2010 jälkeen otetusta valtion lisävelasta puolet annettu yrityksille!
Valtion velkojen nimellisarvo oli syyskuussa 2019 n. 106 miljardia euroa. Tammikuussa 2010 velkaa oli vastaavasti noin 63 miljardia euroa. Velkaa on tällä välin otettu noin 43 miljardia euroa. Mistä näin suuri velanlisäys on koostunut?
Monet muistaa KIKY:stä vain ne ikävät 24 tuntia palkatonta työaikaa ja julkisen sektorin lomarahaleikkaukset. Moni ei muista sitä, että KIKY-sopimuksen yhtenä osana oli työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksun ja sosiaaliturvamaksun aleneminen. Vuosilta 2017-2019 näiden arvo on noin 4,7 miljardia euroa ja vuosi 2020 mukaan lukien yhteensä 6,6 miljardia. Mutta ovat työnantajat saaneet vuoden 2010 jälkeen muitakin veronalennuksia! Yksi näistä oli KELA-maksun poisto vuonna 2010, joka tekee noin 0,7 mrd€/vuosi. Toinen oli yhteisöverojen alennus 1,5% vuonna 2012 (vaikutus 0,3mrd€ vuonna 2012) ja edelleen 4,5% alennus vuonna 2014 (vaikutus 0,87mrd€ vuonna 2014).
Kun laskin valtion talousarvioesityksistä (linkit lopussa) yhteisöveron osalta tarkemmat, niin sain kaikkien työnantajamaksujen ja -verojen alennusten yhteissummaan 24 miljardia euroa vuosilta 2010-2020. Vuonna 2019 tämä alennus on noin 4 miljardia euroa. Nämä rahat ovat tavalla tai toisella pois valtiolta, joka on viimeisen 12 kuukauden aikana nostanut lisää velkaa 2 miljardia euroa. Ilman näitä 2010 jälkeen tehtyjä alennuksia, maksaisimme velanottamisen sijaan takaisin velkaa 2 miljardia joka vuosi!
On ehkä liian yksinkertaistettua väittää, että ilman näitä työnantajille annettuja alennuksia valtion velka voisi olla tällä hetkellä noin 24 miljardia pienempi, mutta näin näistä kaikkien saatavilla olevista lukemista voisi myös päätellä. Koska valtio on ottanut koko kyseessä olevan ajan velkaa, on nämä työnantajien veronalennukset siis rahoitettu puhtaasti velkarahalla. Tämän jälkeen voidaankin pitää ajatusleikkiä siitä, että kuka olikaan renki ja kuka isäntä omassa maassaan ja mitä tarkoittaa korporatokratia?
Tätä vasten tuntuukin loogiselta, joskin varsin epäreilulta työnantajaliittojen julkisuudessakin olleet vaatimukset leikata duunarin palkasta jopa 2500-6000€ vuodessa. Luulisi Suomalaisten työnantajien olevan perin tyytyväisiä näin vieraanvaraiseen valtioon, mutta miksi mikään ei koskaan vain tunnu riittävän?
P.S.
Listaa voi jatkaa myös sillä tavalla, että otetaan kolmen vuoden ajalta lisäksi vielä huomioon 24 tunnin palkattoman työajan lisäys, sekä julkisen sektorin lomarahaleikkaukset 30%.
KIKY:n 24 tunnin palkattoman työajan lisäyksen laskennallinen arvo vuosityöajasta on noin 1,4%, joka tarkoittaa aiemmissa laskelmissani käyttämien arvojen perusteella rahassa noin 1,06-1,24mrd€ vuodessa. Nämä summat siis sillä oletuksella, että KIKY olisi 100% työpaikoissa käytössä täysimääräisesti, mitä se ei todellakaan ole. Työnantajat kyllä vastaavissa laskelmissaan lähtevät siitä, että se on tehokkaassa käytössä lähes kaikkialla ja lähes täysimääräisesti. 24 tunnin työnajan lisäys tarkoittaa kolmen vuoden ajalta siis yhteensä noin 3,2-3,7mrd€ palkatonta työaikaa.
Vastaavasti julkisen sektorin 30% lomarahaleikkaukset vastaavat noin kolmen päivän palkkaa. Julkisella sektorilla työskentelee noin 681 000 henkilöä, joista valtiolla työskentelevän 146 000 työntekijän keskipalkka on 3637€/kk ja vastaavasti 536 000 kunnilla työskentelevän keskipalkka 2834€/kk. Näistä saadaan laskemalla kolmen päivän palkaksi valtiolla noin 358,72€ ja kunnilla noin 279,52€. Nämä kerrottuna vastaavilla työntekijämäärillä tekee yhteensä valtion työntekijöiden osalta 52 373 120€ ja kuntatyöntekijöiden osalta 149 822 720€, eli yhteensä noin 0,2mrd€ vuodessa ja 0,6mrd€ kolmessa vuodessa.
Näin saadaan kolmen vuoden palkattomasta 24 tunnin työajasta ja lomarahanleikkauksista yli 4 miljardia euroa, suoraan työntekijöiltä, suoraan työnantajille, ilman välikäsiä – ilmaiseksi.
Exceltaulukon linkit:
https://www.sttk.fi/2019/08/22/miksi-sosiaalivakuutusmaksujen-siirron-vaikutuksista-vaietaan/
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090147#idp445226128
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110130#idp446233920
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130194#idp446431536
Lähtkohtaisesti ei tulisi tuijottaa pelkästään valtion velmaan, vaan koko julkiseen velkaantumiseen. V. 2010 julkista velkaa oli tammikuussa 88,2 miljardia euroa ja v. 2019 tammikuussa 140,2 miljardia euroa, joten velkamäärä on kasvanut 52,0 miljardia eurpa.
Surullista kyllä, julkisen velan ja kotitalouksien velan lisäämisellä ei olla saatu aikaan käytännösdä lainkaan talouskasvua sitten v. 2008 samalla viennin romahtaessa yli 10 miljardin plussalta 2007 3 miljrdia miinukselle v. 2018.
Suomen talouden luvut näiltä osin ovat surullista kyllä selv
sti koko EU: n surkeimmat jo vuosikymmenen ajan – pientä positiivista elpymistä tosin on tapahtunut, mutta vasta viimeisten parin vuoden aikana, joka sekin hyytyi pahasti Rinteen hallituksen tartuttua tahtipuikkoihin.
Omituista muuten tämä tarttuminen julkisen sektorin lomarahojen leikkauksiin. Suomen julkinen sektori maksaa ylivoimaisesti EU:n eniten palkkoja verraten maan kokonaispalkkasummaan. Suomen julkisen sektorin palkkasumma nousi v. 2008 – 2016 välillä yli 6 miljardia euroa täysin ilman sentinkään vertaa tuottavuuden tai talouden kasvua. Tämä palkkasumman nousu ilman talouskasvua oli koko EU: n nopein ja suurin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin että julkinen talous, kuten vanhusten- ja lastenhoito, koulutus, sivistys ja kulttuuri jne, ei ole tuottavaa?
Katsotko tuottavuudeksi vain rahan?
Kuinka monen euron olet nähnyt vaihtavan vaipat vanhuksille ja lapsille, opettavan ja kouluttavan jne?
Olisiko syytä ajatella tuottavuus todellisina aikaansaannoksina mieluummin kuin fiktiivisenä rahana?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on niin suuret työvoimakustannukset, että yrityksiä joudutaan tukemaan valtion toimesta, jotta ne voisivat ylipäänsä toimia Suomessa!
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkähän Sveitsissä yritykset lainkaan pärjäävät, kun palkat ovat Suomeen verrattuna kaksinkertaiset? Myös Saksassa ja Ruotsissa on paremmat palkat, esimerkiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Yritysten tukemisella ei juuri yrityksiä edesauteta, kun palkansaajat vievät yritysten kasvu- ja voittopontentiaalin.
KIKY on ollut ainoa yksittäinen yritys siirtää työntekijän kustannusta alemmas. Pääministeri Sipilän tavoittelema 5 % palkanleikkaus tai pyhäkorotuksista luopuminen olisivat olleet KIKYä paljon parempi ja helpommin yrityksissä hyödynnettävissä oleva tapa. Palkanalennuksiinhan liitot eivät missään nimessä suostuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Perhanan työntekijät! Mitään eivät tuota muuta kuin kustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittajalla on selvä ajatusvirhe. Hän pitää verojen ja veroluonteisten maksujen alennuksia yrityksille annettuna rahana. Taustalla tuntuisi olevan sellainen ajatus, että ensin valtio omistaa kaikki tulot ja sen jälkeen päättää, kuinka suuren osan se suostuu luovuttamaan tulon ansaitsijalle. Kirjoittaja tuntuu myös kuvittelevan, että yritysten kustannukset, verot ja veroluonteiset maksut, eivät vaikuttaisi lainkaan niiden työllistämis- ja palkanmaksukykyyn. Tämä on harhainen käsitys. Kuollutta hevosta ei kannata piiskata ja kuolleelta yritykseltä ei saa verotuloja eikä sen maksa palkkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössähän tilanne on juuri tuo. Mistä muualta oikea raha voisi lähteä liikkeelle kuin valtion keskuspankista tai valtion hyväksymästä keskuspankista? Valtio voi myös verottaa, joten kun se ei verota kaikkea pois, niin juuri se verottamaton osaa jää yksityiselle sektorille oman hyvinvoinnin ylläpitoon. Raha kiertää, joten ei se verottetukaan raha mihinkään häviä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kanta kirjoitukseen. Josta luin vain otsikon.
MUTTA:
yritystuet EIVÄT ole markkinataloutta.
SILTI:
Suomessa sanotaan olevan markkinatalous.
(Se nauraa, ken voi. Anteeksi.)
Ilmoita asiaton viesti
Bloggausta siteerasi STTK
https://www.sttk.fi/2019/11/27/yritysten-2010-luku-tukea-tuen-paalle/
Ilmoita asiaton viesti