Rajoitustoimien vaikutus Covid-19 epidemian leviämiseen: Belgia vs Ruotsi

Suomessa media ja pääoppositiopuolue puhuvat rankkojen rajoitusten puolesta, muutoin Suomea uhkaa maailmanloppu. Median mukaan tiukat rajoitustoimenpiteet ovat toimineet hyvin. Yhtään kriittistä puheenvuoroa ei valtamediassa ole näkynyt, vaikka ihmisten kansalais- ja perusoikeuksia on rajoitettu. Kun Suomessa on median vaatimusten mukaisesti toteutettu tiukkoja rajoittamistoimia ja talous saatu vaikeuksiin niin yllättäen media onkin jo vaatimassa lisärahoitusta itselleen valtiolta. OAJ taas vaatii, että koulut pidetään kiinni tartuntariskien takia. Valtamedian luoman pelon takia tarpeellisiin hoitoihin ei hakeuduta yms.

Lääketutkimuksesta on tunnettu ns plasebo-, eli lumevaikutus. Onneksemme meillä on Ruotsi, asukasluku 10,3 miljoonaa,  jossa luotetaan valistukseen ja mahdollisimman lieviin rajoituksiin ja myös liki Ruotsin kokoinen Belgia, asukasluku 11,3 miljoonaa, jossa taas on luotettu erittäin tiukkoihin rajoituksiin. Belgiassa suljettiin koulut 13 maaliskuussa ja 18.3. julistettiin ”lockdown”.

Belgiassa on liikkuminen kodin ulkopuolella sallittua vain työhöön liittyvistä syistä ja pakottavasta tarpeesta: Lääkäri, ruuanhaku, apteekki- tai postinhaku yms. Poistuttua kotoaan on pysyttävä liikkeellä, esimerkiksi puistonpenkille ei saa istahtaa, ellei se ole rajoitetun liikkumiskyvyn takia esim vanhuksilla välttämätöntä. Piknikit ja auringonotto on ehdottomasti kielletty. Kirjastot kuitenkin on laskettu yleiseksi palveluksi, joten kirjojen noutolainaus on sallittu. Leikkipuistot suljettu. Jos jätetään pois maskipakko, jota Belgiassa ei ole otettu käyttöön pakollisena toimenpiteenä, Belgian toimet ovat suoraan kuin perussuomalaisten ohjekirjasta.

Arkijärjellä Belgian toimenpiteiden voisi olettaa toimivan; rajoitukset otettu käyttöön varsin varhaisessa vaiheessa ja rajoittavat ihmiskontakteja varsin tehokkaasti. Kuudessa viikossa rajoitusten pitäisi varmasti osoittaa tehonsa.

Tilastojen mukaan, kun Belgiassa suljettiin koulut 6 viikkoa sitten 13. maaliskuuta:

  • Belgiassa oli 1350 tartuntaa, 26.4. mennessä tartuntojen määrä oli 30 kertaistunut 47 268 tapaukseen
  • Ruotsissa oli 923 tartuntaa, 26.4. mennessä tartuntojen määrä oli 20 kertaistunut 18 926 tapaukseen.

Belgian sulkeutumisen 18.3. (rajoitustoimet olleet voimassa 5 viikkoa) hetkellä:

  • Belgiassa oli 3 087 tartuntaa, 26.4. mennessä tartuntojen määrä oli 15 kertaistunut 47 268 tapaukseen
  • Ruotsissa oli 1 400 tartuntaa, 26.4. mennessä tartuntojen määrä oli 13,5 kertaistunut 18 926 tapaukseen.

Tällä hetkellä, eli viikolla 17 (20.4.-26.4.):

  • Belgiassa keskimäärin n. 730 uutta tartuntaa, n. 200 sairaalaanotettua ja n. 160 kuollutta päivittäin. Trendi laskeva. Yhteensä  7 207 SARS-CoV-2 tartunnan aiheuttamaa kuolemaa
  • Ruotsissa keskimäärin 590 uutta tartuntaa, n. 30 uutta tehohoitopotilasta ja 42 kuollutta päivittäin. Yhteensä 2 274 SARS-CoV-2 tartunnan aiheuttamaa kuolemaa.

Onko niin, että me ainoastaan kuvittelemme rajoitusten tehoavan, eli että niillä on vain ns plasebovaikutus ja Ruotsin malli itseasiassa toimii. Vaikka perussuomalaisten kansanedustaja kutsuikin täällä Puheenvuorossa Anders Tegnelliä Mengeleksi voisiko olla, että Tegnell on ollut kaiken aikaa oikeassa ja Ruotsin ratkaisu oli oikea.

 

Miljardien eurojen kysymys onkin:

Miksi lievien rajoitteiden Ruotsi pärjää epidemian hallinnassa vähintäänkin yhtä hyvin ellei jopa paremmin kuin tiukkojen rajoitusten Belgia? Miten tauti leviää? Miksi ylläpidämme poikkeustilaa?

Voitaneen väittää, että koulujen sulkeminen ei ole Belgiassa rajoittanut taudin leviämistä yhtään. Yleisen ”lockdowninkin” teho Ruotsin toimiin verrattuna näyttää vähäiseltä.

EDIT

Lähteet:

https://datastudio.google.com/embed/reporting/c14a5cfc-cab7-4812-848c-0369173148ab/page/tpRKB

https://experience.arcgis.com/experience/09f821667ce64bf7be6f9f87457ed9aa

https://www.info-coronavirus.be/en/faq/#002

petrikiiski

Nimi on enne, sukuni on antanut nimen eräälle suomalaiselle fraasille.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu