Marinin hallituksen tilinpäätös    

Pääministeri Marinin hallituksen tilinpäätös lähestyy. Millaisen perinnön se jättää jälkeensä, ja mitä seurauksia sillä on pitkällä aikavälillä? Kristillisdemokraatit ovat arvostelleet hallitusta nopeasti kasvaneesta lainanotosta ja priorisoinninpuutteesta rahankäytössä. Vuoden 2023 loppuun mennessä valtionvelka kasvaa noin 146 miljardiin euroon. Pelkästään valtionvelan korkomenot ovat ensi vuonna lähes saman verran kuin mitä hyvinvointialueet tarvitsisivat rahoitusvajeensa kattamiseksi. Marinin hallitus teki viimeisestä budjetistaan vaalibudjetin, jossa ei käytännössä luovuttu mistään muusta kuin siitä, että ei otettu riittävästi huomioon maatalouden kriisiä.  

Rahaa on jaettu hallituspuolueiden omille suosikkihankkeille ja eturyhmille. Toisaalta taas talouden rakenteellisia uudistuksia on tehty varsin vähän tällä hallituskaudella. Julkisen talouden tasapainottamiseksi olisi pitänyt tehdäjärjestelmällistä ja pitkäjänteistä menojen karsimista sekä samalla kiihdyttää talouskasvua rakenneuudistusten kautta.

Marinin hallitus on asettanut korkeat tavoitteet ilmastotoimille. Ilmastonmuutokseen reagointi ja aiheen käsittely eisinänsä ole uusi aihe Suomessa. Vuonna 1990 käynnistyneessä Suomen Akatemian Silmu-tutkimusohjelmassa tutkittiin muun muassa sitä, miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa ja mihin vaikutuksiin muutokset johtavat. Kaksikymmentä vuotta sitten käytiin keskustelua siitä, miten Golfvirran muuttuminen tulisi vaikuttamaan Suomessa. Kylmenisikö Suomen ilmasto vai parantuisiko maatalouden olosuhteet meidän leveysasteillamme? Nyt vuonna 2023ovat arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista tarkentuneet, mutta sisältävät edelleen useita vaikeasti ennustettavia epävarmuustekijöitä. 

Nyt toimenpiteet, joilla hallitus pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta, ovat valitettavasti ristiriidassa valtion kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen liittyvien toimenpiteiden kanssa. Hallitus ei näytä ymmärtäneen, että suomalainen maatalous on kehittynyt yhä vähähiilisempään suuntaan. On myös heikosti sisäistetty maatalouden merkittävä rooli yhteiskunnan kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden turvaajana.

Hallitus esittää nyt vihdoin väliaikaista sähkö- ja lannoitetukea maataloudelle. Tätä on odotettu pitkään, vaikka tuki tarjoaa vain väliaikaista apua. Vuoden ensimmäisellä kyselytunnilla parlamentissa muistutin hallitusta jälleen kerran maatalouden tilanteesta. Miksi? Koska tilanne on kriittinen ja monia tiloja uhkaa sulkeminen. Nyt esitellystä tukipaketista keskusteltiin jo ennen joulua, mutta se hyllytettiin hallituksen sisäisten erimielisyyksien vuoksi.     

KD-eduskuntaryhmän vuoden 2023 vaihtoehtobudjetin päätavoitteina oli turvata toimiva sosiaali-, terveys- ja vanhushuolto, vahvistaa maan kriisinkestävyyttä ja omavaraisuutta sekä saada valtion talous kestävälle pohjalle. Näitä tavoitteita silmällä pitäen jatkamme työtämme. 

peterostman
Kristillisdemokraatit Pedersören kunta

Peter Östman, kansanedustaja, KD:n Varapuheenjohtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu