Sateenkaariparien kirkolliselle vihkimiselle vankka kannatus seurakuntavaaleissa

Seurakuntavaalit pidettiin marraskuussa. Niissä valittiin noin 8 000 edustajaa Suomen 354 seurakunnan kirkkovaltuustoihin sekä seurakuntayhtymien seurakuntaneuvostoihin.

Kun maallinen oikeus vuonna 2017 vahvisti tasa-arvoisen avioliittolain, pian sen jälkeen alkoi kirkon sisällä keskustelu sitä, tulisiko samaa sukupuolta olevilla pareilla olla oikeus myös kirkolliseen vihkimiseen, ja asia oli esillä myös seurakuntavaalien vaalikoneessa.

https://www.seurakuntavaalit.fi/vaalikone

Millä tavoin seurakuntavaalien ehdokasasettelu ja valituksi tulleiden näkemykset heijastavat kirkkokansan ja yhteiskunnan yleistä näkemystä samasukupuolisten parien mahdolliseen kirkolliseen vihkimiseen? Ehdokkaiden vaalikoneeseen antamat vastaukset valottavat asiaa.

Vaalikoneessa ehdokkaita pyydettiin vastaamaan väitteeseen ”Suomessa on sukupuolineutraali avioliittolaki. Kirkon tulisi vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat”. Vastausvaihtoehdot olivat useimpien muiden kysymysten tavoin ”Täysin eri mieltä”, ”Jokseenkin eri mieltä”, ”En osaa sanoa”, ”Jokseenkin samaa mieltä” ja ”Täysin samaa mieltä”.

Tarkastelen tässä, kuinka paljon kannatusta kukin vastausvaihtoehto sai kaikkien ehdokkaiden sekä valituksi tulleiden keskuudessa, ja millainen on läpi päässeiden ehdokkaiden määrä suhteessa kaikkien ehdokkaiden määrään. Jonkinlaisella tilastotieteellisellä ohjelmalla luvut luultavasti saisi helposti koko maan osalta, mutta koska käytän ”tukkimiehen kirjanpitoa” ja taskulaskinta, tarkastelen vain Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaa ja Malmin seurakuntaa, joiden piirissä olen itse asunut. Samasta syystä luvuissa voi tarkistuksista huolimatta olla yksittäisiä virheitä. Lisäksi on todettava, etten juurikaan ymmärrä tilastotieteen periaatteista.

Jos laskelmat tuntuvat pitkiltä ja pitkäveteisiltä 😉, voi siirtyä suoraan loppuun kohtaan Päätelmiä, jossa on yhteenveto asiasta.

Malmin seurakunta

Malmilla äänestettiin valinnoista kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoon. Kirkkovaltuustovaaleissa ehdokkaita oli 52, joista valittiin 10, Seuraavassa on vastauksien jakautuminen kaikkien ehdokkaiden sekä valittujen keskuudessa (kaikki ehdokkaat/valitut, suluissa valittujen prosenttiosuus kaikista samalla tavalla vastanneista):

Täysin eri mieltä 11/0 (0 %)
Jokseenkin eri mieltä 5/3 (60 %)
En osaa sanoa 1/0 (0 %)
Jokseenkin samaa mieltä 4/1 (25 %)
Täysin samaa mieltä 27/6 (22,2 %)
Ei vastausta 4/0 (0 %).

Täysin samaa mieltä -vastauksia oli ylivoimaisesti eniten, ja myös läpi päässeistä yli puolet on näin vastanneita. Sen sijaan suurin läpipääsyosuus on niillä, jotka ovat vastanneet jokseenkin eri mieltä, joskin otos on hyvin pieni ja yksikin muutos luvuissa merkitsee paljon prosenttiyksiköissä. Valituista 7 antoi myönteisen vastauksen (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) ja 3 kielteisen vastauksen (jokseenkin eri mieltä). Merkillepantavaa on, että yksikään täysin eri mieltä -vastauksen antanut ei tullut valituksi.

Seurakuntaneuvoston vaalissa oli 60 ehdokasta, joista 16 valittiin. Vastausten jakauma on seuraava (ehdokkaiden määrä / valittujen määrä (läpipääsyprosentti)):

Täysin eri mieltä 12/1 (8,3 %)
Jokseenkin eri mieltä 4/2 (50 %)
En osaa sanoa 2/0 (0 %)
Jokseenkin samaa mieltä 6/3 (50 %)
Täysin samaa mieltä 32/10 (31,25 %)
Ei vastausta 4/0 (0 %).

Myös tässä vaalissa selvästi suurin osa ehdokkaista oli vastannut täysin samaa mieltä, ja näin vastanneita on ylivoimainen enemmistö valituksi tulleista. Suurin läpipääsyprosentti on maltillisen linjan vastustajilla ja kannattajilla (jokseenkin eri tai samaa mieltä), joista joka toinen tuli valituksi. Seurakuntaneuvoston vaalissa yksi täysin eri mieltä -vastauksen antanut on tullut valituksi. Toisiinsa verrattuna myönteisesti ja kielteisesti suhtautuneiden valittujen luvut ovat 13-3.

Seuraavassa kullakin tavalla vastanneiden kummassakin äänestyksessä saamat äänimäärät yhteenlaskettuina suurusjärjestyksessä (suluissa kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston äänestyksen äänet):

Täysin samaa mieltä 3 473 (1 808 + 1 665)
Täysin eri mieltä 806 (403 + 403)
Jokseenkin samaa mieltä 721 (360 + 361)
Jokseenkin eri mieltä 690 (345 + 345)
Ei osaa sanoa 238 (119 + 119)
Ei vastausta 92 (92 + 92)

Vastauksen täysin samaa mieltä antaneiden äänimäärä on ylivoimaisesti suurin.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta ei kuulu seurakuntayhtymään, joten äänestyksessä valittiin vain kirkkovaltuusto. Ehdokkaita oli 90, joista valittiin 33. Vastaukset vaalikoneen kysymykseen jakautuivat seuraavasti:

Täysin eri mieltä 23/7 (30,4 %)
Jokseenkin eri mieltä 4/0 (0 %)
En osaa sanoa 7/3 (42,9 %)
Jokseenkin samaa mieltä 12/5 (41,7 %)
Täysin samaa mieltä 32/15 (46,9 %)
Ei vastausta 12/3 (25,0 %).

Ehdokkaista yli kolmasosa oli vastannut täysin samaa mieltä ja runsas neljännes täysin eri mieltä. Kuten huomataan, eri tavoin vastanneiden osuudet valituista sekä läpipäässeiden osuus kunkin vastauksen antaneista ovat hiukan tasaisemmat kuin Malmin tuloksissa. Selvästi suurin läpipääsyprosentti on kuitenkin vastauksen täysin samaa mieltä antaneilla, ja myönteisen vastauksen antaneiden valittujen määrä on ylivoimaisesti suurempi kuin kielteisesti suhtautuvien määrä: 20-7 (luvuissa ei ole mukana vastaamatta jättäneitä).

Eri tavoin vastanneiden äänimäärät jakautuivat suurusjärjestyksessä seuraavaksi:

Täysin samaa mieltä 1 530
Täysin eri mieltä 836
Jokseenkin samaa mieltä 543
Ei vastannut 485
Ei osaa sanoa 416
Jokseenkin eri mieltä 58

Ylivoimaisesti eniten ääniä ovat saaneet täysin samaa mieltä -vastauksen antaneet ehdokkaat.

Päätelmiä

Kun tarkasteltava on vain kaksi Suomen 354 seurakunnasta, otos on luonnollisesti pieni. Se antaa kuitenkin osviittaa yleisestä suhtautumisesta asiaan koko maan laajuisesti.

Ehdokkaiden ylivoimainen enemmistö suhtautui myönteisesti samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen, ja näin myös valituiksi tulleiden osalta. Kielteisesti suhtautuvat ovat selvässä vähemmistössä sekä ehdokkaiden että valituksi tulleiden joukossa, ja joissakin tapauksissa heitä ei ole valittu lainkaan.

Yksi seikka on erityisen merkillepantava. Seurakuntavaalien äänestysprosentti on yleensä hyvin alhainen, ja voidaan olettaa, että niissä äänestävät lähinnä vakaumukselliset kristityt, ja siitäkin huolimatta tulokset kertovat myönteisestä suhtautumista kirkollisiin sateenkaarivihkimisiin. Onko tämä merkki siitä, että kristillisen vakaumuksen sisältö on muuttumassa, vai onko siihen oikeasti aina kuulunut näkemys, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä tulee Jumalan kasvojen edessä olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin?

Kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot eivät luonnollisesti päätä opillisista asioista vaan seurakunnan taloudesta ja hallinnosta sekä erilaisista käytännön kysymyksistä. Olennaista kuitenkin on, että ne päättävät myös monista työntekijävalinnoista ja uusista viroista, ja vaalien tulosten perusteella voidaan olettaa, että työhönotossa painottuvat liberaalit näkökulmat. Ennemmin tai myöhemmin myös piispainkokous ja kirkkohallitus joutuvat tarkistamaan kantaansa kirkkovaltuustojen vallitsevien näkemysten pohjalta ja pohtimaan, kuuluisiko kristilliseen oppiin sittenkin kaikkien oikeus kirkolliseen vihkimiseen sukupuolesta riippumatta.

Miten sitten itse olisin äänestänyt, jos olisin ollut kotimaassa vaalien aikaan? Näkemykseni on, että mikäli Jumala on olemassa, hän rakastaa kaikkia ja suo kirkollisen vihkimisen tasa-arvoisesti kaikille pareille, jotka haluavat sitoutua toisiinsa. Näin ollen ehdokkaan valinnassa kaikkein ensimmäinen kriteerini olisi ollut vastaus täysin samaa mieltä kirjoituksen aiheena olevaan kysymykseen tai vastaus jokseenkin samaa mieltä hyvin perusteltuna, sekä se, että enemmistö kyseisen ehdokaslistan ehdokkaista on vastannut samalla tavalla. Tästä joukosta olisin sen jälkeen ryhtynyt valitsemaan ehdokastani.

Oletan ja toivon, että samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen avioliitto tulee ennemmin tai myöhemmin myös Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Aikanaan näemme, milloin tämä monien toivoma muutos tapahtuu.

PetriFriari
Sitoutumaton Ulkomaat

Naimisissa, kaksi lasta. Kannatan tasa-arvoista avioliittolakia, EU:ta, Suomen liittymistä Natoon ja yleisen asevelvollisuuden purkamista sekä varovaisesti ydinvoimaa. Vaikka olen sitoutumaton, sympatisoin vihreitä, demareita, ruotsalaisia, kokoomusta, keskustan liberaalisiipeä ja vasemmistoliittoa. Elämänuran löysin, kun peruskoulun pakkoruotsintunneilla huomasin, että kieltenopiskelu on hauskaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu