Työhyvinvoinnilla voidaan säästää ja parantaa tuottavuutta

Oikeistopoliitikot ehdottavat kaikenlaista. Yksi ehdotus on lisätä päivittäistä työaikaa vartilla, jota perustellaan tuottavuuden kasvattamisella tai säästämisellä. Tuottavuutta voidaan kehittää muillakin keinoilla, kuin pelkästään tekemällä vaatimuksia palkansaajille. Liian usein jää huomioimatta, että työhyvinvoinnin parantamisellakin voidaan myös saada aikaan säästöjä ja tuottavuuden kasvua.

Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen voivat laskea sairauspoissaoloprosenttia, jonka keskiarvo teollisuudessa on noin kuusi prosenttia. Kahden prosentin lasku sairauspoissaoloprosenteissa tarkoittaisi kaikilla työntekijöillä noin viikon lisäystä työaikaan vuositasolla. Suomessa on yhteensä noin 2,1 miljoonaa palkansaajaa. Karkealla matematiikalla kahden sairauspoissaoloprosentin lasku toisi Suomeen lisää noin 84 000 000 tehtyä työtuntia. Keskimääräinen työvoimakustannus kaikkine sivukuluineen Suomessa on noin 32€/h. Näistä luvuista voidaan tehdä toinen karkea arviolaskelma, jonka mukaan Suomen kaikkien palkansaajien kahden sairauspoissaoloprosentin lasku tarkoittaisi valtakunnan tasolla yhteensä noin 2,7 miljardin euron säästöjä. Valtion tai kunnan työnantajilla tämä tarkoittaisi suoria säästöjä, kun taas yksityisillä työnantajilla tämä toisi lisäksi paljon kaivattua tuottavuuden kasvua.

Siinä missä työpaikoilla voidaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia ehkäistä lisäämällä koneita ja automaatiota, voidaan henkistä pahoinvointia ehkäistä kiinnittämällä huomiota johtamiseen.
Valtakunnallinen työelämä2020-hanke tähtää Euroopan parhaaseen työelämään vuoteen 2020 mennessä. Yksi hankkeen keskeinen teema on johtamisen kehittäminen. Johtaminen on yksi merkittävimmistä asioista johon tarvitaan muutosta, koska uudet työelämään saapuvat sukupolvet tarvitsevat erilaista johtamista.