Metalliliittoa painostettiin

Metalliliiton valtuuston jäsenet asetettiin painostavaan asemaan, kun he tekivät 10.06.2016 päätöstä kilpailukykysopimuksen mukaisesta neuvottelutuloksesta metalliliiton jäsenistöä koskien. Painostuksen omaisen tästä asetelmasta teki se, että kaikki keskeiset palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöt menivät metalliliiton päätöksen taakse. Jos metalliliitto hylkäisi sopimuksen, niin hylkäisivät sen kaikki muutkin.

Maan suurimmalla teollisuusalan liitolla tuntui olevan hetkellisesti enemmän valtaa ja vastuuta kuin millään muulla taholla tässä maassa. Meiltä valtuuston jäseniltä odotettiin vastuun kantamista. Teimme sen pohtimalla hallituksen leikkauslistaa, sekä sen suhdetta hallitusohjelman mukaiseen vaihtoehtoon työehtojen heikentämisestä, jos kilpailukykysopimus ei toteudu.
Hallituksen kilpailukykysopimuksen korvaava vaihtoehtoinen leikkauslista olisi ollut suuruudeltaan noin 1,5 miljardia, ja olisi kohdistunut suhteessa: 34% työllisiin, 20% eläkeläisiin, 11% lapsiperheisiin, 10% työttömiin ja sosiaaliturvaan, 2% opiskelijoihin. Yhteensä 1,5 miljardin leikkauslistasta yhteensä noin 80% olisi kohdistunut joka tapauksessa tuleviin, nykyisiin, tai entisiin palkansaajiin.
Vaikka hallitus oli matkan varrella luvannut luopua niin sanotusta pakkolakiesityksestään, ei tähän lupaukseen palkansaajajärjestöissä yleisesti uskottu. Pakkolakilistalla olisi ollut sairausloman karenssipäivä, kolmen arkipyhän muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi ja vuosiloman lyhentämistä.

Kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista kävi ilmi, että todennäköisesti yksikään valtuuston jäsen ei usko tämän kilpailukykysopimuksen luovan yhtäkään työpaikkaa. Tälle näkemykselle tulee antaa painoarvoa, sillä me kaikki olemme oman alamme työelämän asiantuntijoita ja ammattilaisia. Hallituksen lupaama veroporkkana näytti viimekädessä hyvin pientä roolia sopimusta koskevassa pohdinnassa, mutta saattoi muutaman valtuutetun mielen sekin kääntää puoltavalle kannalle. Toisaalta veroasteen pienentäminen on aina askel hyvinvointivaltion purkamisen suuntaan.

Kaikesta näkemästämme järjettömyydestä huolimatta päädyimme puoltamaan sopimusta, koska näimme sen pienempänä pahana jäsenistön lisäksi kaikkien kansalaisten kannalta. Päätökseen vaikutti suuresti solidaarisuuden tunne varsinkin entisiä ja tulevia palkansaajia kohtaan, sillä hallituksen vaihtoehtoinen leikkauslista olisi kohdistunut suurilta osin myös heihin.

Me seuraamme

Teimme päätöksen annetuilla tiedoilla ja näistä tiedoista poikkeaminen tämän hallituskauden aikana voisi saada koko sopimuksen näyttäytymään uudessa valossa. Olimme vastuullisia ja nyt onkin maan hallituksen vuoro näyttää olevansa myös vastuullinen ja luottamuksen arvoinen. Se voidaan osoittaa sillä, että hallitus ei tee enää yhtäkään etujen leikkausta tulevia, nykyisiä tai entisiä palkansaajia koskien. Jos hallitus muuttaa kantaansa ja leikkaa näiltä ryhmiltä, tai tekee muita työelämää koskevia heikennyksiä, niin myös metalliliitto voi uuden tiedon valossa tarkastella kantaansa koko sopimukseen. Meidän lisäksi koko muukin ay-kenttä tarkkailee tässä sopimuksessa ja annetuissa lupauksissa pysymistä.

 

 

 

 

Kirjoitus oli kolumni Keski-Pohjanmaassa 20.06.2016

petripartanen

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu