Sen olisi voinut tehdä yksinkertaisemmin, edullisemmin ja vähemmällä byrokratialla

Koronakriisin alkaessa saimme kuulla moneen kertaan, että ”selviämme kyllä tästäkin – yhdessä”. Tämä on toki hyvä iskulause. Mutta miten tämä tehdään? Pandemia on aiheuttanut sairastumisten ja kuolemantapausten lisäksi suuria vaikeuksia myös monille yrityksille ja toimialoille. Jo kriisin alkuvaiheessa hallitus päätti väliaikaisella lailla sulkea ravintolat viruksen leviämisen estämiseksi. Ravintoloilla ei ole lupaa tarjota ruokaa ja juomaa tiloissaan, sallittua on vain ruoan myynti mukaan otettavaksi. 

Eduskunta oletti, että hallitus ratkaisee ongelman rakentamalla ravintolayrityksille tukimallin sekä selvittää, miten toimintakielto voidaan alueellisesti kumota epidemiatilanteen salliessa. Toistaiseksi ravintolat on pidetty kiinni. Ravintola-ala on arvioinut, että selvitäkseen ja pystyäkseen jatkamaan toimintaa rajoitusten purkauduttua, tukea tarvittaisiin noin 350 miljoonaa euroa.

Hallitus antoi 8. toukokuuta eduskunnalle esityksen ns. ravintolatuesta. Ehdotus on noin 123 miljoonan euron tukipaketti ravintola-alalle. Hallituksen esittämä tukimalli koostuu kahdesta osasta, jotka täydentävät toisiaan. Uudelleentyöllistämistukea myönnetään tukemaan yritysten kykyä palkata työntekijöitä liiketoiminnan aloittamisen yhteydessä. Mallin toinen osa on hyvitys lakisääteisistä toiminnan rajoituksista aiheutuneista tappioista.

Tuen on tarkoitus korvata menetettyjä tuloja ja yritysten kiinteitä kustannuksia rajoitusten voimassaoloaikana huhtikuuta 4. päivästä toukokuun loppuun. Tukea ei toisin sanoen jaeta esimerkiksi investointeihin. Korvaus myönnetään pääosin ilman hakemusta ja se perustuisi ravintolan kuukausimyyntiin. 

Ravintola-alan toimialajärjestö toivoo, että eduskunta korottaisi hallituksen ehdottamia tukimääriä. Kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet tuen nostamista 250 miljoonaan euroon. Moni varmaan miettii sitä, kuinka meillä on varaa maksaa nämä yritystuet. On syytä tarkastella kokonaisuutta. Suomen yrityssektori tulouttaa vuosittain veroja ja muita maksuja Suomen valtiolle noin 63 miljardin euron arvosta. Näiden eurojen avulla hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitetaan.

Kun viranomaiset päätöksellään keskeyttävät elinkeinonharjoittajien tai tietyn toimialan toiminnan poikkeustilanteessa, meidän on myös oltava solidaarisia, kun lasku tulee maksettavaksi. Yrittäjät ovat keskeyttäneet toimintansa yhteiskunnan ja kansalaisten parhaaksi. Tarkoitus on suojella elämää ja terveyttä. Ne miljardit, joilla Suomi tukee yrityssektoriaan, ovat välttämättömiä panostuksia. Tuen vaihtoehtona on konkurssit ja massatyöttömyys. Tämä tulisi maksamaan yhteiskunnalle vielä enemmän.

Seuraavaksi voi tosin kysyä, miksi hallitus on saanut itsensä solmuun niin monien erilaisten ja eri viranomaisten myöntämien tukimuotojen kanssa. Tukijärjestelmän olisi voinut tehdä yksinkertaisemmin, vähemmällä byrokratialla ja pienemmin kustannuksin.

peterostman

Yrittäjätaustainen kansanedustaja Pohjanmaalta, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu