2010 jälkeen otetusta valtion lisävelasta puolet annettu yrityksille!

Valtion velkojen nimellisarvo oli syyskuussa 2019 n. 106 miljardia euroa. Tammikuussa 2010 velkaa oli vastaavasti noin 63 miljardia euroa. Velkaa on tällä välin otettu noin 43 miljardia euroa. Mistä näin suuri velanlisäys on koostunut?

Monet muistaa KIKY:stä vain ne ikävät 24 tuntia palkatonta työaikaa ja julkisen sektorin lomarahaleikkaukset. Moni ei muista sitä, että KIKY-sopimuksen yhtenä osana oli työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksun ja sosiaaliturvamaksun aleneminen. Vuosilta 2017-2019 näiden arvo on noin 4,7 miljardia euroa ja vuosi 2020 mukaan lukien yhteensä 6,6 miljardia. Mutta ovat työnantajat saaneet vuoden 2010 jälkeen muitakin veronalennuksia! Yksi näistä oli KELA-maksun poisto vuonna 2010, joka tekee noin 0,7 mrd€/vuosi. Toinen oli yhteisöverojen alennus 1,5% vuonna 2012 (vaikutus 0,3mrd€ vuonna 2012) ja edelleen 4,5% alennus vuonna 2014 (vaikutus 0,87mrd€ vuonna 2014).

Kun laskin valtion talousarvioesityksistä (linkit lopussa) yhteisöveron osalta tarkemmat, niin sain kaikkien työnantajamaksujen ja -verojen alennusten yhteissummaan 24 miljardia euroa vuosilta 2010-2020. Vuonna 2019 tämä alennus on noin 4 miljardia euroa. Nämä rahat ovat tavalla tai toisella pois valtiolta, joka on viimeisen 12 kuukauden aikana nostanut lisää velkaa 2 miljardia euroa. Ilman näitä 2010 jälkeen tehtyjä alennuksia, maksaisimme velanottamisen sijaan takaisin velkaa 2 miljardia joka vuosi!

On ehkä liian yksinkertaistettua väittää, että ilman näitä työnantajille annettuja alennuksia valtion velka voisi olla tällä hetkellä noin 24 miljardia pienempi, mutta näin näistä kaikkien saatavilla olevista lukemista voisi myös päätellä. Koska valtio on ottanut koko kyseessä olevan ajan velkaa, on nämä työnantajien veronalennukset siis rahoitettu puhtaasti velkarahalla. Tämän jälkeen voidaankin pitää ajatusleikkiä siitä, että kuka olikaan renki ja kuka isäntä omassa maassaan ja mitä tarkoittaa korporatokratia?

Tätä vasten tuntuukin loogiselta, joskin varsin epäreilulta työnantajaliittojen julkisuudessakin olleet vaatimukset leikata duunarin palkasta jopa 2500-6000€ vuodessa. Luulisi Suomalaisten työnantajien olevan perin tyytyväisiä näin vieraanvaraiseen valtioon, mutta miksi mikään ei koskaan vain tunnu riittävän?

 

P.S.
Listaa voi jatkaa myös sillä tavalla, että otetaan kolmen vuoden ajalta lisäksi vielä huomioon 24 tunnin palkattoman työajan lisäys, sekä julkisen sektorin lomarahaleikkaukset 30%.

KIKY:n 24 tunnin palkattoman työajan lisäyksen laskennallinen arvo vuosityöajasta on noin 1,4%, joka tarkoittaa aiemmissa laskelmissani käyttämien arvojen perusteella rahassa noin 1,06-1,24mrd€ vuodessa. Nämä summat siis sillä oletuksella, että KIKY olisi 100% työpaikoissa käytössä täysimääräisesti, mitä se ei todellakaan ole. Työnantajat kyllä vastaavissa laskelmissaan lähtevät siitä, että se on tehokkaassa käytössä lähes kaikkialla ja lähes täysimääräisesti. 24 tunnin työnajan lisäys tarkoittaa kolmen vuoden ajalta siis yhteensä noin 3,2-3,7mrd€ palkatonta työaikaa.

Vastaavasti julkisen sektorin 30% lomarahaleikkaukset vastaavat noin kolmen päivän palkkaa. Julkisella sektorilla työskentelee noin 681 000 henkilöä, joista valtiolla työskentelevän 146 000 työntekijän keskipalkka on 3637€/kk ja vastaavasti 536 000 kunnilla työskentelevän keskipalkka 2834€/kk. Näistä saadaan laskemalla kolmen päivän palkaksi valtiolla noin 358,72€ ja kunnilla noin 279,52€. Nämä kerrottuna vastaavilla työntekijämäärillä tekee yhteensä valtion työntekijöiden osalta 52 373 120€ ja kuntatyöntekijöiden osalta 149 822 720€, eli yhteensä noin 0,2mrd€ vuodessa ja 0,6mrd€ kolmessa vuodessa.

Näin saadaan kolmen vuoden palkattomasta 24 tunnin työajasta ja lomarahanleikkauksista yli 4 miljardia euroa, suoraan työntekijöiltä, suoraan työnantajille, ilman välikäsiä – ilmaiseksi.

 

 

Exceltaulukon linkit:

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2013&lang=fi&maindoc=/2013/aky/aky.xml&id=/2013/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/aky/aky.xml&id=/2014/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2015&lang=fi&maindoc=/2015/aky/aky.xml&id=/2015/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016/aky/aky.xml&id=/2016/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2017&lang=fi&maindoc=/2017/aky/aky.xml&id=/2017/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&lang=fi&maindoc=/2018/aky/aky.xml&id=/2018/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&lang=fi&maindoc=/2019/aky/aky.xml&id=/2019/aky/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2020&lang=fi&maindoc=/2020/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2020/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2020&lang=fi&maindoc=/2020/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2020/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2020&lang=fi&maindoc=/2020/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2020/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2020&lang=fi&maindoc=/2020/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2020/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/11/01/02/02.html

https://www.sttk.fi/2019/08/22/miksi-sosiaalivakuutusmaksujen-siirron-vaikutuksista-vaietaan/

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090147#idp445226128

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110130#idp446233920

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130194#idp446431536

petripartanen

Päätoiminen pääluottamusmies, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu