Työmarkkinat kuin huonosti johdetun työpaikan arki, luottamuspula vallitsee

Näin nyt sitten kävi, että noin 40% SAK:n jäsenliittojen jäsenistöstä ei ainakaan heti ole mukana kilpailukykysopimuksessa. Kaikki ei vielä ole kuitenkaan menetetty, jos osataan edetä oikein tästä eteenpäin.

Porvariministerien ”fistbumb” sai näyttämään siltä, että salaillaan jotain piilossa olevaa tarkoitusperää. Viestintä on vain pieneksi osaksi sanoja ja kirjoitusta. Suurimmaksi osaksi se on eleitä, äänenpainoja, tapoja. Hallitus syyllistyi karkeaan virheeseen juhliessaan köyhien kurittamista, eikä muuten ollut ensimmäinen kerta. Tämän hetkinen tilanne työmarkkinoilla muistuttaa monessakin mielessä huonosti johdettua työpaikkaa, joissa työntekijöiden ja työnantajan välillä vallitsee suuri epäluottamus vanhakantaisten asenteiden ja tapojen vuoksi. Wanhat johtamistavat eivät toimi enää nykyään!

Nämä vanhakantaiset asenteet muodostuvat juuri keskustelun puutteesta, päätösten yksipuolisuudesta. Tämä johtaa pelkkien eleiden yms. ulkoisten seikkojen tulkintaan, jolloin luodaan vahvat ME/NE asenteet. ”Minä tunnen kyllä kaikki MEISTÄ nimineen ja jopa harrastuksineen, mutta NOISTA minä näen täältä kaukaa vain hienon puvun ja että ne haluaa käyttäytymisen perusteella viedä multa rahaa”.
Tällä luottamuksen ja keskustelun asteella ei minkäänlaisia sopimuksia synny ilman jonkinasteista väkivaltaa.

Jos esimerkiksi tuntisin Stubbin hyvin, voisin sivuuttaa tuon hänen aloitteesta tehdyn ”fistbumbin” rentona eleenä, mutta kun en tunne häntä kuin jäykkänä porvarina, niin tulkitsen eleen ylimielisenä ”voitto työväestöstä” eleenä.
Vastaavasti Sipilän ”tämä on ensimmäinen päivä pääministerinä, kun nautin elämästä” kommentin voisi vain tulkita suuren työn saamisesta päätökseen. Mutta kun en tunne tätä entistä toimitusjohtajaa, niin tulkitsen sen ”mahtavaa kun työväestön/palkansaajien pakottaminen onnistui lopultakin”, vaikka hetken näytti jo siltä ettei onnistunutkaan.
Jäykkä wannabe-työministeri tuntuu tekevän mitä muut hänen puolestaan parhaaksi katsovat ja kovin vakavasti selittää kaikkia asioita parhain päin matalalla vakuuttavalla äänellä.
Kun en siis näitä herroja tunne hyvin ja henkilökohtaisesti, niin nämä kaikki heidän tekemänsä eleet yhdessä voidaan meikäläisen näkökulmasta tulkita asenteelliseksi palkansaajien kyykyttämiseksi.

Näitä kokemiani tunteita vahvistivat ”fistbumbin” lisäksi muutkin mediassa olevat asiat mm.; hallituksen laskelmien paikkansapitävyys ja siitä aiheutuvat epäilykset todellisista tarkoitusperistä, erinäisten kansanedustajien lausunnot; Kosken perinteiset palkansaajan lahtauspuheet, Lehden ay-vastaisuus, Soinin löysät heitot, erinäisten raharikkaiden vaatimukset kovasta kurista ja työehtosopimusten poistamisesta, wannabe rikkaan Jetron ay-mafiauho, laskelmat ansion menetyksistä jotka ohjataan suoraan yrityksille, tieto etteivät kansanedustajat menetä mitään, vaihtoehtoiset kommentit talousnäkymistä, lapsiperheiden mahdollisesti tuleva taloudellinen ahdinko, ahdistava ajatus perhedynaamisen kehityksen kääntämisestä taaksepäin.

Itse en ole nähnyt tarkkoja laskelmia kaavoineen ainakaan lehdissä, joilla osoitetaan miten hallituksen toimet lisäävät työpaikkoja. Näen maalaisjärjellä vain sen, että olemassa olevien työntekijöiden työajan pidennys tarkoittaa sitä, että tarvitsemme vähemmän olemassa olevia työntekijöitä. Samalla maalaisjärjellä näen myös sen, että tulonsiirto työntekijöiden palkasta työnantajille vähentää ostovoimaa.
Mutta kenties näitä ajatuksia kumoavia laskelmia pidetään sen verran ”suurempana matematiikkana” ettei niitä vaivauduta edes suurelle rahvaalle kunnolla edes näyttämään?

Ei siis ihme, että toisia suututtaa ja SAK:n tilanne on nyt tämä. Sitä saa mitä tilaa, mutta tiesikö kukaan tilaavansa tämmöistä?? Jos kansaa on kunnolla kusetettu vaaleissa, niin AY-liikkeellä voisi periaatteessa olla moraalinen oikeus kumota hallituksen toimet. Valitettavasti kuitenkin nykyiset hallituspuolueet olivat hyvinkin avoimia vaalien alla palkansaajia kyykyttävästä politiikastaan. Tämän ei siis olisi pitänyt olla kenellekään yllätys…

Kokonaisuudessa tämä juttu todistaa taas sen, että hallituksen ei kannata astua työmarkkinoiden ”pelikentälle” kuten mm. vuonna 2007 tehtiin.
Jos hallitus syystä tai toisesta epäonnistuu saamaan tätä hommaa maaliin saakka ja etenee pakkolakien muodossa, niin se todennäköisesti johtaa kaikille sellaiseen maan seisauttavaan tilanteeseen mihin kukaan ei halunnut. Silloin olisi liian suuri houkutus jatkaa sitä niin kauan että hallitus vaihtuu, koska niin kauan kuin tämä asia on kesken, on myös hallituspuolueiden kannatus matalalla ja sisäisiä ristiriitoja odotettavissa. Odotettavissa on myös se, että kun nimet ovat paperissa, niin rahan/porvarien omistama media alkaa suoltamaan juttuja että ay-liikehän halusi tätä itse… Aina pieni osa kansasta tämänkin valheen ostaa, kunhan sitä tarpeeksi usein toistetaan.

Mutta yhtäkaikki, odotan että maanantaina voimme todeta työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen jatkavan neuvotteluita, sekä olevan valmiita ottamaan kyytiin laiturille jääneitä.

Innolla odottelen maksettujen ja hyödyllisten ilmaisten (jälkimmäisillä on toinenkin nimitys) oikeistotrollien perustelemattomia kommentteja tähänKIN kirjoitukseen koskien ”ay-mafiaa”, ”demokratian halventamista”, yms…

0
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu