Eläkeikää ei tarvitse enää nostaa – elinikä tulee laskemaan
Otsikko tiivistää tämän blogin keskeisen sisällön. Lukeminen tästä eteenpäin on siis turhaa, ellei ole kiinnostunut tämän sinänsä itsestäänselvän väitteen perusteluista.
Inhorealistisesti ajatellen meillä kaikilla on kolme vaihetta elämässä. Ensin lapsuus- ja opiskeluaika, jolloin olemme vanhempiemme sekä yhteiskunnan elätettävänä. Sitten varsinainen tuotannollinen aika, jolloin olemme joko palkkatyössä tai yrittäjinä. Tällöin maksamme takaisin yhteiskunnalle lapsuusaikamme panostuksia sekä myöskin elätämme sen ajan eläkeläisiä (valitettavasti kohtalaisen suuri osa kansalaisista ei koskaan tule nettohyödyllisiksi, mutta ei siitä tässä enempää). Lopuksi siirrymme itse eläkkeelle antautuen taas muiden elätettäviksi.
Eläkkeelle siirtymisen ikä on tunnetusti ollut nousussa jo pitkään. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät eläkkeelle keskimäärin 62.4 vuotiaina [1]. Alla olevassa kuvassa näkyy eläkkeelle siirtymisiän odotteen kehitys vuodesta 2000. Kuvan lähde [1].
Suomessa on siis jo pitkään ollut tavoitteena lykätä eläkkeelle siirtymistä myöhäisemmäksi. Tämähän onkin täysin ymmärrettävää. Kylmät luvut osoittavat, että eläkkeelle siirtymistä on pakko siirtää myöhäisemmäksi.
Tilastojen mukaan marraskuussa 2023 Suomessa kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta [2]. Tämän perusteella voimme tehdä pienen laskelman. Jos ihminen alkaa tehdä palkkatöitä (tai yrittämistä) 20-vuotiaana, työskentelee 62 vuotiaaksi ja kuolee 84 vuotiaana, tulee hän olleeksi ”muiden elätettävänä” 42 vuotta, eli tasan puolet elämästään.
Monet elävät selvästi pitempään kuin 84 vuotta ja näinollet tulevat olleeksi muiden elätettävinä yli puolet eliniästään. Toinen seikka on se, että nykyaikana nuoret eivät ryhdy tai pääse toimimaan yhteiskunnan tuottavina jäseninä vielä 20- vuotiaina. Varsin tyypillisesti siirtyminen jatkuvaan työntekoon alkaa paljon myöhemmin.
Yhtälö on siis kiistatta hankala, siksi on helppo ymmärtää eläkeiän korottamisen välttämättömyys. Eläkeikä onkin ollut nousussa ja sen edelleen nostamisen puolesta on esitetty vaatimuksia, esimerkiksi Kelan entisen pääjohtajan Elli Aaltosen suulla A-talk ohjelmassa viime torstaina [3].
Itse uskon kuitenkin, että eläkeikää ei tarvitse enää nostaa. Valitettava peruste tälle on se, että ihmisten todelliset eliniät tulevat jatkossa laskemaan.
Kuolleisuus Suomessa on viime vuosina ollut voimakkaassa nousussa. Kuvassa alla kuolleisuuden kehitys Suomessa vuodesta 1980 vuoteen 2023. Lähde: Tilastokeskus.
Kuvassa on nähtävissä voimakas nousu kuolleisuudessa. Tätä selitetään yleisesti kahdella asialla: 1. suuret ikäluokat ovat tulleet ja tulossa elinikänsä päähän, 2. korona. Näistä kohta 1 on ihan validi pointti tietenkin, mutta kohtaa 2 voisi luonnehtia laiskaksi selitykseksi. Väitän, että korona on vain välillinen kuolleisuuden syy. Varsinainen syy on elintapojen aiheuttama terveydentilan heikentyminen, joka sitten johtaa esimerkiksi koronaan kuolemiseen.
Vastasyntyneiden tilastollinen elinajanodote on kaikesta huolimatta enimmäkseen kasvanut. Viimeisimmässä tilastossa [4] vuoden 2023 ennakkotieto on 81,6 vuotta. Tosin vuonna 2019 se oli 81.9 vuotta, joten pientä laskua on jo havaittavissa. 25-vuotiaan elinajanodote ei ole kasvanut 10 vuoteen [5].
Jo tilastoista voimme siis havaita sen, että ihmisten elinikä ei enää tule todennäköisesti kasvamaan. Jos katsotaan hieman ”tilastojen taakse”, niin voimme arvioida sen pikemminkin tulevan jatkossa laskemaan. Syy tähän on epäterveelliset elintavat, jotka vääjäämättä vaikuttavat elinikään – vaikkakin hyvin hitaasti.
On hyvä huomata, että tämän päivän kasi-, ysikymppiset ovat eläneet nuoruutensa ja aikuisuutensa alkuvuodet aivan erilaisessa maailmassa kuin missä nuoret nyt elävät. Sokerin, muiden nopeiden hiilihydraattien ja prosessoitujen ruokien saanti oli 50-, 60-, 70- luvulla olemattomalla tasolla verrattuna nykyaikaan. Siitä syystä – sekä toki myös lääketieteen ja yleisten elinolosuhteiden kehittymisen johdosta – tämän päivän ikäihmiset ovatkin saavuttaneet korkean iän. Nykysin vaan on maailmanlaajuisesti käynnissä valitettava ihmiskoe, jossa katsotaan kuinka hyvin tai huonosti ihmiskunta sietää huonoa ravintoa. Tämä tulee näkymään eliniän pituudessa, sanokaa minun sanoneen.
Valtaosa nykyihmisistä syö aivan liikaa sokeria ja prosessoituja ruokia. Näistä asioista olen kirjoittanut tänne Uuden Suomen blogipalveluun ennenkin, esim [6]. Tämä heikentää kansanterveyttä ja vaikka ei hirveästi tai nopeasti laskisikaan elinikää, niin ainakin heikentää sen laatua ja huonontaa työkykyä.
Itse näen kansanterveydessä ja -taloudessa hyvin samankaltaisia piirteitä. Molemmat ovat hälyttävällä tolalla ja valitettavasti näyttää siltä, että vieläkään suuri osa ihmisistä ei ymmärrä tilanteen vakavuutta.
Tarttis tehrä jotain.
Viitteet
- Eläkkeelle siirtymisikä vahvassa nousussa. Eläketurvakeskus 9.2.2022
- Kuolleisuus Suomessa marraskuussa 2023. THL.
- Eläkeikä ylös ja palveluiden määrä vähemmäksi. Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen 5.9.2024
- Vastasyntyneen elinajanodote. THL Sotkanet.
- 25-vuotiaan elinajanodote. THL Sotkanet.
- Sokeri ja prosessoitu ruoka myrkyttävät meitä. Petri Seppälä 13.7.2024.
Uskon kirjoittajan perusteluihin. Itse kuulun suureen ikäluokkaan, jonka kotona ei ollut leikkeleitä ruokapöydällä tarjolla ja CokaCola tuli vasta 1952 Helsingin Olympialais vieraille. Ei ollut karkkipäiviä siihen aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Seppälä: ”Sokeri ja prosessoitu ruokaa myrkyttää meitä”
Ylläoleva on sekä totta että jossain mielessä tarua. Liiallinen sokerin syöminen on elimistölle haitallista. Miltei kaikki syömämme ruoka on jollain tavalla prosessoitu. Harva syö lihaa ja broileria raakana. Broilerin syöminen raakana on vaarallista tiettyjen bakteerien johdosta. Pastöroimaton maito lisää myös infektioiden riskiä ja nämä infektiot ovat vaarallisia lapsille ja vanhuksille.
Kyse on siis prosesoinnin laadusta ja mitä aineksia tuotteessa on. Esimerkiksi makkarat, kakut, keksit, valkoinen leipä, kaikenlaiset naksut ja lastut, liiallisen punaisen lihan ja liiallisen voin ja rasvaisten maitotuotteiden käyttö heikentävät terveyttä. Näitä ruokia käytetään tänä päivänä enemmän kuin koskaan ihmisen historian aikana.
Ennen muinoin ongelmana oli liian vähäinen vitamiinien saanti, heikot asuinolot ja elinolot, jolloin ihmiset kuolivat useimmiten jo lapsina erilaisiin infektioihin. Nyt ongelmana on ylensyönti. Ennen muinoin liha ja voi olivat ylellisyyttä, ei arkiruokaa kuten tänä päivänä. Ennen tehtiin raskasta työtä ja nykyisin istutaan tietokoneen ääressä jne.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, että puhuttaessa prosessoinnista on hyvä huomata, että prosessointia on eri tasoja. Kaurahiutaleetkin ovat prosessoitua ruokaa. Oikeammin syyttävä sormi osoittaa kohti _ultra_prosessoitua ruokia.
Sokeri sensijaan on paholainen nro 1. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Kenenkään ei pitäisi syödä lainkaan lisättyä sokeria. Sen tekeminen käytännössä ei ole ihan helppoa ja elintarviketeollisuudessa liikkuu niin ruuret rahat, että lisätystä sokerista on hyvin vaikeaa päästä eroon. Kysymys on vähän kuin tupakan suhteen, paitsi paljon vaikeampi.
Näitä viestejä tuovat monet minua viisaammat kansainväliset asiantuntijat. Kannattaa tutustua sellaisiin henkilöihin kuin esim
https://robertlustig.com/
https://www.caseymeans.com/
https://garytaubes.com/
…ihan vain muutaman mainitakseni. Takapajula-Suomen pikku viranomaiset ja lääkärit eivät tosiaan ole kehityksen eturintamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Fruktoosi on itse asiassa vielä pahempi juttu kuin sokeri. Nykyään kevytjuomissa on usein makeuttajana fruktoosi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tarvitaan korjaus. Totta on se, että nimenomaan fruktoosi on kaikista pahin asia. Tavallinen sokeri sisältää kaksi molekyyliä: fruktoosi ja glukoosi. Juuri tämän fruktoosin olemassaolo onn se, mikä sokerin tekee erityisen haitalliseksi. Lisää voi opiskella vaikka Robert Lustigilta.
Sensijaan se, että fruktoosi makeuttaisi kevytlimppareita on virhe. Nimenomaan sokerilimppareiden makeuttaja on fruktoosi. Kevytlimppareissa käytetään keinotekoisia makeuttajia, esim aspartaami.
Sensijaan erityisesti tavallinen Coca-cola makeutetaan High fructose corn syrup- nimisellä makeutusaineella, jossa fruktoosin osuus on jopa tavallista sokeria suurempi.
Tässä infoa asiasta https://www.historyoasis.com/post/coca-cola-corn-syrup
On syytä huomata, että kun tavallinen coca-cola on todella haitallista, ei zero kokis ole harmitonta. Tästä voisi kirjoittaa ihan oman blogin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin kevytlimpparilla tässä kohtaa fruktoosilla makeutettuja kevytvesiä joka on uusi ”terveellinen” vaihtoehto vaikkapa Jaffalle,
Tässä kohtaa ollaan ihan samoilla linjoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Margariinitehtaan omistajalla on iso tarve todistaa voi epäterveelliseksi. Kun olisi itse asiassa kysyttävä, onko margariini terveyttä edistävää.
Mm. Alentaja-margariinista olisi syytä kysyä mitä muuta se tekee kuin alentaa kolesterolia.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäs margariinitehdas se olikaan, minkä prosessista löydettiin kissan raato takavuosina ja silloin voin kulutus nousi niin paljon, että sitä piti lähteä hakemaan Ruotsista asti.
Ilmoita asiaton viesti
No yksi sukulainen teki uran VR:llä ja kertoi että Raision ratapiha haisi kilometrien päähän koska margariinin valmistuksessa käytettiin teurastusjätettä siihen aikaan ja tavara odotti prosessiin pääsyä rautatievaunuissa (50-luvun lopulla).
Ilmoita asiaton viesti
Taisit jäädä luokalle. Päässä laskien sokeria pakkauksessa on 15,6 g. Eikä sillä hiilarien kokonaismäärällä ole mitään merkitystä laskussa.
On se silti tökeröä, että sitä siirappia laitetaan vähän joka kaupassa myytävään leipään ja tuohon kyseiseen törkeän paljon. Itse tosin teen nykyisin hyvinkin sokeripitoista leipää, mutta se kaikki sokeri on maltoosia maltaista. Maltoosin makeus on selvästi vähäisempää kuin tavallisen sokerin (30 – 60 % muistaakseni) ja maku on aika erilainen. Lisäksi siitä aika paljon hajoaa käymisprosessissa alkoholiksi sekä hiilidioksidiksi ja molemmat haihtuvat ilmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kantaväestön eliniän odote tulee edelleen nousemaan, eläkkeelle siirrytään jatkossa aikasempaa myöhemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisen lainsäädännön mukaan alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta vuosina 1962-64 syntyneillä. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on sidottu elinajanodotteeseen ja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 lähtien.
Uskoisin, että Seppälä on oikeassa ja Erämetsä väärässä. Elinajanodotteen kasvu on pysähtynyt.
Erämetsä on tietenkin oikeassa siinä, että entistä useampi voi oma-aloitteisesti lykätä eläkkeelle siirtymistään.
Ilmoita asiaton viesti
Blogihan otti kantaa keskiarvon muutokseen.
Kuvaamaasi on tapahtunut ennen, tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa
Ilmoita asiaton viesti
Kuulun niihin, jotka eivät usko blogistin hypoteesiin. On selvää, että kuolleisuuden absoluuttinen kasvu viime vuosina johtuu nimenomaan suurista ikäluokista. Koronalla on ollut hyvin pieni marginaalinen vaikutus siihen.
Lääketiede kehittyy koko ajan edelleen ja ihmisten tietoisuus terveellisistä elämäntavoista myös. Rasvaisen ruoan syöminen on vähentynyt vähentymistään, kasvisruokavaliota noudattavia on enemmän kuin koskaan, tupakan polttaminen alkaa olla miltei harvinaista ja alkoholin kulutus on laskussa, eritoten nuorison keskuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mm. näin.
Teknologia, geenitutkimus, uudet lääkkeet, väestön koulutustason nousu, raskaiden ammattien edelleen koneellistuminen jne. vaikuttavat eliniän odotteeseen.
Olisi todella vastoin kaikkia ennusteita jos elinajan odote olisi nyt saavuttanut huippunsa, vielä epätodennäköisempää että se lähtisi laskuun.
Kuten yllä ed. kommentissa viittaan, puhun ”kantaväestön” (n. v. 2010) keskiarvoista, koska on selvää että suuret kansainvaellukset voivat tulevaisuudessa muuttaa maakohtaisia väestön keskiarvoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenhän mahtaa olla, kun nuoret aikuiset ovat entistä huonokuntoisempia ja ylipainoisempia? Olin eilen ”töissä ” Autoliiton tapahtumassa (vetonaulana lapsiperheille meidän alpakka) ja siinä oli aikaa seurata tuollaista 25-40- vuotiasta väkeä, isiä ja äitejä. Useimmat olivat selkeän ylipainoisia, osa jopa reilusti ja kropaltaan meikäpapan oloisia ei oikein näkynyt.
Itselleni on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana hätkähdyttävää havaita, kuinka peruskoulusta päässeiden habitus muuttuu hurjasti ikävuosien 16-20-välillä. Normaalipainoisesta 16-vuotiaasta yhä useammin tulee ylipainoinen ja huonoryhtinen täysi-ikäinen.
Miten nämä nuoret ja nuoret aikuiset edes nykyiseen eläkeikään? On syytä olettaa, että liikkumaton ja roskaruokaa suosiva elämäntapa vie ihmisiä hautaan ennenaikojaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on varmasti huolestuttava kehitys. Toisaalta on nähtävissä polarisaatio – osan elämäntavat ovat entistä terveellisemmät, ml. liikunnallisemmat.
Tupakointi on vähentynyt erityisesti miesten parissa.
Alkoholin kulutuskeskiarvot ovat jonkin verran laskeneet, tässäkin polarisaatio, 100 000 suomalaista dokaa suuren osan viinoista.
Teknologiaan uskovana kuitenkin pitkällä aikavälillä (50+ vuotta) vaikeitakin sairauksia voidaan parantaa. Geeniteknologia voi tarjota halukkaille uusia mahdollisuuksia pidentää elämäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi on huomattava, että onnettomuuksissa kuolee nykyään paljon vähemmän kuin aiemmin. Tämä koskee niin lapsia kuin liikenteessäkin ajavia. Myös henkirikosten lukumäärä on laskenut, vaikka toisin usein kuvitellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaan vaan mitä tapahtuu. Kouluissa tappouhkaukset ovat tänään arkipäivää ihan alaluokilta lähtien pääkaupunkiseudulla.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä sairauksien parantamisesta geeniteknologian ym avulla juolahtaa väkisin mieleen kysymys: paljonko yhteistä rahaa voidaan käyttää itse aiheutetun vaivan korjaamiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Tavallaan hyvä mittari fyysiseen suorituskykyyn miespuolisilla on kaksin kantaen pesukone kolmanteen kerrokseen. Jos on normaalissa kunnossa kuin se pitäisi olla helppo homma.
Kun tekee muuttoa nii. Hyvin monella nuorella on mm selkävaivoja. Suurin osa niistä taitaa johtua liikkumattomuudesta. Jos selkä on terve niin kyllä se kestää nostamista ja jopa nostavaa kiertoliikettäkin.ilman ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran korjaan, ettei selällä pitäisi nostaa vaan jaloilla. Kuntosalilla näkee muuten paljon näitä käsimiehiä eli nuoria kavereita, jotka tuntuvat treenaavan vain yläkroppa ja erityisesti käsiä. Jalkalihasten treeni on monelta unohtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Jeps. Painavissa nostoissa jaloilla nosto ja keskivartalo pitää ”paketin kasassa”.
Mutta sitä hain lähinnä takaa että kunnossa oleva selkä kestää rasitusta ja jopa kiertoliikettä nostaessa kevyillä taakoilla. Pikkuheinäpaalien käsittely käsin ja hangolla on siitä hyvä esimerkki.
Ei terveen selän kuulu ”hajota” jos nostaa kauppakassia huolimattomasti.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin, paalien viskely tai ojan kaivaminen ovat juuri tällaisia. Mutta kunnioitus pitää antaa niille ukoille, jotka ennen kaivureita kaivoivat valtavat suo- ja metsäojat, sellaiset laskuviemärit. Kotipaikalla on sellainen parhaimmillaan viitisen metriä leveä laskuoja tehty heti sotien jälkeen lapiotyönä. Järkyttävän kova urakka.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa eliniänkaari / kivijalka luodaan heti lapsena/nuorena liikunnan ja terveellisen ravinnon kautta.
Muita mahdollisia syitä elinajanodotteen laskuun voivat olla:
Elintasosairaudet: Kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja liikalihavuus
Mielenterveysongelmat: Itsemurhien ja päihteiden väärinkäytön lisääntyminen
Ympäristötekijät: Ilmansaasteet ja muut ympäristöön liittyvät terveysriskit
On tärkeää huomata, että elinajanodote on tilastollinen mittari, joka kuvaa tietyn väestön keskimääräistä kuolinikää tiettynä ajankohtana Se ei siis ennusta yksilön elinikää, vaan antaa yleiskuvan väestön terveydentilasta ja kuolleisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Muistelen lukeneeni jostakin, että Otto von Bismarck Preussissa otti Euroopassa ensimmäisenä eläkejärjestelmän käyttöön. Eläkeiän perusteena oli, että keskimäärin eläkkeensaaja ehti nauttia eläkettä viisi vuotta ennen kuolemaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo voi hyvin pitää paikkansa. Suomessakin vielä 50-60 luvulla ostettiin 50 – vuotislahjaksi keinutuoli ja sitten kun 65-vuotiaina jäivät eläkkeelle, niin hyvin monet keinahtelivat viimeisen kerran 67-72 vuotiaana.
Ilmoita asiaton viesti
Kiikkutuolin ohella 50-vuotislahjana oli suosiossa myös hopeanuppinen kävelykeppi. Sellaisen olisi siis Aleksander Stubb saanut jo kuusi vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Saksassa lasketaan Statistan mukaan 2050 olevan yli 80 vuotiaita 60% enemmän kuin 2020.
Ilmoita asiaton viesti
Ei nämä liikkumattomat elä vanhaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei nämä liikkumattomat elä vanhaksi.Ja antibiootitkin resisdenttejä.
Ilmoita asiaton viesti
Minuakin huolestuttaa nykynuorten tulevaisuus, siksi kirjoittelenkin näitä blogeja. Huomauttaisin kuitenkin, että sinäkin Toivo olet hieman hakoteillä. Liikunnan määrää olennaisempi asia on ravinnon laatu. Liikkumattomuus yhdistettynä säännölliseen mäkkärissä syömiseen on takuuvarma tuhon resepti.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkeläisyys ei ole noin yksiselitteistä. Ne joilla on jälkikasvua voivat siirtää hiljaista tietoa lapsenlapsilleen. He voivat auttaa ruuhkavuosiaan elävien lapsiensa hoivataakkaa.
Monet järjestöt ja vapaaehtoistoiminnot eivät toimi ilman eläkeläisiä. Eivät kaikki eläkeläiset jää pelkiksi passiivisiksi eläteiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eläköitymisiän rukkaamisen tarpeeseen vaikuttavat muutkin tekijät, kuin vain tosiasiallinen elinikä.
Kelan ex-pääjohtaja Elli Aaltonen mainitsi A-studiossa myöhentyneen työelämään tulon: enää ei tulla työhön 20-vuotiaina ja akateemisesti koulutetut 25-vuotiaina. Koulutuspolut ovat pidenneet ja haarautuneet. Työelämä on muuttunut, enää eivät 14-15 -vuotiaat mene töihin kansalaiskoulusta, kuten vielä 70-luvun alussa. Urapolku on siis myöhentynyt, ja ”huokoistunut” pätkätyn, määräaikaisten töiden ja muun pirstoutumisen seurauksena.
Eikä eläkevuosien suhde lopullisiin elinvuosiin ole ainoa ”mittari”, jota eläkemaailmassa joudutaan tarkkailemaan.
Eläkemaksujen taso (% palkkasummasta), sijoitettujen eläkevarojen tuotto (kotimaan sijoitukset jotka ovat enemmistönä, ovat etenkin 2000-luvulla olleet tuotoiltaan nihkeät; niinpä pyritään avaamaan lisää panoksia suuren maailman sijoituskohteisiin, jolloin tuotto-prosentit saattavat olla olennaisesti korkeammat, mutta myös tappioita voi tulla).
Lisäksi kolmantena vaikuttaa tietenkin vertausluku, eli palkka- ja yrittäjätulosummat. Viimemainitussakin hajonta on melkoinen: karttuman pohjana olevat työansiot vaihtelevat perinteisesti melkoisesti.
Työelämän nykymoodi kulkee väestöllisesti tarkasteluna siten, että itseaisssa kaiketi pienempi osa saa korkeimman kolmanneksen palkkoja (tuottavat teollisuustyöpaikat koneellistymisen ja automaation seurauksena vähentyneet; toimihenkiöpuolella väliporras ja toimistotyöntekijäkaarti vähentynyt) saavat suhteellisesti harvemmat. Sen sijaan palvelu- ja hoiva- sekä erilaisten huoltoalojen paikoissa töitä riittää, mutta painottuen matalatulo-aloille. Tämä työelämän hiljainen köyhtyminen näkyy väistämättä myös eläkerahastojen kertymissä.
Sitten vielä näiden mainittujen tekijöiden: työelämävuosien, palkkakertymän, työeläkemaksun korkeuden, eläkerahaston tuottokertoimien ja eläkeellä olovuosien lisäksi on sitten se Jokeri-kysymys, jota K. Kiljunen ja eräät muut ovat pitäneet uskollisesti esillä:
eli puretaanko työeläkerahastoja vai kartutetaanko niitä edelleenkin, ja miten kauas ja miten isoiksi?
Niin, ja karttuvatko ne ylimalkaan, vai alkavatko heikon rahastotuoton ja/tai alentuvan työeläkemaksu-summan vuoksi supistumaan, kun eläkkeitä maksetaan ”luvatun” laskentamallin mukaan eläkkeelä oleville ja niille kunakin vuonna tuleville?
Niin kauan kuin pitkälle jalostetuille koneille, roboteille ja huippuelektronialle ei määrätä sosiaaliturvatunnusta ja peritä työeläkemaksuja, kuten eläviltä ihmisiltä, tämä aleneva trendi tulee vaikuttamaan kiihtyvällä tahdilla eläkekertymiin.
(Itseasiassa en ole koskaan ymmärtänyt, miksi valtiollinen eläkejärjestelmä suosii rauta-pelti-muovivalmisteisia koneita, – ja säälittä sortaa eläviä tuntevia ihmisiä? Miksi ihmisen ponnistama työ aiheuttaa eläkemaksuja, ja tunteeton kuollut rauta pääsee vapaalla? Onko tässä ohmisoikeusrikkomus!
Ja mitä ihmettä tuo kaikkien huulilla nyt oleva keinoäly (AI) tuottaakaan tässä suhteessa; eli onnistuuko tekniikan väki kehittämään keinoälystä sitä ”Sampoa”, jollaiseksi se meidän silmiemme eteen on viimeisimmän vuoden aikana maalailtu ja valistu? Jos elinaikanamme tämä ”kehitys” syö kiihtyvästi työpaikkoja meiltä ihmisiltä, meidän on mietittävä jo nyt, hyvissä ajoin, milloin määräämme sotu-lapout robottien ja ihmishamoisten teknolaitteiden otsiin!
Tässä lyhyt luonnostelma siitä ”himmelistä”, joka on huomioitava kolmessa valaistuksessa:
esim. ensi vuonna 65-vuotta täyttävä ja eläkkeelle siirtyvä suomalainen on syntynyt 1960 ja tullut ehkä keskimäärin työelämään noin 20-23 -vuotiaana, ja mahdollisia (tod.näk.) katkoksia huomioimatta ehtinyt olla työelämässä siis jokseenkin vaikkapa 1983 – 2025 eli 42 vuotta. Miten mahtaa käydä hänen lapselleen, joka on syntynyt sanotaan vaikkapa juuri 1983. Entä hänen lapselleen, joka syntyi esim. vuonna 2006, ja on nyt siis 18 v. Mikä on hänen osansa eläkkeiden maksajana ja niiden saajana, silloin joskus, eli esim. vuonna 2076, kunhän tulee täyttämään 7-kymmppisensä?
Blogistin otsikossaan ilmaisemaan käsitykseen eli että ”Eläkeikää ei tarvitse enää nostaa” otan tiukan kannan:
Ei tarvitse nostaa, jos kaikki menee hyvin
ja
Tarvitsee nostaa, jos kaikki ei mene hyvin!
Eliniän muutoksiin en ota kantaa, koska tosiasia on, että Suomessa ei olla vielä saavutettu meidän oloissamme potentiaalista maksimi-ikää, vaan nousunvaraa on kyllä, mutta riippuu aika monista, meistä blogisteista riippumatonta tekijää, jotka vaikuttavat lähivuosien ja siitä seuraavien aikojen ikäkäyriin.
Sehän on selvä, että elintapojen ja omasta itsestään välittämisen säädöllä ihminen jonkin verran pystyy vaikuttamaan omaan toteutuvaan elinaikaansa, mutta vain rajallisesti. Ulkopuolisilla tapahtumilla on oma osansa ja arpansa miten kauan kukin elämme.
Näissä merkeissä:
Onnea matkaan!
Ilmoita asiaton viesti
Tarkennan tässä vielä ennen kuin menen katsomaan A–studiota:
Suomessa siis pitää ryhtyä antamaan roboteille ja IA-humanoideille:
1.) Sosiaaliturvatunnus
2.) Kansalaisuus
3.) Eläkerekisteri-kiinnitys
jotta verot, eläkemaksut ja sotumaksut varmisttaan Suomen territoriolle.
Jalkaan panta, jotta valvomo voi seurata, ettei verovelvollinen livahda Ceymanille tms. epämääräisii kohteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan itse eläkeiän nostamista vuodella joka vuosi.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen blogikirjoitus tutkailtavaksi.
Suuri ongelma maamme kansantaloudelle on se, että ei haluta tajuta eläkeläisten ostovoiman ratkaisevaa merkitystä. Suuret ikäluokat ovat maksaneet eläkevakuutusmaksuja ja niitä on rahastoissa yli 200 miljardia euroa, kuten pitääkin.
Mutta väitän, että sijoittamalla yksi tai kaksi prosenttia noista varoista ylimääräisesti eläkkeiden korotuksiin, se ei edes tuntuisi rahastoissa, mutta eläkeläisten ostovoiman piristyminen elvyttäisi maamme talouttamme ja parantaisi kansalaisten hyvinvointia, koska raha kierto toisi työikäisille toimeentuloa lisää työikäisten parantuneet tulot eläkeläisten ostovoiman vaikutukset generoisivat kansantaloutta kaikkein parhaiten.
Ainakaan minä en tiedä parempaa keinoa tähän. Väitä talouden myönteisen kehityksen myös kasvattavan eläkerahastoja nykyisten ja erityisesti tulevien eläkeläistyen parhaaksi.
Miksi esittämääni ajatusta ei haluta edes tutkia? Mutta minä en hellitä, tulen toistamaan asiaa niin kauan, että esitykseni toteutuu ja eläkeläisten ja kaikkien hyvinvointi nousee kestävällä tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä että jos eläkeläiset, voisi ajatella kansan- ja takuueläkeläiset, saisivat hieman enemmän rahaa käyttöönsä niin se kyllä menisi heti kulutukseen ja kiertoon, ei säästöön sukanvarteen.
Voisin kuvitella että jos tällaista joku esittää niin heti astuu näyttämölle työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutusmatemaatikot jotka iskevät pöytään sellaiset rätingit että rahastoissa ei ole senttiäkään ylimääräistä mihinkään suuntaan annettavaksi, ja sitten kuulemme perinteiset uhkaukset että vaarana on muutenkin eläkkeiden leikkaaminen syistä x ja y ja z.
On tiedossa että poliitikot olisivat mielissään päästessään hallinnoimaan työeläkerahastoja kupataan mulle- kupataan sulle-periaatteella. Kannatan kuitenkin julkisen keskustelun jatkamista jotta asia pysyy tuoreena ja vireillä.
Ilmoita asiaton viesti