Kaikissa tärkeissä päätöksissä on oltava kansan enemmistön tuki

Edellisessä blogissani esitin, että kaikkien tärkeiden päätösten tekemisessä pitäisi olla mukana kansanäänestyselementti. Syy tähän on selvä: nykyinen malli, jossa (vanhat) puolueet pelaavat keskenään valtapeliä, jossa tarkoituksena on päästä asemaan, jossa pystyy tekemään omien äänestäjien kannalta edullisia ratkaisuja, on kestämätön. Nykysysteemihän johtaa suhmurointiin ja kabinettisopimuksiin. Lopputuloksena kokonaisuuden kannalta huonoja ratkaisuja ja paheneva julkinen talous.

Esimerkkinä tilanteen huonoudesta nykyhallituksen osalta todettakoon vaikkapa tapaus RKP. Ruotsalaisethan ovat nyt hallituksessa mukana vain siitä syystä, että Vaasan sairaalan päivystys saadaan turvattua. Sen kun RKP saa, ovat valmiit tukemaan hallitusta kaikissa muissa päätöksissä. Menköön vaikka Suomi konkurssiin – kunhan Vaasan sairaalan päivystys säilyy!

En nyt ota kantaa siihen, pitääkö Vaasassa päivystys olla vai ei, mutta nykyisen kaltaista menettelyä asian hoitamiseksi ei pitäisi käyttää.

Minun on vaikea ymmärtää, miksi kansanäänestyksiä tärkeistä asioista ei voida tehdä. Varsinkin nykyteknologian aikakaudella, jolloin äänestykset olisivat helposti järjestettävissä. Sveitsissä tämä on onnistunut jo iät ja ajat – miksi Suomessa se ei voi olla mahdollista?

Sehän on nimittäin niin, että mikäli päättäjät tekevät päätöksiä, joilla ei ole kansan enemmistö tukea tai jopa jota kansan enemmistö suorastaan vastustaa, voi siitä tulla vakavia seurauksia. Ei ehkä yhdestä päätöksestä (esim Malmin kenttä, EU-elvytyspaketti), mutta kun näitä kasaantuu, ne johtavat ajan kanssa  tyytymättömyyteen, joka voi johtaa jopa mellakointiin.

On kyllä toinenkin tapa, jolla olisi mahdollista varmistaa enemmistön tuki päätöksissä. Siis jos kansanäänestyksiä jostain kumman syystä kerta kaikkiaan ei voida tehdä. Tästäkin olen kirjoittanut aikaisemmin. Se on vähemmistöhallitus.

Tämäkin on asia, jota on vaikea ymmärtää. Miksi Suomessa ei voida muodostaa vähemmistöhallituksia? Sehän kaikessa yksinkertaisuudessaan johtaisi siihen, että päätöksien tekemiseen ei hallituspuolueiden tuki riitä, vaan kannatusta asiaan on löydyttävä laajemmalta. Kaiken järjen mukaan se voisi varmistaa sen, että tehtävillä päätöksillä olisi enemmistön tuki. Ei tämä sitä asiaa varmistaisi yhtä hyvin kuin kansanäänestys, mutta olisi parannus jo sinällään.

Vähemmistöhallitukset ovat olleet varsin yleisiä pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa ja Norjassa. Miksi Suomessa se ei voisi toimia?

Olisi aika siirtyä näennäisdemokratiasta toimivaan demokratiaan.