Mitä tarkoittaa “hyvinvointialue”?

Aluevaalien pikkuhiljaa lähestyessä on hyvä pysähtyä miettimään, mitähän tässä ollaankaan tekemässä.

Lyhyesti sanottuna tässä ollaan tekemässä hallinnollista uudistusta, joka lisää hallintoa, byrokratiaa ja veronmaksajien taakkaa. Soteuudistus myös luultavasti lisää mahdollisuuksia erilaisten järjestöjen ja alueellisten toimijoiden hyväveliverkostojen kasvamiselle.

Keskeistä soteuudistuksessa on termi, jota muodostettavista alueista käytetään: ”hyvinvointialue”.

Valtioneuvoston soteuudistus.fi– sivustolla kerrotaan kauniisti, että ”hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto”.

Kun ”hyvinvointialue”-termi lanseerattiin lokakuussa 2020, monet olivat jopa huvittuneita. Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja Ville Eloranta artikkelissaan tyrmäsi termin ihan pöhkönä. Villen näkemykseen luultavasti tuolloin yhtyi kansalaisten suuri enemmistö.

Kuinkas sittemmin on käynytkään? Nyt näyttää siltä, että ”hyvinvointialue” on ihan vakiintunut termi eikä se enää edes tunnu mitenkään oudolta.

Väitän, että tämä on ihan suunniteltu juttu. Onhan nimittäin niin, että on aivan ratkaisevan tärkeää, millaista termiä kustakin asiasta käytetään. Siis se, millaisia mielikuvia termi aikaansaa. Jos jotakin asiaa pidetään huonona, sille keksitään ikävältä vaikuttava termi (esim. ”pakkolaki”). Jos taas joku asia halutaan nähtävän myönteisenä, sille keksitään myönteiseltä vaikuttava nimi. Juuri tällaiseksi nimeksi lokakuussa 2020 lanseerattiin ”hyvinvointialue”.

Käyttämällä alueista myönteiseltä kuullostavaa termiä, halutaan siis aikaansaada se, että asia – tällä kertaa soteuudistus – saa kannatusta.

Samaa asian ajamisen edesauttamista myönteisen termin avulla käytetään Vantaalla raitiolinjahankkeessa. Puhutaan tuttavallisesti ”Vantaan ratikasta” – myös kaikissa virallisissa dokumenteissa. Onhan se toki niin, että ”ratikka” kuullostaa mukavalta ja koska näin on, niin bussilinjan muuttaminen raitiovaunulinjaksi saadaan tuntumaan hyvältä idealta.

On siis jonkinlainen ongelma, että tarkoitushakuisesti lanseerattu termi päästetään muuttumaan normiksi. Tässä media on paljon vartijana. Nimittäin kun mediassa otetaan jokin termi käyttöön, niin se pikkuhiljaa muodostuu normiksi, vaikka se alkuun olisi oudolta vaikuttanutkin. Eipä siinä tietysti mitään, että jokin termi vakiintuu. Mutta jos termi on tarkoitushakuisesti lanseerattu, niin silloin se on jonkinasteinen ongelma. Ja ”hyvinvointialue” on tällainen tarkoitushakuisesti lanseerattu termi.

Aluevaalien lähestyessä olisi siis toivottavaa, että äänestäjät kykisivät näkemään tarkoitushakuisen termin taakse ja huomaamaan, että touhussa ei ole mitään järkeä.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu