, jotka uskovat koko maailmankaikkeuden alkaneen 6000 vuotta sitten? Vai pelkästään, että Aatami luotiin 6000 vuotta sitten?
Jos kyse on ensimmäisestä vaihtoehdosta, niin mihin ajanjaksoon kuuluisivat sitten hirmuliskot?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole kovin vahvoja uskomuksia mihinkään suuntaan niistä historian asoista, jotka ovat tapahtuneet ennen kirjapainotaidon keksimistä. Koen/arvelen että sitä vanhempaa historiaa (toki varmaan poikkeuksin) on yleensä hankala selvittää kovin luotettavasti. Pus että jonkin yhdenkin aiheen tutkimukselle saa omistaa suurinpiirtein koko elämänsä, jos siihen aikoo saada selvyyttä, ja siltikin voi jäädä epävarmuutta.
Luonnehtisin itseäni yleiskreationistiksi, joka arvelee että luomakunta joskus luotiin tavalla tai toisella. Koen kuitenkin tunneperäistä sympatiaa Raamatun kertomusta kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Luomiskertomus on ollut helppo tapa selittää kasvi- ja eläinkunnan synty primitiiviselle porukalle. On huomionarvoista, että nykyinen käsitys evoluution vaiheista on melko lailla yhtäläinen luomiskertomuksen kanssa, eli ensin tulivat kasvit ja meren elävät, myöhemmin maan päällä elelleet suuremmat nisäkkäät ja aivan vihoviimeiseksi ihminen.
Samoin tuo ensimmäinen ihminen eli eläinten tavoin alasti keräilytaloudessa, kunnes viisastui ”hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää” haukattuaan ja sai itselleen sekä häpeän että omantunnon, mikä selkeästi erottaa ihmisen muusta eläinkunnasta. Tämäkin on asia, jonka luomiskertomuksen kirjoittaja on jotenkin oivaltanut.
Ilmoita asiaton viesti
Yritän pitää mieleni avoinna kaikille jollain tavalla huomionarvoisille teorioille asioista joista en ole varma. Välttelen leimautumista johonkin mielipiderypäs-viiteryhmään, jossa joutuisin edustamaan ja puolustelemaan toisten mielipiteistä asioista X , Y ja Z. Tämä on tyypillinen ongelma sekä puolueissa että uskonnossa.
Esimerkiksi, jos evoluutio on/olisi totta, tuo esittämäsi ajatus olisi ihan järkeenkäypä ainakin äkkiseltään ajatellen, Myytit kuvastaisivat jonkin asian olemusta kunkin ajan ihmisille sopivalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kuvaannollisena kertomuksena tosiaankin toimii.
Raamatun luomiskiertomus on noin luokkaa 2500 vuotta sitten kirjoitettu mutta on helposti vanhempaa perua kaksoisvirranmaan alueen mytologiasta joka on voinut kadota. Eikä ne ihmiset silloin 2500 vuotta sitten olleet tyhmiä. Samoihin aikoihin kreikkalaiset tekivät havainnointia että jotkut maanpäälliset alueet olivat olleet ennen veden alla perustuen merieläinten fossiileihin mitä sieltä löytyi: https://en.wikipedia.org/wiki/Xenophanes
Niistä fossiileistakin näkyi että merielämä on monimuotoisempaa mikä selittyy tietenkin sillä että se on kehittynyt varhaisemmin. Kyllä näitä asioita on ihmiset helposti pyöritelleet mielessään aiemminkin.
Ilmoita asiaton viesti
”Niistä fossiileistakin näkyi että merielämä on monimuotoisempaa mikä selittyy tietenkin sillä että se on kehittynyt varhaisemmin.”
Luomiskertomus ei väitä mitään tuollaista, vaan että kaikki merenelävät ja linnut luotiin samalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Luomiskertomus ei väitä mitään tuollaista, vaan että kaikki merenelävät ja linnut luotiin samalla.”
Joo, se menee rikki tuossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kirjoittaja ole välttämättä mitenkään sitä oivaltanut, vaan tuo on jälkikäteinen selitys johon luomiskertomusta on pyritty soveltamaan. Ei hänellä ole edes voinut olla mitään työkaluja selvittää asiaa.
Luomiskertomuksen ydin on nimenomaan luomisessa ja stoori on nykytieteen käsityksen mukaan ihan humppaa. Kasvitkin syntyivät ennen aurinkoa ja kaikki elukat samalla kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet hiukan liian vähättelevä tuon ajan kirjoittajaa kohtaan. Jo pelkästään oivallus siitä, että on ollut jokin alku, jolloin ei vielä ollut mitään, on tietyssä mielessä poikkeuksellisen lahjakkaan kirjoittajan oivallus.
Ja jos luet tarkkaan luomiskertomuksen, niin huomaat, ettei koko luomakuntaa suinkaan ole sanottu luodun yhdellä kertaa, vaan eri eläinlajit eri jaksoina, jonka jälkeen ne ovat alkaneet lisääntyä maan päällä.
Niinkään kirjoittajan ymmärrys siitä, että ihminen on tullut viimeiseksi, on hyvin merkittävä seikka. Helpostihan olisi saatettu ajateltavan, että ihminen luomakunnan hallitsijana on sitä vanhinta kastia.
Se tosiseikka, ettei kirjoittajalla ole ollut minkäänlaisia menetelmiä esittämänsä ”historian” todentamiseksi, korostaa entisestään sitä, että hänellä on ollut poikkeuksellisen hyvä päättelykyky ja ymmärrys asioista. Todennäköisesti luomiskertomus on ollut sukupolvelta toiselle periytyvää suullista traditiota, vähän meikäläisen Kalevalan tapaan, mutta huomattavasti laadukkaampaa kuin Kalevalan maailman synty Sotka-linnusta.
https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/GEN.1
Ilmoita asiaton viesti
”Ja jos luet tarkkaan luomiskertomuksen, niin huomaat, ettei koko luomakuntaa suinkaan ole sanottu luodun yhdellä kertaa, vaan eri eläinlajit eri jaksoina, jonka jälkeen ne ovat alkaneet lisääntyä maan päällä.”
Kaikki merenelävät ja linnut kerralla. Seuraavana päivänä kaikki muut elukat (poislukien ihminen) samalla kertaa. Aika mutkalle saa mennä jos tuosta on pääteltävissä, ilman nykytietämystä, miten elämä maan päällä on kehittynyt tai että kirjoittajalla olisi ollut jotain käsitystä asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkkaa aikajanaa kaiken elävän luomiseksi ei ole ilmoitettu, mutta kyllä allaolevasta saa hvyin kuvat, ettei kaikki ole samanaikaisesti putkahtanut. Olisi aivan liikaa vaatia moisen kertomuksen senaikaiselta kirjoittajalta, että hän olisi pystynyt jotenkin täsmälliseen esitykseen.
»Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla.» 21Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. 22Hän siunasi ne sanoen: »Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä.» 23Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä.
24Jumala sanoi: »Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit.» Ja niin tapahtui. 25Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä.
26Jumala sanoi: »Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.» 27J
Ilmoita asiaton viesti
No onhan siellä nyt aikajana, kuusi päivää luomiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvien jälkeen luomisjärjestyksessä seurasivat aurinko, kuu ja tähdet. Oletko oikeasti sitä mieltä, että tämä järjestys on oikea?
Entä onko mahdollista, että hyönteispölytteiset kasvit ovat olleet olemassa ennen hyönteisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Tai linnut ja lepakot ennen ensimmäistäkään maaelävää?
Ilmoita asiaton viesti
Sinä ja Kai menette nyt kyllä aivan lillukanvarsiin. Eihän tarinassa kaikkia miljoonia lajeja suinkaan ole erikseen mainittu.
Ilmoita asiaton viesti
Merenelävät ja siivekkäät on mainittu, ja ne ovat luotu keskenään samaan aikaan ja ennen maan eläimiä, jotka luotiin kaikki seuraavana päivänä.
Minusta tuossa ei ole mitään lillukanvartta, luomiskertomus on yksiselitteisesti täysin ristiriidassa nykykäsityksen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta yö ja päivä oli luotu jo ennen aurinkoa ja kuuta, mikä on vielä suurempi omituisuus. Mutta miksi sinulle olisi niin tärkeätä, että tällaisessa mytologiassa olisi kaikki pilkulleen loogista, jotta voisit mitenkään antaa arvoa kyseisen tekstin tuottajalle? Arvostan tuota luomiskertomustuotosta sen paikkansapitävyydestä ”in the big picture”. Se pitää ymmärtää symboliseksi kertomukseksi, joka on esitetty primitiiviselle kansalle.
Ilmoita asiaton viesti
Se nimenomaan ei ole paikkaansa pitävä ”in the big picture”, kuten minä ja Kai tuossa edellä osoitimme ja jotka sinä kuittaat lillukanvarsiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minun ”big picture” tarkoittaa ennen kaikkea merenelävien ”luontia”, maalla elävien eläintien ”luontia” ja ihmisen ”luontia” sekä niihin liittyvää ajallista järjestystä. Joku on jo silloin pohtinut tuollaista ja tullut varsin oikeaan käsitykseen. Ajassa, jossa ihmiset ovat lähinnä keskittyneet omaan ravinnon hankkmiseen ja muihin alkukantaisempiin tarpeisiin, on tuollaisen tekstin tuottaja ollut huomattavsti normaalia lahjakkaampi, kun on ylipäätään ollut kiinnostunut jostain maailmankaikkeuden historiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Vähän epäilen että yksi ihminen tuon olisi jotenkin keksinyt päättelemällä sen sijaan, että tämä ja useampi olisivat kirjanneet heimonsa uskonnollisia traditioita ylös.
Luomiskertomus on mielenkiintoinen nimenomaan aikakautensa ihmisten käsityksenä maailmasta, ei mitenkään verrattuna siihen mitä ihmiset vuosituhansia myöhemmin tietävät. Siinä mielessä se vertautuu nimenomaan sotkan munaan ja moneen muuhun maailman alkusynty-ajatelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Koen/arvelen että sitä vanhempaa historiaa (toki varmaan poikkeuksin) on yleensä hankala selvittää kovin luotettavasti.”
Itseasiassa ihmisten tallentamaa historiaa kirjoitetussa muodossa on tuhansia vuosia ennen kirjapainotaidon keksimistä, jossain määrin jopa kymmenien tuhansien vuosien ajalta.
Lisäksi varmempaa tietoa saadaan usein vaikka ajoittamalla.
Noin esimerkiksi pyramidien rakennus tiedetään niin kirjallisista lähteistä kuin ajoittamalla että tiedetään Raamatun tarina osittain hölynpölyksi. Pyramidien rakentajia ei tuntunut maailmanlaajuinen tulva haittaavan pätkääkään kesken rakennustöiden.
Ilmoita asiaton viesti
”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.” (MATT. 10:34)
”Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään.”
Harmageddonia taitaa lykätä ja sen mukaan nuo ”valitut” sitten tempaistaan taivaan iloon (”rapture”). Jesse tappaa Saatanan ja verta on Jessen hepan kuolaimiin saakka. Siihen se maailma sitten loppui meiltä uskonnottomilta.
Varsinainen rauhanruhtinas.
Ja Tapio Rautavaaran äänellä: ”Hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi.”
Ilmoita asiaton viesti
Olen itse taipuvainen ajattelemaan, että Jumalan viha kohdistuu ennenkaikkea pahoihin, itsekkäisiin, myötätunnottomiin ja kaunaa kantaviin ihmisiin, joiden ajatusmaailman vastakohtana Jeesus edustaa hyvyyttä, epäitsekkyyttä, myötätuntoa ja anteeksiantavaisuutta. EIkä niinkään, kenties ollenkaan, ihmisten teologisiin mielipiteisiin. Raamatussa on monia viitteitä tällaisen pragmaattisen elämäntapahengellisyyden painotukseen, varsinkin vertaus Laupiaasta samarialaisesta, jossa korostui se, että hän oli myötätuntoinen, vaikkei edustanut sen ajan uskonnollista oppineistoa. Samoin Jeesuksen opetukset siitä, että sapatti on ihmistä eikä ihminen sapattia varten. Jeesus ei vaikuttanut monessa asiassa olevan dogmaatikko, vaan empaattinen pragmaatikko.
Ilmoita asiaton viesti
Jaha, no keitä nuo ”valitut” sitten ovat?
Ilmoita asiaton viesti
Mikäpä minä olen siihen oikein vastaamaan, en yhtään mikään. Mutta em. pohdintojen valossa haluan ajatella, että juurikin kaikki Jeesusta, Jeesuksen opetuksia ja asenteita seuraavat ovat valittuja, mutta miten tämä niveltyy sitten dogmatiikkaan, ehkä sitä kautta että ylösnousemus ja sovitus edustaa konkreettisesti sitä armollisuutta, mitä tähän maailmaan tarvitaan, jossa ihmiset kokisivat todella saaneen anteeksi omat töppäyksensä ja yhtälailla ylettyisivät antamaan anteeksi toinen toisilleen, mikä on käsittääkseni monissa tosielämän tilanteissa vaikeaakin.
Ilmoita asiaton viesti
”..Jumalan viha kohdistuu ennenkaikkea pahoihin, itsekkäisiin, myötätunnottomiin ja kaunaa kantaviin ihmisiin, joiden ajatusmaailman vastakohtana Jeesus edustaa hyvyyttä, epäitsekkyyttä, myötätuntoa ja anteeksiantavaisuutta.”
Mitä helvettiä? Jumalahan nimenomaan on pikkumainen ja syöksee kansat tuhoon milloin mistäkin järjettömästä.
Jeesuksen myytin keksimisen syytä on moni pohtinut ja tullut eri lopputulokseen, itse olen tullut siihen että sitä käytettiin kansan kahlitsemiseen, eli käskettiin elämään nöyrästi, antamaan vähästä (kirkolle tietenkin), kunnioittamaan esivaltaa (olkoon se millainen tahansa) ja sallimaan kaikenlainen perseily mitä uskonnon varjolla harjoitetaan (vielä nykypäivänäkin). Ei mitään muuta mystisempää. Itsekkäät ahneet tekopyhät vatipäät tuon taustalla on, kuten uskontojen ylipäätään.
L. Ron Hubbard — ’You don’t get rich writing science fiction. If you want to get rich, you start a religion.’
Ilmoita asiaton viesti
→ Yleiset arviot kuoleman ja ylösnousemuksen ajankohdasta ajoittuvat vuosien 30-33 välille
Keisari Tiberius hallitsi vuosina 14 – 37 ja Johannes Kastaja lähti autiomaasta liikkeelle saarnaamaan keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena eli vuonna 29 (Luuk 3:2 ). Noissa oloissa tästä oli vielä pitkä aika siihen, kun Jeesus ristiinnaulittiin eli vuosi 33 on mielestäni todennäköisempi kuin 30, jos tarina sattuisi olemaan muuten tosi.
Siihen aikaan Herodes Antipaksen seuraaja Herodes Agrippa todennäköisesti oli vielä Caprin saarella tulevan keisari Caligulan opiskelu-/kasvatuskaverina Tiberiuksen valvonnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Nasan virallisilta sivuilta löytyy mielenkiintoinen kohta liittyen Jeesuksen ristinnaulitsemisen ajankohtaan, alla suora käännös sekä linkki ko. sivuun. Nasan ko. alasivusto siis käsittelee laajasti kuun- ja auringonpimennyksiä.
”Pimennykset esiintyvät myös uskonnollisissa teksteissä. Kristillisissä teksteissä mainitaan, että kuu muuttui vereksi Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen, mikä saattaa viitata kuunpimennykseen, jonka aikana kuu muuttuu punertavaksi. Tämän tekstilähteen perusteella tutkijat rajasivat ristiinnaulitsemisen mahdolliseksi päivämääräksi perjantain 3. huhtikuuta 33 jKr., koska tuona päivänä tapahtui kuunpimennys.”
https://science.nasa.gov/eclipses/history/
Ilmoita asiaton viesti
”Aadamin syntymästä Aabra(ha)min syntymään on noin 2000 vuotta…”
Raamatun kertomus luomisesta ja vedenpaisumuksesta on ”taaksepäin katsova profetia”. Noita kertomuksia ei olisi voinut syntyä ilman kirjoitustaitoa ja tuo ajoitus täsmää karkeasti katsoen vain tuon kirjoitustaidon syntyhetkeen.
Tuossa hetkessä ihminen (ihmiskuntana) kyllä ”syntyi”, nousi abstraksteja ilmaisuja esittämään kykenevän kielensä kautta ymmärryksessä korkeammalle tasolle, mutta kertomukset kuvasivat vain symbolisella tasolla menneisyyttä määrittelemättämällä aikajänteellä.
Eivät Raamatun lopun ennustuksetkaan ole tarkoitettu ymmärrettäväksi kirjaimellisesti, vaan symbolisesti. Useimmat Raamatun luvut ja aikamääreetkin tässä kontekstissa ovat symbolisia, Eivät lukuarvoja tarkoittavia kutejn nykyään ymmärretään.
Ilmoita asiaton viesti
Kieli on vanhempi juttu. Ihmiset ovat puhuneet keskenään kauan sitten, neandertalin ihmisetkin.
Luolien seiniin alkoivat sitten piirrellä kuvia ja symbolisia merkityksiä yhdistettiin esineisiin. Neandertalien hautausrituaalit paljastavat tämän.
Kirjoitukselle oli tarve, se tuli liiketoimintatarpeista ja tehtiin sitten tukkimiehen kirjanpitoa jostain viljasäkeistä yms. rahdista. Ja kun niitä viivoja laitettiin ilmaisemaan määriä, käytettiin myös symboleja esittämään ajatuksia. Moderni kirjoitus on sitten sitä, että korvattiin äänteitä niillä symboleilla. Symboleista tehtiin aakkosto.
Tämä projekti ei ole vieläkään ihan valmis ja ihmiset ovat yllättävän huonoja kommunikoimaan toisilleen esimerkiksi korkean tason logiikkaa, liiketoimintaympäristöä, kaksisuuntaisia assosiaatioita jne.
Ilmoita asiaton viesti
Piirtely luolan seiniin ei ole kieli sinä merkityksessä syvällisten ajatustenvaihdon mahdollistavana mitä sillä nykyisin tarkoitetaan. Siinä että ihminen kykenee sanomaan ”minä mennä koti”, kyse on vasta sanastosta, ei ne yhteen liittäneestä symbolisesta yhteisestä maailmankuvasta. Ja kirjoitustaito tuo eri tavalla kulttuureilla niiden jatkuvuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä nyt ei ihan täysin pidä paikkaansa. Aboriginaalien kulttuuri jatkunut katkeamatta kymmeniä tuhansia vuosia ja tietoa on välitetty piirtämällä seiniin kuvia JA käyttämällä järjestelmää joka perustuu muistamiseen.
Jokaisella kivellä, kannolla, maan muodolla on tarina jota kertotaan eteenpäin jossa muistisääntö perustuu juurikin fyysisiin asioihin ja niihin liitettyihin tarinoihin ja sitten jokainen sukupolvi vielä piirtää tapahtumista luolan seinään kertomusta. Muistisääntö on sikäli nerokas että vastaavaa käyttää nämä jotka opettelevat korttipakkaa ja laskevat kortteja. Aboriginaalit vain tekevät sitä kertomalla tarinoita niistä kivistä ja kannoista ja muutoksista. Muistisääntöjen ja piirrosten avulla perimätiedosta sitten löytyy jääkauden päättyminen rantaviivan muutoksena kuin ne muutamat meteoriitin iskut.
Mutta se luolien seinissä olevat töherrykset ovat myös sitä ajatusten vaihtoa. Niitä vaan on liitetty kontekstiin, on ollut joku kertomassa tarinaa metsästysreissusta lapsille vaikka jota on kuvitettu luolamaalauksella.
Tästä tulee myös sellainen havainto että kun nykyään jos löydetään joskus muinoin eläneen kansan kirjoitusta, jos sitä ei saada mihinkään kontekstiin niin ne ”hieroglyfit” ovat käsittämättömiä. Egyptin hieroglyfit unohtuivat myös jossain kohtaa ja olivat pitkään mysteeri kunnes Rosettan kivi löytyi, että oli samaa tarinaa kerrottu kreikaksi, demoottisella kirjoituksella ja hieroglyfeillä. Kreikka oli vähän tutumpaa Raamatun kopioinnin ansiosta joten ne symbolit saatiin kontekstiin ja sen jälkeen hieroglyfejä on voitu lukea.
Samaa ilmiötä havaitaan nykyisinkin, että maailmassa on kirjoitettu, ja kirjoitetaan jatkuvasti tietokoneohjelmiin lähdekoodia. Ja hyvin usein, suhteellisen lyhyen ajan kuluttua sitä koodia ei ymmärretä. Tarvitsee helposti sen lähdekoodin kirjoittanut ihminen kertomaan kontekstissa miksi jotain on tehty tai mitä se esittää, mitä valintoja on tehty. Ja kaiken lisäksi kuten tiedetään, että kieli elää (Suomen kieli esimerkiksi oli pari sataa vuotta taaksepäin käsittämätöntä molotusta nykyisille ihmisille), myös ohjelmointikielet elävät ja kaikki riippuvuudet ympärillä olevaan maailmaan tai tekniikkaan.
Toistakseksi kai ainoa keino säilyttää tietokoneohjelmien sisältämää ajatusta vähänkään pidempiä aikoja on kirjoittaa asiasta kirja kuinka jokin ongelma on ratkaistu jotta tulisi se Rosettan kivi -efekti siihen lähdekoodiin ja toivoa että luonnollista kieltä onnistuisi lukemaan myöhemmin.
Nämä asiat tuntien, ihmiskunta on kommunikoinnissa edelleen alkeellinen. Tiedon säilyttäminen pidempiä aikoja onnistuu jo, mutta se toisen ihmisen mielessä olevan mallin siirtäminen toiselle ihmiselle tai taltiointi on haasteellista. Ja kun tietoa on johonkin laitettu, konteksti mihin se sijoittuu, minkälainen maailma ympärillä on, puuttuu tallennetusta tiedosta.
Ilmoita asiaton viesti
Joitakin saattaa tekoälyn käyttö kommenteissa ärsyttää, minua ei. Tässä arvioidaan 30 tunnetun 100eKr-100jKr eläneen henkilön historiallisuutta. Eli tämä arvio on siis VAIN tekoälyn, ei omani, enkä kykenisi tässä mittakaavassa tekemään mitään vastaavaa. Ota tai jätä. Lue tai älä. Ole vapaasti laadusta ihan mitä mieltä oletkaan. Tämä arvio ei nostanut Jeesuksen historiallisuutta huipputasolle, mutta kuitenkin kokonaisarvioon 7/10p. Itse uskon Jeesuksen historiallisuuteen. Mietin, että historiantutkimukessa kaikki ihmetarinat väitetyt saattavat laskea historiallisuusarviota, enkä siitä oikein voi syyttää historioitsijoita. Jos Jeesus olisi ollut vaikkapa tavanomainen puuseppä, joka rakenteli veneitä Galileanjärven kalastajille, niin se ei herättäisi tarpeita epäillä historiallisuutta.
Julius Caesar (100–44 eKr)Rooman kenraali ja valtiomies, joka johti Rooman tasavallan muutosta keisarikunnaksi.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 10 kpl:tta
Augustus (Octavianus) (63 eKr – 14 jKr)Rooman ensimmäinen keisari, joka loi vakauden pitkälle ajanjaksolle.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 9 kpl:tta
Jeesus Nasaretilainen (noin 4 eKr – noin 30 jKr)Kristinuskon perustaja ja keskeinen hahmo.
Historiallisuus: 7/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 4/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 6 kpl:tta
Marcus Antonius (83–30 eKr)Rooman kenraali ja Kleopatran liittolainen, tunnettu poliittinen vaikuttaja.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 9 kpl:tta
Kleopatra VII (69–30 eKr)Egyptin viimeinen kuningatar, merkittävä poliittinen hahmo.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 8/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 8 kpl:tta
Marcus Tullius Cicero (106–43 eKr)Roomalainen filosofi ja valtiomies, tunnettu retorikka- ja kirjallisuustaidostaan.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 10 kpl:tta
Tiberius (42 eKr – 37 jKr)Rooman toinen keisari, joka hallitsi pitkäkestoisesti ja vakaasti.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 9 kpl:tta
Pontius Pilatus (noin 12 eKr – noin 39 jKr)Juudean roomalainen maaherra, joka tuomitsi Jeesuksen kuolemaan.
Historiallisuus: 9/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 7/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 6 kpl:tta
Herodes Suuri (73–4 eKr)Juudean kuningas, joka rakennutti Jerusalemin temppelin.
Historiallisuus: 9/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 6/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 6 kpl:tta
Paavali (Apostoli) (noin 5 – 64 jKr)Kristinuskon levittäjä ja merkittävän osan Uuden testamentin kirjoittaja.
Historiallisuus: 9/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 7/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 7 kpl:tta
Johannes Kastaja (noin 1 eKr – noin 30 jKr)Jeesuksen edelläkävijä ja hänen kastajansa.
Historiallisuus: 8/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 6/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 6 kpl:tta
Vergilius (70–19 eKr)Roomalainen runoilija, tunnettu Aeneis-eepoksestaan.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 9 kpl:tta
Ovidius (43 eKr – 17 jKr)Roomalainen runoilija, tunnettu teoksestaan Metamorfoosit.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 9 kpl:tta
Seneca nuorempi (4 eKr – 65 jKr)Stoalainen filosofi ja keisari Neron neuvonantaja.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 8 kpl:tta
Nero (37–68 jKr)Rooman keisari, tunnettu tyranniasta ja Rooman palosta.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 7/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 8 kpl:tta
Livy (59 eKr – 17 jKr)Roomalainen historioitsija, tunnettu Rooman historian kirjoittamisesta.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 8 kpl:tta
Titus (39–81 jKr)Rooman keisari, joka johti Jerusalemin tuhoon vuonna 70 jKr.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 9 kpl:tta
Vespasianus (9–79 jKr)Rooman keisari, joka aloitti Colosseumin rakentamisen.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 9 kpl:tta
Filon Aleksandrialainen (noin 20 eKr – noin 50 jKr)Juutalainen filosofi, joka yhdisti kreikkalaista filosofiaa ja juutalaista teologiaa.
Historiallisuus: 9/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 7/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 7 kpl:tta
Maria, Jeesuksen äiti (1. vuosisata eKr–jKr)Kristinuskon keskeinen hahmo Jeesuksen äitinä.
Historiallisuus: 6/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 4/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 4 kpl:tta
Pyhä Pietari (noin 1 – 64 jKr)Yksi Jeesuksen apostoleista ja katolisen kirkon perinteinen ensimmäinen paavi.
Historiallisuus: 8/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 6/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 6 kpl:tta
Pyhä Jaakob (vanhempi) (noin 1 – 44 jKr)Jeesuksen apostoli ja ensimmäinen marttyyrikuoleman kokenut apostoli.
Historiallisuus: 7/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 5/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 5 kpl:tta
Barnabas (1. vuosisata jKr)Paavalin varhainen lähetyskumppani ja kristinuskon levittäjä.
Historiallisuus: 7/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 5/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 5 kpl:tta
Herodes Antipas (noin 20 eKr – noin 39 jKr)Juudean hallitsija ja Johannes Kastajan mestauksen toimeenpanija.
Historiallisuus: 9/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 7/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 6 kpl:tta
Pilatus Kaifas (1. vuosisata jKr)Juudean ylipappi, joka osallistui Jeesuksen tuomitsemiseen.
Historiallisuus: 8/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 6/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 5 kpl:tta
Hillel vanhempi (noin 110 eKr – noin 10 jKr)Juutalainen rabbi, joka vaikutti merkittävästi juutalaiseen ajatteluun.
Historiallisuus: 9/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 7/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 6 kpl:tta
Plinius vanhempi (23–79 jKr)Roomalainen luonnontieteilijä ja historioitsija.
Historiallisuus: 10/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 9/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 9 kpl:tta
Pyhä Andreas (1. vuosisata eKr–jKr)Jeesuksen apostoli ja Pyhän Pietarin veli.
Historiallisuus: 7/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 5/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 5 kpl:tta
Simon Magus (1. vuosisata jKr)Varhaiskristillisessä perinteessä mainittu taikuri, joka yritti ostaa apostolien voimia.
Historiallisuus: 6/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 4/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 4 kpl:tta
Pyhä Matteus (1. vuosisata jKr)Yksi Jeesuksen apostoleista ja evankeliumin kirjoittaja.
Historiallisuus: 7/10p.
Tarkempien kuvausten historiallisuus: 5/10p.
Luotettavien aikalaislähteiden määrä: 5 kpl:tta
Ilmoita asiaton viesti