Osaavatko poliittiset päättäjämme tehdä muuta kuin munauksia?

Otsikon kysymys nousee mieleen valitettavan usein. Tuntuu suorastaan siltä, että ihan jokainen päätös on vähintäänkin huono ellei suoranainen munaus. Loputtomista esimerkkitapauksista nostettakoon esiin vaikkapa Espoon sähköverkon myynti aluksi E.On-yhtiölle, myöhemmin loput Fortumille. Lopuksi verkot päätyivät Carunalle. Toinen esimerkki olkoon sähkömarkkinalaki, joka velvoittaa parantamaan verkon toimintavarmuutta. Tämä toimintavarmuusvaatimus edellyttää maakaapelointia, jonka kustannukset ovat suuret. Maksajina erityisesti haja-asutusalueella asuvat. Asiaa ei paljoa helpota tuore muutos verkon tuottomaksimista – sähkön siirtomaksut pysyvät taatusti korkealla tasolla ja tämä tuore muutos korkeintaan hieman hidastaa siirtomaksujen nousua haja-asutusalueilla.

Uusia surkeita päätöksiä ollaan tekemässä parast’aikaa. Valitettavasti näyttää siltä, että soteuudistus tulee tuomaan mukanaan vastaavia munauksia. Yhden esimerkin näistä toi esiin Riitta Kuismanen HS:n mielipidekirjoituksessaan. Kuismasen mukaan kunnat myyvät paniikilla ja alihintaan kiinteistöjään sijoittajille. Näitä kiinteistöjä sitten myöhemmin tulevat käyttämään alueet, jotka maksavat vuokraa sijoittajille.

Mikäli Kuismasen esittämä pitää paikkansa, menossa on ihan vastaava kehitys kuin sähköverkkojen myynti. Kunnat myyvät omaisuuttaan sijoittajille ja jatkossa veronmaksajat tulevat maksamaan näille sijoittajille hyvän tuoton ilman, että siihen on vaihtoehtoja.

Tällaisten munauspäätösten taustalla oleva juurisyy nähdäkseni on se, että poliittisia päätöksiä tehdään edunvalvontapohjalta. Kaikissa päätöksissä siis on takana se, että joku pääsee hyötymään. Maksajan osa jää veronmaksajalle. Hyötyvä osapuoli luonnollisesti lobbaa jotta tehtäisiin hänen/heidän etunsa kannalta suotuisia päätöksiä.

Tässä huonojen päätösten tuotantolaitoksessa ovat mukana kaikki vanhat puolueet. Heillä kaikilla on sidoksia moneen suuntaan ja heitä kaikkia lobataan. Heillä tai heidän puolueillaan on yhteyksiä monenlaisiin järjestöihin, jotka tavalla tai toisella kytkeytyvät tähän mehujen puristamisen verkostoon.

Lopulta kaikessa laskun maksajana on veronmaksaja. Veronmaksajilla ei ole lobbausvoimaa – valitettavasti.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu