103 vuotta ja ylpeä siitä

Suomi tasavaltana juhli 100 vuotista taivaltaan koko vuoden 2017, joten tämän vuoden itsenäisyyspäivänä voimme juhlia sitten 103 vuotista taivaltamme Suomen tasavaltana. Mutta jonkinlaisena alkuna Suomelle voidaan pitää myös vuotta 1809, jolloin ensimmäistä kertaa Suomi-niminen hallintoalue perustettiin Venäjän vallan alaisuudessa. Silloin jo noin 460 vuoden ikäinen Ruotsin kuningaskunta hävisi Venäjälle Suomen sodan.

Kansankielellä ja kansan suussa mutusteltaessa itsenäisyyspäivä taittuu helposti muotoon ”itseppäisyyspäivä”. Milläpä muulla sanalla voisi paremmin kuvailla koko kansaa ja Suomalaista sisua, jolle ei täsmällistä sanaa vieraalla kielellä ole edes olemassa. Mutta siitä huolimatta, tai juuri siitä johtuen, sen avulla tämäkin valtio punnersi itsensä myöhemmin itsenäiseksi valtioksi, tasavallaksi, jossa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia niin lain edessä, kuin myös äänestyspäivänäkin. Sisua edelleen tarvittiin toisen maailmansodan aikana niin rintamalla, kuin myös kotirintamallakin. Sisusta muodostui koko kansan yhteen hitsaava voima kolmikannan syntymän muodossa, kun työnantajien keskusliitto hyväksyi tammikuun kihlauksessa neuvotteluosapuolekseen työntekijöiden keskusliiton. Toisen maailmansodan jälkeen sisua jälleen tarvittiin sotakorvauksien maksamisessa, sekä yhteen hitsautumista kun 420 000 evakkoa asutettiin eri puolille Suomea sodassa menetetyiltä alueilta.

Mutta oli Suomi lähellä menettää alueen jo heti myös itsenäistymisensäkin kynnyksellä. Tällä en viittaa sisällissotaan, vaan Ahvenanmaan kysymykseen. Ahvenanmaata voidaan pitää maantieteellisesti eräänlaisena porttina Tukholmaan, jonka Ruotsi myös menetti Suomen sodassa 1809. Krimin sodan jälkeisessä Ahvenanmaan sopimuksessa 1856 Venäjä lupasi demilitarisoida Ahvenanmaan. Ruotsi kuitenkin hermostui, kun Venäjä ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1916 alkoi uudelleen militarisoida saarta. Suomen sisällissotaan ja ensimmäiseen maailmansotaan liittyvässä sekasorrossa Ruotsi lähetti saarelle omia sotilaitaan ja halusi liittää saaren Ruotsiin. Vuonna 1921 vasta muutaman vuoden ikäinen Suomen tasavalta sai apua YK:n edeltäjältä, Kansainliitolta, joka päätti että Ruotsin vaatimuksista huolimatta saari kuuluu Suomeen autonomisena ja demilitarisoituna alueena.

Historia osoittaa, että siinä missä Suomi tarvitsee turvakseen kansainvälistä yhteistyötä, niin tarvitsee koko kansan yhteen hitsaaminenkin onnistuakseen kolmikantaista yhteistyötä. Sodista ja kriiseistä nykypäivään jalostunut sisu 2.0 tarkoittaa halua ja kykyä löytää ratkaisuja yhteiskunnallisiin asioihin isoissa neuvottelupöydissä, kolmikannassa, yhdessä.

 

 

Kirjoitus julkaistiin Demokraatti-lehdessä:
https://demokraatti.fi/103-vuotta-ja-ylpea-siita

 

0
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu