Suomi on eurooppalaisissa otsikoissa – kuka lähtee torille tuulettamaan?

Suomi on onnistunut muutamia kertoja historiansa aikana ylittämään uutiskynnyksen keski-Eurooppalaisessa mediassa: Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle. Erityisesti Matti Nykänen ja Janne Ahonen ovat pitäneet Suomen siellä. Jääkiekon MM-voitot huomattiin Ruotsissa. Lordi voitti euroviisut ja suomalaiset kuuluvat maailman onnellisimpiin ihmisiin. Pisa-kuningattarena Suomi on eurooppalaisten kasvatustieteilijöiden mielissä mallioppilas ja joskus Suomea on kutsuttu jopa EU:n mallioppilaaksi.

Nyt Suomella on tuhannen taalan paikka jäädä kaikkien EU-maiden kansalaisten mieliin maana, joka kaatoi EU:n koronatukipaketin. Erityisesti kiittävät Kiina ja Venäjä, jos paketti jää ratifioimatta: Vaikka on selvää, ettei EU:n koronatukipaketin avulla yksinään turvata EU:n talouskasvua – siihen tarvitaan suuria toimia, erityisesti taloutta tervehdyttäviä rakennemuutoksia, kaikissa jäsenvaltioissa – hidastaisi paketin ansiosta tehtyjen suunnitelmien kariutuminen EU:n toipumista niin paljon, että EU:n kilpailijamaissa oltaisiin tyytyväisiä.

Eikä siinä kaikki. Koska EU:n koronatukipaketin varojen saanti on sidottu tiettyjen sääntöjen noudattamiseen (jäsenvaltion on esimerkiksi osoitettava, että saatavista varoista 37% käytetään vihreän siirtymän tukemiseen ja 20% digitalisaation edistämiseen) ja komissio on vihdoin kunnostautunut pitämään sääntöjen noudattamisesta kiinni – jopa Ranska on joutunut tekemään myönnytyksiä – tulisi Suomi paketin kaatajana jäämään kaikkien jäsenvaltioiden mieliin maana, joka torppasi velkaantuneiden maiden pyrkimykset saada aikaan rakennemuutoksia talouksiensa tervehdyttämiseksi. Erityisesti Kreikkaa ja Italiaa on kiitelty kunnianhimoisten ja lupaavien uudistusohjelmiensa tasosta. Ei toki ole varmaa, että eri maissa suunniteltujen uudistusten avulla maiden velkaantumiskelkka saataisiin kääntymään, mutta ainakin epäonnistumiselle löytyisi tässä tilanteessa uutta sormella osoitettavaa: Suomi.

Ironiasta asiaan: Mielestäni kaikkien, jotka vielä tänään ajattelevat rinta röyhöllä pelastavansa Suomen tulevaisuuden, jos EU:n koronatukipaketti saadaan kaadettua, tulee ajatella, mitä vaihtoehtoja Suomelle jää tulevaisuudessa, jos se kaataa paketin.

Jos Suomi kaataa paketin, tulee muille EU-maille kiire laatia vastaavankaltainen mutta jäsenvaltioiden välisiin sopimuksiin perustuva, EU:n budjetin ja perussopimusten ulkopuolinen rakennelma, hieman samaan tyyliin kuin Euroopan Vakausmekanismi (EVM) luotiin finanssikriisin jälkeen. Myös pitkät ja vaikeat neuvottelut monivuotisesta talousarviosta menevät uusiksi. Koronatukipaketin rahojen saanti maissa, joissa niitä kipeästi tarvitaan, viivästyy entisestään.

Mietin myös, ajattelevatko tahot, joiden mielestä EU:n koronatukipakettiin sisältyy “valuvikoja”, että Suomi olisi mukana uudessa neuvottelupöydässä vääntäen itselleen aikaisempaa paremmat edut? Kuvittelevatko he, että Suomi, joka koronatukipaketin ohessa kaataisi myös EU:n monivuotisen budjetin, pystyisi neuvottelemaan itselleen esimerkiksi yhtä hyvät alue- ja maataloustuet, kuin Suomelle nyt oli saatu osana monivuotista budjettia, jossa Suomen nettomaksuosuus pieneni? Mikä jäsenvaltio luottaisi Suomeen tulevaisuudessa? Olisiko millään EU-maalla, joka uskoo Euroopan solidaarisuusajatukseen, kiinnostusta jatkossa tehdä yhteistyötä tai kuunnella maata, joka kaatoi EU:n koronatukipaketin?

Ehkä pakettia vastustavien perimmäinen ajatus onkin johtaa Suomea kohti Fixitiä?

Loppuun vielä kommenti Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksestä hylätä kanne, jolla pyrittiin estämään Saksan mahdollisuus ratifioida EU:n omien varojen päätös. Tuomioistuin ei tehnyt ratkaisua varsinaisessa pääasiassa eli siinä, olisiko koronatukipakettijärjestelyä pidettävä EU-oikeuden vastaisena, ja menettäisikö Saksan eduskunta perustuslain vastaisesti budjettisuvereniteettinsa, jos Saksa sitoutuu tukipakettiin. Pääasia tulee käsittelyyn vasta myöhemmin ja tulee kestämään kauan.

Koska tuomioistuin ei summittaisessa arviossaan pitänyt EU-oikeuden ja budjettisuvereniteetin vastaisuutta niin todennäköisenä, että ratifiointi olisi tullut estää, kohdistui harkinta siihen, kumpi aiheuttaa suuremman haitan: se, että Saksa ei nyt voisi ratifioida EU:n tukipakettia vai se, että Saksa ratifioisi paketin, mutta sen todettaisiiin myöhemmin olevan EU-oikeuden ja Saksan budjettisuvereniteetin vastainen. Tuomioistuin totesi paketin ratifioimatta jättämisestä aiheutuvien haittojen olevan mittavasti suurempia ja myönsi luvan.

Tuomioistuimen mukaan ratifioinnin estämisellä tulisi olemaan erittäin negatiiviset vaikutukset talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiselle. Negatiiviset vaikutukset saattaisivat olla peruuttamattomia ja estää tukipaketin tarkoituksen toteutumisen täysin ottaen erityisesti huomioon pandemian aiheuttama talouden dynamiikan ja sen, että koronatukien tarkoituksena on puuttua COVID-19 aiheuttamiin seurauksiin ja kohdistua suhteellisen lyhyellä aikavälillä toteutettaviin toimiin. Lisäksi tuomioistuin korosti ratifioimisen estämisestä Saksalle koituvia ulko- ja eurooppapoliittisia pidemmän aikavälin haittoja.

Katsotaan, minkä painoarvon Suomessa kansanedustajat antavat tämän kaltaisille seikoille, kun paketista ensi viikolla äänestetään.

+8

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu