Joko viimein olisi nastarengasveron käyttöönoton aika?

Jännä maa tämä rakas kotimaamme. Täällä itsestään selvästikin tarpeellisten poliittisten päätösten aikaan saaminen kestää ihan tolkuttomasti aikaa. Siis sellaisten päätösten, joita Skandinavian maissa on tehty ajat sitten ja jotka olisivat välttämättömiä Suomessakin. Enkä nyt puhu vientivetoisesta palkkamallista.

En myöskään puhu kohta lopultakin käyttöön otettavasta positiivisesta luottorekisteristä. Sitä on väännetty toistakymmentä vuotta. Todisteena tästä vaikkapa tämä pieni lehtiuutinen 11 vuoden takaa.

En myöskään puhu apteekkitoiminnan vapauttamisesta kilpailulle, joka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten ja josta on kyllä puhuttu todella pitkään.

Julkinen talous on tunnetusti totaalisen kuralla ja valtiovarainministeriön on käännettävä kaikki kivet asioiden raiteilleen saamiseksi. Työn verotuksen kiristäminen ei tule kysymykseen – se on jo aivan liian kireää. Taidamme tulla kevään mittaan kuulemaan monien muiden veromuotojen kiristymisistä sekä uusien verojen käyttöönotosta. Esimerkkinä sokerivero tai makeisvero.

Yksi varmasti agendalla olevista kysymyksistä on: kuinka saisimme sähköautoilijoilta kerättyä enemmän verotuloja. Siihen liittyen annan ilmaisen vinkin: kerätkää jatkossa korotettu ajoneuvovero niiltä autoilta, joissa on nastarenkaat. Tällä tavoin sekä saadaan kerättyä lisää verotuloja, että laskettua nastarenkaiden määrää teillämme.

On yleisesti tiedossa, että nastarenkaat aiheuttavat pääosan teiden kulumisesta sekä katupölystä. Ensi viikolla sään seljetessä pääsemme taas hengittämään tuota katupölyä, joka on paitsi esteettinen ja taloudellinen, myös selvä terveyshaitta. Kuitenkaan niistä kirotuista nastarenkaista ei päästä eroon.

Itse olen ajanut nyt 26 talvea kitkarenkailla ja voin vakuuttaa, että ne ovat ehdottoman oikea ratkaisu Etelä-Suomen talveen ja aivan hyvin niillä pärjää koko Suomessa. Kyllä sapettaa nähdä aivan tarpeetonta teiden kuluttamista ja haittojen aiheuttamista.

Norjan suurimmissa kaupungeissa on ollut nastarenkaiden käyttömaksu jo kauan. Oslossa ei nastarenkaita varmaan tästä syystä juuri näy. Tässä hieman tietoa nastarenkaiden käyttömaksuista Norjassa.

Onhan Suomessakin nastarenkaiden käyttömaksusta keskusteltu jo pitkään. Tässä yksi esimerkki 10 vuoden takaa.

On toki ehkä vähän väärin puhua nastarengasverosta. Oikeampi termi olisi nastarenkaiden käyttömaksu ja se ehkä olisi enempi kaupunkien kuin valtion asia. Mutta kun kaupungit eivät nähtävästi asiaa saa laitettua järjestykseen, ehkä valtion on hoidettava homma. Ajoneuvorekisterin ja ajoneuvoverotuksen kautta se olisi hoidettavissa. Rengasliikkeitä voitaisiin velvoittaa tarkistamaan, onko ajoneuvon osalta suoritettu nastarengasmaksu vai ei.

Kuriositeettina todettakoon, että käynnissä oleva liikenteen sähköistyminen tulee johtamaan ongelmiin teiden päällystämisessä. Asvaltin olennainen ainesosa on bitumi, jota saadaan raakaöljystä. Kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä saadaan vähennettyä, tulemme sen seurauksena myös saamaan myös vähemmän bitumia. Liikenteen sähköistymisen johdosta meillä siis on kaksi syytä vähentää nastarenkaiden määrää radikaalisti: 1) nastarenkailla varustetut painavat sähköautot kuluttavat teitä ice autoja enemmän, 2) bitumin tuotanto vähenee.

ps. Blogin alussa sanottuun päätösten pitkään käsittelyaikaan liittyen moni saattaa miettiä: tulihan sentään Nato-jäsenyys nopeasti. Tuli joo, sen jälkeen kun sitä oli vatuloitu 30 vuotta. Toivottavasti nyt työn alla oleva rajalaki saadaan vietyä läpi.