Työhyvinvoinnin uusia tuulia

Nykyään puhutaan työhyvinvoinnista todennäköisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksi syy tähän lienee asiaa koskevien tutkimusten merkittävä lisääntyminen kotimaassa ja ulkomailla tämän vuosituhannen puolella.

Juuri nyt puhutaan työkykyjohtamisesta, jossa työntekijä ihmisenä otetaan paremmin huomioon. Työntekijälle annetaan parempia mahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen, sekä työkykynsä ylläpitämiseen. Pitkäjänteisesti sitoutunut johto ja esimiehet seuraavat omalta osaltansa sitä, että työntekijällä on tarvitsemansa osaaminen ja keinot työkyvyn ylläpitoon.

 

Viisi miljardia euroa

Juuri julkaistu ”tekemättömän työn vuosikatsaus 2015”-tutkimuksen mukaan työkyvyttömyys maksaa yksityisille työnantajille vuodessa noin viisi miljardia euroa. Tekemättömän työn kustannus on noussut 6,3 prosentin tasosta 7 prosentin tasoon vuonna 2014. Tätä vastaava euromääräinen keskiarvo henkilötyövuotta kohden laskettuna on 2650 euroa. Kaikkien yritysten välinen vaihteluväli on 3,2 prosentista 11,5 prosenttiin. Vastaava euromääräinen vaihteluväli on 1500-4900 euroa henkilötyövuotta kohden. Näillä arvoilla laskettuna paras sata henkeä työllistävä yritys säästää huonoimpaan verrattuna vuodessa 340 000 euroa. Näin suuren summan vuoksi työhyvinvointiin kannattaa panostaa aikaa ja rahaa. Tutkimukseen osallistuneista 64 yrityksestä kymmenen edelläkävijää saavutti viiden vuoden aikana työkykyjohtamiseen panostettua yhtä euroa kohden kuuden euron voiton nettona. Myös ETERA:n vuoden 2015 viittä työkykypalkintokandidaattia yhdistää työkykyjohtaminen, sekä suurissa määrin työntekijöiden terveyden huomioiminen henkilökohtaisella tasolla.

Nykyään käytetään jo liikunta- ja ravintoterapeutteja parantamaan ja ylläpitämään työntekijöiden työkykyä. Fyysisesti terve työntekijä on luonnollisestikin onnellisempi ja tuottavampi! Samalla työntekijä kokee, että häntä arvostetaan.

 

Sairaita rangaistaan

Hallituksen tasolla puhutaan tuottavuusloikasta, jonne pääsemisen yhtenä keinona on sairausajan karenssin määrääminen, sekä palkan alentaminen usean päivän ajalta. Jopa Kokkolan kaupunginvaltuustossakin esitettiin työterveyden rahoittamiselle ja sairastamiselle rajoituksia poliittisella linjauksella. Tämmöiset ajatukset kuulostavat nykypäivän tietojen ja keinojen valossa olevan suorastaan pimeältä keskiajalta.

Myös työterveyslaitos varoittaa sairauskarenssin ottamisesta käyttöön, koska se rankaisisi matalapalkka-alojen työntekijöitä. Lähihoitajat, siivoojat ja rakennustyöntekijät ovat kaksi-kolme kertaa useammin sairauslomilla, kuin asiantuntija-ammatissa työskentelevät. Tämän lisäksi asiantuntijatyössä voidaan tehdä etätöitä jos työkyky on rajoittunut. Tämä ei ole mahdollista matalapalkkaisilla aloilla. Sairausajan karenssi johtaisi matalapalkka-aloilla sairaana työskentelyyn. Tätä kautta esimerkiksi lähihoitajan ammatissa taudit leviäisivät potilaisiin. Vastaavasti rakennusalalla sairaana työskenteleminen lisäisi tapaturmariskiä merkittävästi. Esimerkiksi Flunssaepidemiat leviäisivät nopeammin ja helpommin.

Vain pitkäjänteinen työhyvinvointiin panostaminen voi tuoda todellisia säästöjä työntekijän terveyden, ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin paranemisen kautta.

 

 

Kirjoitus oli kolumni Keski-Pohjanmaa lehdessä 23.11.2015

petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola

Opiskelija, Teollisuusliiton valtuuston jäsen Kokkolan kaupunginvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu