Miten tappava on Covid-19?

Kun asiantuntijat Suomessa kiistelevät siitä, miten tarttuva ja tappava tauti on, niin ihan arkijärjellä voinee päätellä, että

  1. Jos tauti on jo tappanut maailman laajuisesti 220.000 ihmistä, niin kaiketi sitä vakavana tautina voi pitää. Vertailun vuoksi tuberkuloosi tappaa vuosittain 1,8 miljoonaa ihmistä, malaria 0,5 miljoonaa ja kausi-influenssa 250 000 ihmistä.
    Vuoden 2017-18 kausi-influenssan arvioidaan aiheuttaneen pelkästään Euroopassa n 152 000 ylimääräistä kuolemaa. Väestötasolla sen tappavuuden arvioitiin olleen  254 ja yli 65 vuotiailla 1182 ylimääräistä kuollutta miljoonaa kohden. Tämän hetkisten lukujen valossa Belgiassa Covid-19 on aiheuttanut reilut tuplaten kuolleita (655) ja Ruotsissa saman verran (256).
  2. Jos yhdessä hoitokodissa Suomessa tauti tappaa lähes puolet potilaista, voinemme väittää taudin olevan erittäin tappava ainakin hoitolaitosten asukkaille. Toisaalta ainakin Suomessa hoitolaitoksiin mennään vasta kun kotona eläminen avustettunakin on mahdotonta.  Asukkaat ovatkin hyvin sairaita, eikä odotettavissa oleva elinaika ole kovinkaan pitkä. Taudin leviämisen estäminen hoitolaitoksiin pitää kuolleiden määrät pieninä. Suurten kuolleisuusluvun maissa tauti on tappanut nimenomaan hoitolaitoksissa.
  3. Ruotsissa koronan takia on tehohoidossa ollut 1 515 potilasta, vuoden 2017-18 kausi-influenssan aikana 447 hoidettiin teho-osastolla. Voitaneen siis päätellä, että Cocid-19 on ainakin yli kolme kertaa ärhäkämpi tauti kuin kausi-influenssa. Tehohoidon tarpeen laajuutta voidaan pitää hyvänä syynä rajoittaa taudin leviämisnopeutta.
  4. Koululaisille tauti on käytännössä vaaraton, kun katsomme Ruotsin kokemuksia; kaksi alle 10 vuotiasta ja 5 10-19 vuotiasta on tähän mennessä joutunut tehohoitoon, yhtään kuollutta alle 20 vuotiasta ei ole Ruotsissa tilastoitu.
  5. Jos Aalto yliopiston simulointi viruksen leviämisestä kaupassa pitäisi paikkansa, meillä pitäisi näkyä korkea tartuntapiikki kaupan alan työntekijöillä. Sitä ei ainakaan ole uutisoitu, mutta sen tutkimiselle olisi perusteita, jos halutaan tutkia viruksen leviämistapaa.
  6. Hoitohenkilökunnassa on eri Euroopan maissa havaittu erittäin paljon tartuntoja. Italiassa  9.4. yli sata lääkäriä ja 30 hoitajaa oli kuollut tautiin, hoitohenkilöstön osuuden kaikista varmennetuista tartunnoista oli tuolloin jopa 10%. Espanjassa 15.4. ilmoitettiin 26 672 terveydenhuollon työntekijän sairastuneen.
    Hoitotyössä henkilökunta on hyvin lähellä ja joutuu myös koskettelemaan potilasta, Tarkoittaako tämä sitä,että tartunta vaatii läheisempää kosketusta kuin edellämainittu kauppamalli? Espanjassa ja Italiassa hoitohenkilöstön sairastumisia lisäsi puutteellinen suojavarustus.
  7. Lasten vähäinen tartuntatiheys viittaa siihen, että tauti ei tartu kaikkiin, tosin Espanjassa alle 2 vuotiailla enemmän tautitapauksia jopa kaksi kuollutta kuin 2-4 vuotiailla. Liittynee jotenkin lasten immuunijärjestelmään(?), tuo tartunnalta suojaava mekanismi tuskin mystisesti katoaa 20 vuotta täytettäessä, joten tarttuuko tauti kaikkiin?
  8. Laumasuojasta puhuminen 50% sairastuneisuuden myötä on hyvin epä-älyllistä. Tuhkarokon laumasuoja vaatii n. 95% rokotekattavuuden. Tuntematon muuttuja on myös se kuinka  moni meistä on altis saamaan SARS-CoV-2 tartunnan, koska näyttäisi ainakin, että lapsilla ainakin on alentunut alttius tarttua ja sairastua. Kausi-influenssaankaan ei ole muodostunut laumasuojaa, muttei siihen kaikki sairastukaan.

 

Tautikuolleisuus

Tilastoista voimme löytää ainoastaan laboratoriovarmennetut tartunnat. Todellisten tartuntojen määrät ovat moninkertaisia. Suomessa lieviä koronaoireita saaneita kehoitetaan sairastamaan tauti kotonaan välttelemällä kontakteja. Tautikuolleisuus varmennetuista tautitapauksista voi toki antaa mielenkiintoisia ja harhaanjohtavia tuloksia. Esimerkiksi Ruotsissa 2017-18 löytyi 20 686 laboratoriovarmennettua influenssatartuntaa ja 1 012 influenssaan kuollutta, eli siitä saatu tautikuolleisuus olisi 5%. Oletettavasti todelliset tartunta- ja kuolleisuusluvut olivat hyvin paljon suuremmat ja tautikuolleisuus pienempi.

15 Eu- ja Etamaan, yhteenlaskettu väkimäärä 351 miljoonaa, koronatilastoista löydämme 880 009 varmistettua koronatartuntaa ja 80 853 tautiin kuollutta, kaikki hoitolaitoskuolemat eivät mukana joten

  1. Ikäryhmä 0-19 kuolleisuus 0,08% varmennetuista tartunnoista. Näistä maista löytyy yhteensä 20 tautiin kuollutta ikäryhmän koko 76,6 miljoonaa.
  2. Ikäryhmä 20-39 kuolleisuus 0,15% varmennetuista tartunnoista. Yhteensä 305 kuollutta. Ikäluokan koko 83 miljoonaa.
  3. Ikäryhmä 40-59 kuolleisuus 1,28% varmennetuista tartunnoista. Yhteensä 3 739 kuollutta. Ikäluokan koko 98,9 miljoonaa.
  4. Ikäryhmä 60-79 kuolleisuus 13,67% varmennetuista tartunnoista. Yhteensä 29 075 kuollutta. Ikäluokan koko 71,8 miljoonaa. Ikäryhmässä on paljon huonokuntoisia, hoitolaitoksissa asuvia joita tauti nimenomaisesti tappaa. Hyvä kuntoisilla vanhuksilla kuolleisuus pienempi.
  5. Ikäryhmä yli 80 kuolleisuus 25,79% varmennetuista tartunnoista. Yhteensä 47 714 kuollutta. Ikäluokan koko 21,1 miljoonaa.

Todellinen tautikuolleisuus voidaan arvioida vasta, kun tai  jos tiedetään moniko tartunnan on todella saanut.

 

Tarkemmat tiedot analyysini pohjana olleista maista

  1. Belgia; Kuolleisuus 655 per miljoona. Hoitolaitoksissa kuolleet merkitty Covid-19 tapauksiksi laboratoriovarmennettuina 3% tai oireiden mukaan 97%. Hoivakodeissa tapahtuneet kuolemat edustavat 53% kaikista kuolemista.
    Alle 45 vuotiaita kuollut 23, ikäluokassa 45-64 kuolleita 345. Kaikkiaan kuolleita 7 594.
  2. Espanja: Kuolleisuus 525 per miljoona. Pahiten epidemiasta kärsii Madrid (61 171 tapausta) ja Katalonia (48 916). Hoitolaitoksissa epidemia täysin kontrollin ulkopuolella. On tapauksia, jossa vanhukset on jätetty yksin hoitolaitokseen kuolemaan. Sairaaloissa tapahtuneet kuolemat edustavat n.67% kaikista koronaan liittyvistä tilastoiduista kuolemista.
    Kaksi alle kaksivuotiasta kuollut, viisi 10-19 vuotiasta, 77 20-39  vuotiasta ja 697  40-59 vuotiasta.  Kaikkiaan maassa on tilastoitu 24 543 koronaankuollutta
  3. Hollanti: Kuolleisuus 280 per miljoona. Yksi 15-19, 11 20-39, 133 40-59 vuotiasta kuollut. Kaikkiaan 4 710 kuollutta.
  4. Irlanti: Kuolleisuus 250 per miljoona. Irlannissa on tutkittu tartunta klusterien lähtöpaikka: hoitokodista 218 (35,2%), 117 (residential institution 18,9%), yksityiskodissa 83 (private house 13,4%), sairaala 82 (13,2%), kunnallinen sairaala/pitkäaikaisyksikkö 27 (4,4%), työpaikka 28 (4,5%), matkustus 22 (3,5%), muu 12, yhteisössä 10, pub 4, hotelli 1 ja luokittelematon 1 tartuntaklusteri. Ravintolan pieni osuus hämmästyttävä.
    Kaksi 15-24, kolme 25-34, yhdeksän 35-44, 19 45-54, 42 55-64 ja 887 yli 65 vuotiasta kuollutta
  5. Islanti: Kuolleisuus 19 per miljoona. Maassa on luotettu testaukseen, karanteeneihin ja eristyksiin. Tautitiheys on maailman korkeimpia, mutta samalla kuolleisuus pienimpiä. Yksi kolmekymppinen kuollut ja 9 yli 60 vuotiasta.
  6. Italia: Kuolleisuus 403 per miljoona. Epidemia keskittynyt pohjois-Italiaan, erityisesti Lombardiaan jossa 53,8% kaikista Italian kuolemista. 1 200 alle 60 vuotiasta kuollut (4,8%). Kaikkiaan 25 215 kuollutta.
  7. Itävalta: Kuolleisuus 65 per miljoona. 33 alle 65 vuotiasta kuollut, yhteensä kuolleita 558.
  8. Norja: Kuolleisuus 39 per miljoona. 214 potilasta hoidettu teho-osaltolla, joista 33 kuoli. 9 alle 60 vuotiasta kuollut. Kuolleista 122 kuollut hoitolaitoksessa (60%) ja viisi kotonaan.
  9. Portugali: Kuolleisuus 97 per miljoona. 39 alle 60 vuotiasta kuollut. Kaikkiaan 989 kuollutta.
  10. Ranska: Kuolleisuus 309 per miljoona. Ranskassa sairaalassa kuolleiden 15 244 ikä ja sukupuolijakauma tilastoitu, näistä kuolleista 3 173 olivat hoitolaitosten asukkaita. Lisäksi hoitolaitoksissa kuolleita on tilastoitu 9 132. Eli tilastoiduista kuolleista 50% hoitolaitosten asukkaita. 957 alle 60 vuotiasta kuollut (3,9%).
  11. Ruotsi: Kuolleisuus 256 per miljoona. Kuolleista 170 alle 60 vuotiasta (7,5%). Kaikkiaan 2 262 kuollutta.
  12. Saksa: Kuolleisuus 78 per miljoona. Joissain hoitolaitoksissa rajujakin epidemioita, joista osa erittäin tappavia. 273 kuollutta alle 60 vuotiasta (4,3%)
  13. Suomi: Kuolleisuus per 38 miljoona.
  14. Sveitsi: Kuolleisuus  201 per miljoona. 35 alle 60 vuotiasta kuollutta (2,5%)
  15. Tanska: Kuolleisuus 78 per miljoona. Kuolleista 3,1%, eli 14 alle 60 vuotiaita.

 

Ruotsin tilannekatsaus:

Väestötason tappavuuden arvioinnissa Ruotsi lienee vähäisillä rajoitustoimillaan paras vertailumaa sen arvioimiseksi.

  • Toistaiseksi alle 60 vuotiaita kuollut 131, eli 17 per miljoona.
  • Yli 60 vuotiaita on kuollut 2522, eli kuolleisuus 958.

Päivittäiset uudet tapaukset Ruotsissa. Alun voimakkaan kasvun jälkeen uusien varmennettujen tautitapausten kasvuvauhti näyttää tasaantuneen. Lisääntynyt testaus lisännee tapausten havannointia. Parin viimeisen päivän luvut tarkentuvat aina parin päivän viiveellä.

Päivittäin tehohoitoon joutuneiden määrät Ruotsissa. Sairaalahoidon uudet potilasmäärät on paras indikaattori epidemian etenemisestä. Allaolevasta voitaan nähdä päivittäisten uusien tehohoitopotilaiden määrän olevan jopa hienoisessa laskussa. Aika näyttää onko trendi jatkuva.

Covid-19 tappaa eniten huonokuntoisia vanhuksia. Laitoshoitopotilaiden ollessa suurin ryhmä. Toisaalta Covid-19 vaatii tehohoitoa nuoremmillakin ikäryhmillä, Ruotsin lukujen perusteella kausi-influenssa 2017-18 tehohoitoa tarvitsi 447 ja tähän mennessä Covid-19 aiheuttamien tehohoitopotilaiden määrä 1 515. Suomen osalta en ole löytänyt toistaiseksi kausi-influenssa vuosittaista tehohoidon tarvetta, ilmeisesti se luokitellaan valtion salaisuudeksi.

petrikiiski

Nimi on enne, sukuni on antanut nimen eräälle suomalaiselle fraasille.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu