Onko propaganda propagandaa, jos sitä tehdään hyvässä tarkoituksessa?
Otsikon kysymys tulee mieleen kuluneen kesän Yle DEI kohusta [esim. 1, 2, 3, 4] sekä parlamentaarisen Yle työryhmän Ylen rahoitusta koskevan työn kokemasta umpikujasta [5].
Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tunnustettakoon siis tässä yksi tosiasia. Yle tekee propagandaa. Mitä sitten? Onko se huono asia, kun Ylen propaganda on nimenomaan hyvää propagandaa? Sitä, jonka perimmäisenä tarkoituksena on kansalaisten sivistäminen ja sitä kautta maailman muuttaminen paremmaksi. Valistaahan Yle kansalaisia esimerkiksi luonnon suojelemisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, kulttuurista ja monista muista tärkeistä asioista. Lisäksi Ylellä on merkittävä rooli kansallisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä ja kansallisen itsetunnon kohottamisessa. Nämähän ovat hyviä asioita kaikki.
Sanalla propaganda on kielteinen kaiku. Useimmat taitavat mieltää propagandan kielteiseksi asiaksi, jossa levittämällä väärää tai vääristettyä tietoa yritetään manipuloida ihmisten mieliä ja ajattelua.
Propagandan voi nähdä myös positiivisessa valossa. Hyvää ja oikeamielistä asiaahan nimenomaan pitääkin propagoida – siitähän on hyötyä kaikille. Propaganda jaetaankin kolmeen tyyppiin: valkea, musta ja harmaa propaganda [6]. Valkea on sitä hyväntahtoista propagandaa, joka on sanomaltaan myönteistä ja joka pyrkii antamaan lähettäjästään myönteisen kuvan.
Yle tekee juuri tuota valkeaa propagandaa. Se tekee sitä myös varsin onnistuneesti, sillä nähtävästi suurin osa suomalaisista ei koe olevansa millään tavalla propagandan ohjaamana. Monet suomalaiset ihmettelevät, kuinka tolloja venäläiset voivat olla kun he uskovat sikäläisen valtiollisen median syöttämään vääristeltyyn maailmankuvaan. Samaan aikaan emme itse ymmärrä olevamme oman valtamediamme johdateltavana. Näemme rikan veli venäläisten silmässä mutta emme havaitse malkaa omissa silmissämme.
Monet tuntuvat ajattelevan, että se väärämielisten levittämä propaganda on sitä huonoa propagandaa, jonka oikeastaan tulisi olla lailla kielletty. Sensijaan tämä meidän levittämä oikeaoppinen tieto ei ole propagandaa, vaan tuiki tarpeellista informaatiota. Tämähän onkin oikeastaan totta. On hyvä kuitenkin olla varovainen. Hyvääkin tarkoittavat voivat aiheuttaa haittaa oikeamielisyytensä sokeuttamina.
Itse kunkin kannattaa kuitenkin altistua myös sille toiselle propagandalle. Siinä saattaa jopa oma ajattelu ja harkintakyky parantua. Aivot tarvitsevat jumppaa siinä kuin lihaksetkin. Siksi kannattaa kuunnella myös eri tavalla ajattelevia. Onneksi suomalaisessa mediassa on vielä tilaa vaihtoehtoisille totuuksille.
Viitteet
- IL pääkirjoitus 2.8.2024
- Lapin Kansa pääkirjoitus 30.7.2024
- Teuvo Moisan puheenvuoro-blogi 25.7.2024
- Nyt puhuu Ylelle monimuotoisuuskoulutuksia pitänyt. IS 29.7.2024
- Kiista Ylestä voi kaatua hallitukselle. HS 30.8.2024
- Wikipedia.
Niin, muuan taistolaislaulujoukko valitsi nimekseen Agitprop (eli agitaatiota ja propagandaa). Rinta rottingilla olivat rehellisiä nimen valinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
He varmaan tekivät mielestään sitä hyvää ja oikeamielistä propagandaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tai ainakin yrittivät sada kuulijat uskomaan asian olevan noin.
Ilmoita asiaton viesti
Selvä valhe on huonoa propagandaa ja selkeä totuus on hyvää. Mutta kun totuuksia kerrotaan valikoiden, syntyy puolitotuuksia ja niihin uskotaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eräässä tarinassa kerrotaan, että jollain kuninkaalla oli vasen puoli kasvoista arpeutunut, oikea käsi epämuodostuneen lyhyt ja vasen sääri polvesta poikki.
Kuningas antoi taidemaalarille tehäväksi maalata hänestä muotokuvan. Taidemaalari maalasi ylevän hahmon, jolla niin kasvot ja kaikki raajat olivat tiptop. Kuningas suuttui, kun taulu ei ollut hänen näköisensä ja mestautti maalarin.
Valittiin toinen taidemaalari, joka edellisen kohtalosta otti oppia ja maalasi realistisen kuvan kuninkaasta toinen puoli kasvoista rosoisena, jalka poikki ja oikea käsi kuin talidomidilapsella. Kuningas suuttui rumasta kuvasta ja mestauttti maalarin.
Valittiin kolmas maalari, joka maalasi kuninkaasta kuvan hevosen selässä sivusta katsottuna siten, että vasenta raajaa ei näkynyt, kun se oli hevosen toisella puolella eikä näin ollen myös kasvojen vasenta puoltakaan. Kuninkaan oikea käsi oli kuvetta vasten koukussa ja piteli pitkää miekkaa uljaasti siten, ettei käden lyhyyttä pystynyt miekan takaaa näkemään. Maalari palkittiin prinsessalla ja puolikkaalla valtakuntaa. Hän osasi esittää totuuden niin kuin piti.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen esimerkki! Luulen, että maalari nro 3 tiesi hommaan ryhtyessään, kuinka kollegoille oli käynyt. Ehkä hän oli päässyt myös tutustumaan hyväksymättä jääneisiin työnäytteisiin?
Ilmoita asiaton viesti
(Tuomo: Vapaavuorossa on yksi blogi, jota voisit käydä peukuttamassa)
Ilmoita asiaton viesti
”Aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä”, määrittelee Wikipedia.
Näin ollen vaikkapa peruskouluopetus ei systemaattisuudestaan huolimatta ole propagandaa, koska nuorilta ihmisiltä yleensä puuttuvat poliittiset mielipiteet, joita muokata.
Voidaanko propagandaa kutsua arvokasvatukseksi, ja siten saada se näyttämään ja kuulostamaan asialliselta ja tarpeelliselta? Kumpaan haluat osallistua: russofobiseen propagandaan vai läntiseen arvokasvatukseen?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä aihe. Ja mielenkiintoista pohdiskelua.
Itselläni heräsi kysymys: tarvitsemmeko propagandan käsitettä ollenkaan? Kasvatustyön keskeinen tehtävä on siirtää nousevalle sukupolvelle sellaiset luontumukset, taipumukset ja arvostukset, joita edeltävä sukupolvi arvostaa.
Kaikki paitsi puhtaiden perustunteiden tuottama informaatio on meissä sosiaalisesti rakennettu, konstruoitu. Ihmisoikeudet, älä tapa, ole rehellinen, kunnioita muita…. ja muut vastaavat syvääkin syvemmiksi luulemamme konstruktiot – ne kaikki ovat ”propagandan tuottamia”.
– mutta miksi tarvitsisi kyseenalaistaa rehellisyyttä vuorovaikutuksessa, rehellisyyttä ihmisten kesken ja sitä ”ettei tapa erilaista”?
Propagandan / indoktrinaation keskeisin anti meille lienee minuutemme. Ja tietoisuutemme.
**
Tuo on myös syy siihen, miksi tutkijan on äärimmäisen vaikea ihmistieteissä tehdä havaintoa, joka ei olisi jo ennalta määritettty. Puhdas havainto luonnontieteissä on lähtökohta, ihmistieteissä kait mahdottomuus?
Syvien sosiaalisten kurkihirsien kyseenalaistus saa väkijoukossa yleensä raivon aikaan. Näemme sitä lippujenpoltossa Egyptissä. Mutta näemme sitä myös siinä kiiihkossa, jolla ihmiset reagoivat uusiin sosiaalisiin kategorioihin / haastoihin.
– Esiintyy sitä eläinmaailmassakin. Hermojensa ja rotunsa puolesta edesmennyt vartiokoirani olisi kelvannut upeasti sotaan. Narttu oli. Leikatut uroskoirat eivät mahtuneet hänen ”puolustettavan propagansa” alueeseen. Tuli välittömästi hammasta.
Hieman samankaltaista on ihmistenkin puolella. Tälläkin valistuneiden aikuisten palstalla. Esimerkki: päätoimittaja Lintuselle jatkuva naureskelu. Koulukiusaajat kokoontuvat. Ja hakevat tukea toisistaan. ”Kyll sill ny on propagandaa tarjottavanaan ja on propagandsa vanki”.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus blogistin hyvään alustukseen ja kysymykseenkin on: propaganda on kaiken kasvatuksen perusta.
– Se täyttää durkheimilaisen sosiaalisen faktan periaatteet: se on osissa kaikkialla ja juuri sen vuoksi sitä ei nähdä. Se luo yhteiskunnan. Ja meidät kaikki.
Sosiaalistapa tämä kaikki. Kuin seepralaumassa. Nyt Slaaviheimon seepralaumat ottavat maa-alueista mittaa. Kumpi on oikeassa, kumpi väärässä?
– Vastaus löytyy ainoastaan, jos hyväksymme meihin propagandan (kasvatuksen) tuottamat sosiaaliset konstruktiot. Tai ainakin niiden kurkihirret.
Ilmoita asiaton viesti
Odotan että puolueeton media kertoo tosiseikat ilman että toimittaja värittää asiaa jollakin henkilökohtaisella puolueideologialla tai vakaumuksella.
Ihmiset jotka haluavat lukea sitä propagandaa tilaavat varmasti kyseisen puolueen lehden (vast).
Jossakin yhteydessä mainitsin jo että esim. toimittajat voisivat kirjoittaa nimensä perään sulkuihin puoluekannatuksensa, samalla tavalla kuten tekevät jutuissa joissa mainitaan jonkun poliitikon nimi!
Jossakin vaiheessa voi tietysti käydä niin että tulee tuo merkintä pakolliseksi, jos ei media itse saa säädettyä toimintaansa sisäsiistiksi.
Voisin kuvitella että jossain vaiheessa kun esim. YLE työntää ”värittynyttä tuubaa” veronmaksajan silmille niin kuluttaja (maksaja) voi valittaa että juttu ei ole sitä mitä piti olla koska juttu sisältää puoluepropagandaksi katsottavaa aineistoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkihan tekevät propagandaa mielestään hyvässä tarkoituksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ö. Eräs päälinja on, että kaiken tulee tulla tarpeseen, muuten sen on oikeastaan parempi mennä ohi.
Ä.. Miten voi vastaanottoa herätellä… jos jonkin omaksumista ei voi olla tajuamatta välttämättömäksi.
Y., Z,…
Rajansa siinäkin, millä tavoin Ä on mahdollinen, tai mahdollinen voi useinkin olla, mutta onko miten tervettä tai kestävää.
Sama tietysti, koskien kohtaa Ö, jos mieleltään kohdissa Ä…, ja oikeasti Ö tärkeän huomioitava välittömästi.
Kaupunkien ja isompien yhteisöt runsaina, ovat helposti korkeassa tilassa, jolloin vaikka kohdassa Ö menisi kyseenalaista tiedettynä, tätä voidaan sietää, koska Ä-jne.
Tulokulma näin kuvauksin on ihan mahdollinen. Näitä riittää, eikä voi olla tulematta mieleen Occam, vähän kokonaisemmin sovittautumisen kontribuution paikalla.
Että tosiaan eri suhteita todellisuuteen, ja erilaisuutta… taso-erilaisuus lienee merkittävintä, ts vaikuttavinta. Millä tavoin huomioitu… niin iso kysymys, ettei jaksa oikein edes esittää.
…
Piti tosiaan mainita mm Putin Venäjöineen, ja erimaailmallisuus yleensä.
Rasisminkin voisi määritellä täsmällisesti. Täsmällisiä määrityksiä puuttuu paljon, ja kohdista, joissa ovat täysin mahdollisia, selkokielellä jne.
Ilmoita asiaton viesti