Ei tunnu kelpaavan kultamunat hopeatarjottimella

Täytyy pääluottamusmiehenä ihmetellä taas näitä kilpailukykysopimusneuvotteluiden uusia käänteitä. Uutisissa haastatellaan metalliliiton puheenjohtajaa niistä syistä, miksi neuvottelutulokseen ei ole päästy.
Kukaan ei tunnu huomaavan laajempaa kuvaa, jossa metalliliiton työnantajia edustava neuvottelukumppani teknologiateollisuus ei ole päässyt ratkaisuun myöskään toimihenkilöitä edustavan ammattiliitto PRO:n ja ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n kanssa.

Pyytäisin siis kysyvien katseiden kääntämistä teknologiateollisuuden suuntaan, koska sopimukseen ei päästy myöskään STTK:n ja AKAVA:n aloilla toimivien jättiliittojen kanssa.

Metalliliitto ilmoittaa että kaikki sen jäsenet ovat ulkona tällä hetkellä, ja kun laskemme lisäksi arvion kuinka paljon PRO:ssa ja YTN:ssä on teknologiateollisuuden alalla työskenteleviä, niin pääsemme karkeaan arvioon 150 000 – 160 000 työssäkäyvästä palkansaajasta.

Mediapeli teknologiateollisuuden alalla toimivista palkansaajajärjestöistä todennäköisesti pienipalkkaisimpia edustavaa metalliliittoa vastaan alkoi, kun uutisissakin arvioitiin, ettei KiKy-sopimusta synny ilman metalliliittoa. Suuressa kuvassa syy näyttäisi olevan kuitenkin lähinnä teknologiateollisuudessa.

Kilpailukykysopimus on luoteeltaan sellainen, että siinä palkansaajat eivät ole saamassa yhtään mitään. Työnantajille tarjotaan käytännössä nollapalkankorotuksia ja ilmaista työnajan pidennystä 24 tunnilla. Myös mahdollinen kriisilausekkeen käyttöönotto voi luoda loputtomat mahdollisuudet luoda kriisitilanteita esim. yritysten sisäisillä lainoilla, ja sillä verukkeella palkkoja voidaan ”yhteisesti sopimalla” laskea.
Kyseessä on pääluottamusmiehen silmissä tilanne, jossa työnantajille tarjoillaan kultamunia hopeatarjottimella. Silti tämäkään ei tunnu jostain syystä riittävän. Teknologiateollisuus ikään kuin valittelee että niitä ei ole tarjottu oikealla tavalla, sillä sekä metalliliitto että teknologiateollisuus molemmat puhuivat paikallisen sopimisen puolesta, kun 24 tunnin työajan lisäämistä sovelletaan käytäntöön. Metalliliitossa on työpaikkoja jossa on kerta kaikkiaan mahdotonta tehdä yhtä ratkaisua koskemaan kaikkia työntekijöitä, sillä työaikamuotoja on niin monenlaisia. Jostain syystä kemian aloilla palkansaaja- ja työnantajajärjestöt ovat päässeet sopimukseen, jossa korostetaan paikallista sopimista kun 24 tunnin työnajan pidennystä sovelletaan käytäntöön työpaikoilla. Erityisesti kemian aloilla on paljon eri työaikamuodoissa työskenteleviä palkansaajia.

Kun tulevat-, nykyiset- ja entiset palkansaajat on saatu hämättyä toteutumattomilla vaalilupauksilla ja kaveriksi tekeytymällä äänestämään maahan oikeistohallitus ylipäätänsä ajamaan tämmöistä palkansaajien etuja leikkaavaa sopimusta, niin tämmöinen tinkiminen alkaa jo muistuttaa maassa makaavan potkimista. Suorastaan alkaa jo kuvottamaan oikeiston näin vahva omien etujen vieminen suurella kiireellä eteenpäin. Ikään kuin pelottaisi, ettei maan hallitus kestäisikään neljää vuotta. Tai sitten on kiire ja paniikki saada ikäviin asioihin nopeasti ratkaisuja ennen tulevia kunnallisvaaleja…

0
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu