Ruotsalainen hulluus kuolintilastoissa

On ollut mielenkiintoista seurata, mitä vaikutuksia pääasiassa heikkokuntoisia vanhuksia tappavan viruksen leviäminen on aiheuttanut läntisen maailman valtioissa; Islannissa luotettiin karanteeni- ja eristämissäädöksiin sekä laajaan tautiepäiltyjen testaukseen. Riskialueilta tulleet ja tartuntaepäillyt asetettiin karanteeniin ja heidät testattiin. Islannissa löydetyistä Sars-Cov-2 löydöistä tehtiinkin 55% jo karanteenissa olleilta henkilöiltä ennen kuin he ehtivät tartuttamaan muita. Islanti on maa jossa varmistettujen tautitapausten määrä asukaslukuun verrattuna on suurimpia koko maailmassa, silti maassa tautikuolleisuus on hyvin pientä, alle 0,6% alle 60-vuotiailla alle 0,1%. Torjuntatoimet maassa keskitettiin todennäköisiin taudinkantajiin, muun yhteiskunnan toimiessa lähestulkoon normaalisti, toki tiettyjä rajoituksia on tehty. Itseasiassa myös Suomessa tartuntatautilaki tuntee karanteenit ja eristykset. Mutta se hetki, jolloin Suomi olisi voinut toimia Islannin tavoin oli ja meni.

Muualla Euroopassa uuteen tilanteeseen havahduttiin viiveellä ja virus levisi suhteellisen vapaasti, jopa WHO totesi vielä 21 helmikuuta tilanteen olevan hallinnassa. Vasta, kun uutiset Pohjois-Italian Lombardiasta saapuivat, alkoivat toimet tällä kertaa rajuina yhteiskunnan normaalitoimintojen tukahduttamisena. Hetkellä jolloin virus oli jo jokaisen Euroopan maan sisällä, rajat suljettiin. Poikkeustilalait otettiin käyttöön, taloudelle aiheutettiin mittaamattomia vahinkoja. Suorastaan kilpailtiin kuka voisi esittää vielä rajumpia perus- ja ihmisoikeuksien rajoituksia. Voidaan vain arvailla, millaista tuhoa Suomessakin on aiheutettu nuorempien sukupolvien tuleivaisuudelle jälleen kerran, millainen hinta kansanterveydelle maksetaan kiireettömien hoitojen muuttuessa kiireellisiksi ja syöpä ym muiden diagnoosien viivästymisistä, kun valtamedian ja erään oppositiopuolueen aiheuttaman pelon takia ihmiset eivät uskalla mennä sairaalaan tai lääkäriin.

Samaan aikaan kaukana pohjolassa yksi maa säilytti tolkkunsa. Ruotsissa suuret yleisötapahtumat kiellettiin, yli 50 hengen kokoontumiset kiellettiin, myös on vappumarssit kielletty, mutta muutoin yhteiskunta toimii lähes kuten normaalioloissa. Ravintolat ovat olleet koko ajan auki, mutta määräykset vaativat, että ravintoloissa on estettävä tungoksen syntyminen, tarkoittaen että baaritiskiltä tilaaminen on kielletty anniskeluravintoloissa, määräysten rikkominen voi jopa johtaa ravintolan sulkemiseen. Alakoulut ovat olleet auki koko ajan, toisen asteen koulutuksessa siirryttiin etäopetukseen.

Ruotsin linjaa on kärkkäimmissä somekommenteissa jopa verrattu kansanmurhaan. Jopa Trump on haukkunut Ruotsin linjaa, toki verrattaessa New Yorkin ja Tukholman tilannetta puhutaan aivan eri tason ongelmista. Puhutaan Ruotsin hulluudesta, kun vapaassa maassa pyritään mahdollisimman vähän rajoittamaan ihmisten perusoikeuksia. Muualla tautia vastaan taistellaan ihmisten perusoikeuksia rajoittamalla, Ruotsissa valistamalla. Miten Ruotsin linja näyttäytyy viikkotason kuolemien määrissä ja miten muissa tilastoissa?

 

Ikäjakaumat koronakuolleisuudessa Ruotsissa ja Suomessa

Ruotsissa on 1800  ja Suomessa 808 tartuntaa miljoonaa asukasta kohden, eli tartuntatiheys Ruotsissa 2,2 kertainen, kuitenkin kuolleisuus Ruotsissa  6,4 kertainen Suomern verrattuna (217 ja 34). Molemmissa maissa 80-89 vuotiaat on ikäluokka, jossa eniten kuolleita: Ruotsissa 870, Suomessa 67. Alle 60-vuotiaita kuolleita Ruotsissa 114 (joista 100 ikäryhmässä 40-59) ja Suomessa 5. Suomessa 90% kuolleista on ollut THL:n tietojen mukaan yksi tai useampi pitkäaikaissairaus, yleisimpänä sydänsairaus ja diabetes.

Kuva 1: Kuolleet eri ikäryhmissä Suomessa ja Ruotsissa

 

Tartuntatiheydet ikäryhmissä Ruotsissa ja Suomessa

Tartuntatiheydet ovat Suomessa jopa Ruotsia suuremmat alle kolmekymmen vuotiailla. Suomessa tartuntatiheyksissä näkyy pieni notkahdus 70-89 vuotiailla, joten voitaneen olettaa vanhusväestön totelleen hyvin valtiovallan kehoitusta välttää ylimääräisiä kontakteja ja elämään karanteenin omaisessa oloissa. Ruotsissa yli 90 vuotiailla tartuntatiheys suorastaan räjähtää, mikä kertoo omalla tavallaan hoitokotien ja laitosten epäonnistuneen suojaustoimissaan.

Kuva 2: SARS-CoV-2 tartuntatiheydet ikäryhmittäin 0-9, 10-19, 20-29, 30-39, 40-49, 50-59.60-69, 70-79, 80-89 ja yli 90 vuotiaat

Laitoskuolemien osuus on ympäri maailmaa nousseet esiin, myös meillä Suomessa. Hoivapalvelun tarpeessa olevien suojelun tarpeen huomioiminen on tärkein keino pitää tautikuolleisuus mahdollisimman pienenä.

 

Miten Covid-19 kuolleisuus näkyy Ruotsin viikottaisissa kuolleiden tilastoissa

Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n julkaisemat tiedot viikottaisista kuolleiden määristä viikoilta 1-15 (n 12.4.2020), näyttävät seuraavalta. Vihreällä vuoden 2020 ja punaisella vuosien 2015-19 viikottaisten kuolemien keskiarvo.

Kuva 3: Viikkoina 1-15 Ruotsissa kuolleiden määrät. Punaisella vuosien 2019-2020 keskiarvo ja vihreällä tämän vuoden luvut. Viikkotasolla Ruotsissa kuolee normaalisti n 2000 ihmistä.

Kuten ylläolevasta näkyy kuolleisuudessa viikkotasolla on eroja. Kuolleisuus viikottain ei ole luonnon vakio. Alla vuoden 2020 viikkotason kuolleisuuden ero edellisten viiden vuoden keskiarvoon. Viikko vaihtelu +31,5% ja -11,1% välillä. Viikko 1 alkaa tilastoissa Ruotsissa aina 1.1. joten sen pituus vaihtelee vuosittain.

Kuva 4: vuoden 2020 viikkokuolemien poikkeavuus edellisten vuosien keskiarvoon.

Vuoden 2020 ensimmäisten 10 (viikot 2-11) viikon aikana Ruotsissa kuoli 1460  ihmistä vähemmän kuin viiden edellisen vuoden aikana keskimäärin (-6,4%). Ensimmäiset Covid-19 kuolemat Ruotsissa tapahtuivat viikolla 11.

Viikkojen 12 ja 15 aikana on kuollut 1264 ihmistä enemmän kuin aikaisempien vuosien keskiarvo. Koronaan on samana aikana kuollut 1948 ihmistä, 684 eli reilu kolmannes mahtuisi vielä keskiarvon sisälle. Viikolla 15 kuoli 31,4% enemmän kuin edellisten vuosien keskiarvo oli. Tukholman osalta poikkeama on SCB:n lukujen mukaan 50% suurempi viikkotasolla. SCB:n mukaan vuoden 2020 viikolla 14 tilastoitu kuolinmäärä on kolmanneksi korkein viikkokuolemien määrä vuosien 2015-20 aikana.

 

Alle 65 vuotiaiden viikkokuolemat Ruotsissa

Kuva 5: Viikkotason kuolemat alle 65 vuotiaat Ruotsissa

Viikkotasolla Ruotsissa kuolee n 200 alle 65-vuotiasta.

Kuva 6; Vuoden 2020 kuolleiden määrän erotus edellisten vuosien keskiarvoon verrattuna

Viikkojen 2-12 aikana kuoli 224 ruotsalaista vähemmän kuin keskimäärin edellisinä vuosina keskimäärin. Viikoilla 14 ja 15 yhteensä 14 enemmän alle 65 vuotiasta.

 

65-79 vuotiaiden kuolemat viikkotasolla

 

Kuva 7: Vuoden 2020 viikottaiset kuolemat ikäluokassa 65-79 Ruotsissa verrattuna edellisten viiden vuoden keskiarvoon

Ruotsissa kuolee keskimäärin reilut viisisataa 65-79 vuotiasta viikottain.

Kuva 8: Vuoden 2020 viikkotason kuolemien erotus keskiarvoon 65-79 vuotiailla.

Viikkojen 2-12 aikana kuoli 224 65-79 vuotiasta ruotsalaista vähemmän kuin keskimäärin edellisinä vuosina keskimäärin suurin erotus viikolla 11 oli -12,4%. Viikkojen 12 ja 15 aikana taas kuoli 411 enemmän. Viikolla 14 lisäystä oli 38,0%.

 

80-89 vuotiaiden kuolemat viikkotasolla

Kuva 9: Viikottaisten 80-89 vuotiaiden kuolemat Ruotsissa viikkotasolla

Ruotsissa kuolee keskimäärin kuusi seitsemän sataa kahdeksankymmentä vuotiasta viikottain.

Kuva 10: Vuoden 2020 kahdeksankymmen vuotiaiden viikottaisten kuolemien ero edellisten vuosien keskiarvoon

Viikkotason vaihtelu on suurta tässä ikäluokassa vuosien 2015-19 keskiarvoissa suurin kuolleisuus viikolla 8 eli 734 ja pienin viikolla 15 616. Tämän vuoden viikoilla 2-11 aikana ikäluokasta kuoli 578 vähemmänkuin keskimäärin aiempina vuosina. Viikoilla 12-15 taas 583 ihmistä enemmän.

 

yli 90 vuotiaiden

Kuva 11: Yli 90 vuotiaiden viikkokuolleisuus

Viikkotasolla Ruotsissa kuolee keskimääri viitisen sataa yli 90 vuotiasta.

Kuva 12: Vuoden 2020 yli 90 vuotiaide viikkokuolemien erotus edellisten vuosien keskiarvoon

viikoilla 2-12 kuoli 443 yli 90 vuotiasta vähemmän kuin edellisinä vuosina keskimäärin, kun taas viikoilla 13-15 kuoli 301 yli 90-vuotiasta enemmän kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Viikolla 4 kuolleisuus -14,8% keskiarvoon nähden ja viikolla 15 32,7% suurempi.

 

Yhteenveto

Itselleni tuli yllätyksenä, miten vähäinen merkitys kuitenkin Covid-19 kuolleisuudella on Ruotsin väestöön. Toki viikkojen 16 ja 17 aikaiset kuolleisuusluvut puuttuvat näistä tilastoissa, eli 853 koronaan kuollutta. Viikoilla 16 kuoli aikaisempina vuosina keskimäärin 1752 ja vkolla 17 keskimäärin 1728 ruotsalaista. Vuoden 2020 viikolla 16 koronaan kuoli 613 ja viikolla 17 kuoli koronaan 240 ruotsalaista.

Mistä syystä vuoden 2020 alkuviikoilla kuolleisuus oli aikaisempia vuosia vähäisempi vaatisi tarkempaa analyysiä, oliko esimerkiksi tämän vuoden kausi-influessa aiempia vuosia lievempi Ruotsissa? Mitä se kertoisi kausi-influenssan ja Covid-19 tappavuudesta. Toisaalta mikä vaikutus oli normaalia leudommalla talvella?

Kun Ruotsista tulee päivitetyt tilastot, joissa mukana myös viimeiset kaksi viikkoa, voimme pohtia asiaa enemmän. Myöhemmin voimme miettiä oliko kaikki tämän arvoista ja tekikö Ruotsi emämunauksen vai teimmekö me.

Toki on myös todettava, että Ruotsin sairaalat ja tehohoidon riittävyys on ollut tautiepidemian aikana suurella koetuksella. Suomessa terveydenhuollon kapasiteettia ei ole samassa mitassa testattu.

Pikanttina yksityiskohtana covid-19 kuolleisuuden ja vuosien 2015-2019 kokonaiskuolleisuusosuuksien vertailu ikäryhmittäin.

Kuva 12: Ruotsin vuotuisen kuolleisuuden vertailu prosentteina. punaisella ikäryhmien 0-64, 65-79, 80-89 ja yli 90 vuotiaiden prosenttiosuudet kaikista kuolemista ja vihreällä covid-19 tautiin kuolleiden ikäluokkien 0-59, 60-79, 80-89 ja yli 90 vuotiaiden osuudet kaikista covid-19 kuolemista Ruotsissa.

 

Pakollinen kausi-influenssa vertailu😎

Covid-19 tällä hetkellä Ruotsissa: 2194 kuollutta, tehohoitopotilaat 1315

2019-20 influenssa: 137 kuollutta

2018-19 influenssa: 451 kuollutta, tehohoitopotilaat 356

2017-18 influenssa: 1012 kuollutta, tehohoitopotilaat 447

2016-17 influenssa: 725 kuollutta, tehohoitopotilaat 257

 

petrikiiski

Nimi on enne, sukuni on antanut nimen eräälle suomalaiselle fraasille.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu