Systeemi on mätä. Korjataan se.

Systeemi on mätä. Tämänsuuntainen käsitys asioista nousee usein esiin kun keskustelee politiikasta melkein kenen tahansa äänestysikäisen kanssa. Vaikka tämä käsitys onkin yleinen, ei asioiden muuttaminen äänestäjän näkökulmasta tunnu olevan mitenkään mahdollista. Tavalliselle äänestäjälle käytännössä ainoa tapa ottaa kantaa ongelmaan on jättää äänestämättä. Miksi kukaan haluaisi äänestää kun systeemi on mätä eikä se siitä paremmaksi muutu? Käytännössä ainoa syy äänestämiseen on tunne kansalaisvelvollisuudesta.

Tuore käytännön esimerkki systeemin mädännäisyydestä on vuodenvaihteessa voimaan astuva uusi arpajaislaki. Sisäministeriön twiitissä ihan pokkana todetaan, että: ”Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa rahapelihaittojen torjuntaa”.  Jokainen asioita vähääkään seuraava tietää, että tämä on täyttä soopaa. Arpajaislain uudistuksen tärkein tavoite on Veikkauksen monopolin turvaaminen. Jos pelihaittojen minimointi olisi tärkeintä, olisi lain ensimmäisenä kohtana velvoite pelikoneiden keskittämisestä pelisaleihin – pois kauppojen kassoilta ja vastaavista paikoista. Mutta tätä siinä laissa ei sanota, koska mummoilta kerättävät eurot ovat systeemille niin tarpeelliset.

Suomessa on valtava järjestökenttä, joka elää veikkaushäviövaroilla. Kannattaa ehdottomasti lukea Senja Larsenin kirja Veikkauskratia. Sieltä selviää kylmääviä tietoja monien järjestöjen toiminnasta ja siitä, kuinka paljon rahaa mihinkin käytetään. Vaikka järjestöistä monet tekevät näennäisesti hyvää, on niissä sellainen ongelma, että ruohonjuuritason hyvään riittää käytetystä rahamäärästä vain murusia. Valtaosa menee organisaatioiden pyörittämiseen. Nämä järjestöt ovatkin vaaleissa valitsematta jääneiden vanhojen puolueaktiivien suojatyöpaikkoja.

Lainaus Veikkauskratiasta:

Järjestöillä on hallitusta, valtuustoa ja liittokokousta, joihin on koottu edustajia kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta.

 Esimerkiksi Suomen ASH ry:n hallituksessa on enemmän jäseniä kuin sillä on henkilökuntaa.

 Suomen Mielenterveys Mieli ry:n liittokokouksen puheenjohtaja on kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Sosten valtuuston puheenjohtaja emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen, Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n hallituksen puheenjohtaja Kuntaliiton demari-varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n hallituksen puheenjohtaja taas kokoomuslainen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.”

Siis monet yhteiskunnan avaintoimintoihin ja vanhoihin puolueisiin kytköksissä olevat henkilöt ovat tukevasti mukana tässä nk. Veikkausperheessä. He eivät voi minkäänlaista puhdistusta toteuttaa. Ovat itse liian syvällä mukana kaikessa.

Liike Nyt on ottanut aluevaalissa valtakunnalliseksi vaalisloganiksi ”Vallan väärinkäyttö loppuu nyt”. Meillä siis on vankka pyrkimys puuttua nykyiseen rakenteelliseen korruptioon, jossa ovat mukana jokseenkin kaikki vanhat puolueet. Tätä slogania on kritisoitu kahdella tavalla. Yksi on se, että viesti on liian populistinen. Toinen on se, että kuinka Liike Nyt muka kuvittelee pystyvänsä korjaamaan vuosikymmenten aikana muodostuneen rakenteellisen korruption.

Mitä tulee tuohon populismisyytöksiin, niin on vain todettava, että ongelmat on parasta esittää suoraan ja kaunistelematta. Tilanne on mikä on, eikä se hyssyttelemällä korjaannu. Jos joku kutsuu sitä liialliseksi populismiksi, niin kutsukoon. Vain nostamalla kissa keskelle pöytää voidaan saada asioita muutettua.

Jos kukaan ei suutu, niin mikään ei muutu.

Ihan validi huoli on kieltämättä se, pystyykö Liike Nyt muka oikeasti siivoamaan rakenteellista korruptiota Suomessa. Ei se helppoa tule olemaankaan. Liike Nytistä kuitenkin oikeasti voi tulla sellainen voima, joka saattaisi pystyä tämän mätäpaiseen puhkaisemaan. Siis jos saamme vaaleissa riittävästi kannatusta. Alkaen aluevaaleista 2022.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu