Äänestäjänsuoja politiikan markkinoilla on heikompi kuin sijoittajansuoja pörssissä

Eduskuntavaaleissa äänestää noin kolme miljoonaa suomalaista. Osakesäästämistä harjoittaa noin miljoona suomalaista. Isoja lukuja ja tärkeitä asioita.

Paradoksaalisesti politiikan markkinalla äänestäjänsuoja on oleellisesti pörssin sijoittajansuojaa heikompi. Väite kaivanee perusteluja.

Pörssisijoittamisessa sijoittajansuojaansa pidetään erittäin tärkeänä. Sitä sääntelee arvopaperimarkkinalaki, jonka noudattamista herkeämättä valvoo finanssivalvonta. Oleellista on, että kaikilla sijoittajilla on sama ja oikea tieto käytössään samanaikaisesti. Osakkeiden arvo ja hinta muodostuvat päivittäin markkinoilla. Vaikutusyritykset – kurssimanipulointi – samoin kuin sisäpiiritiedon väärinkäyttö on kriminalisoitu.

Politiikan markkinoilla äänestäjänsuoja on olematon. Kaikki tieto ei ole kaikkien äänestäjien saatavilla. Eikä luultavasti lähelläkään todennettavasti oikeaa. Äänestystulos ei määritä hallitusratkaisua saati sen politiikkaa. Se tekevät hallitusneuvottelut eli muutaman puoluejohtajan sisäpiiri.

Siinä missä pörssimarkkinat ovat äärimmäisen demokraattiset, politiikan markkina on yllättävänkin harvainvaltainen.

Poliittisen markkinan epädemokraattisuudesta käyköön esimerkiksi YLEn vaaligallup. Kaikista Suomen puolueista se kuvaa ja kertoo vain valitun osan – noin puolet. Näitä valittuja puolueita mainoksenkaltaisesti toistetaan kuukausittain TV:ssä, radiossa ja lehdistössä. Ne hyvin tehokkaasti muovaavat ihmisten näkemystä. Poliittisen markkinan manipulointia, joka siis pörssimarkkinassa on kriminalisoitu.

Äänestäjän saaman tiedon kannalta puolueiden tulisi ennen vaaleja läpinäkyvästi kertoa millaista hallituskoalitiota ne tavoittelevat ja millaista politiikkaa heidän koalitiossaan tultaisiin harjoittamaan. Vaalien jälkeen on äänestäjän kannalta liian myöhäistä. Kuitenkin puolueilla on preferenssejä tai kenties keskusteluja ja ainakin tavoitteita. Sisäpiirintietoa, jota nyt ei kerrota äänestäjille.

Poliittista viestiä epädemokratisoi myös massiivinen puoluetuki. Se mahdollistaa erilaisten viestintäkonsulttien ja mainosmedioiden dominoida poliittista markkinaa veronmaksajien rahoilla kulloinkin valtaapitävien eduksi.

Pörssiyhtiön toimitusjohtajana ja puoluejohtajana en voinut välttää kiusausta vertailla politiikan ja pörssisijoittamisen markkinoita keskenään. Tunnistan toki erot. Tavoitteeni on herättää asiasta pohdintaa – onko oikein, että äänestäjänsuoja on heikompi  kuin sijoittajansuoja? Samalla on hyvä pohtia mitä tulisi tehdä epäsuhdan korjaamiseksi.

Äänestäjien maksamin verovaroin toimivan YLEn velvoittaminen ottamaan gallupeihinsa mukaan kaikki puolueet olisi yksikertainen ensiaskel kohti äänestäjänsuojaa.

Blokkivaalit taas kirkastaisivat vaihtoehdot ennen vaaleja. Ne lisäisivät kansalaisten suoraa vaikutusvaltaa.

Puoluetuen poisto tai ’kaikille samat eurot’ puolestaan lisäisivät puolueiden välistä tasa-arvoa ja niiden kykyä näkyä äänestäjille tasa-arvoisesti.

Siinä missä sota on liian tärkeää jätettäväksi kenraaleille, on äänestäjänsuoja liian tärkeä jätettäväksi valtaa pitäville politiikoille. Millä keinoin politiikan äänestäjänsuoja saataisiin lähemmäksi pörssin sijoittajansuojaa?

Helsinki 21.1.2023

PRKL

Petri Roininen, Korjausliike

Petri Roininen
Korjausliike Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Kirjoja kirjoittava yritysjohtaja ja yrittäjä. Korjausliike rp:n puoluejohtaja. Pörssiyhtiö Investors Housen toimitusjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu