Digitalisaatio muuttaa työelämää ja koulumaailmaa

Vuosittain jokaisesta ikäluokasta jää noin 10 000 nuorta ilman peruskoulun jälkeistä jatkokoulutusta. Näin sanoo oma linjan infopaketti1: eriarvoistuva peruskoulu. Näitä kymmentä tuhatta nuorta on vaikeampi tavoittaa enää jatkossa, sillä peruskoulu on viimeinen mahdollisuus tavoittaa koko ikäluokka kerralla. Ratkaisuksi oma linja ehdottaa mm. lasten ja nuorten kokonaishyvinvoinnin vastuun siirtämistä kunnille. Jos SOTE-uudistus toteutuu suunnitellusti, tulee koulutoimi joka tapauksessa olemaan tulevaisuudessa kuntien tärkein tehtävä. Kenties tulevaisuudessa tästä nuorten kokonaishyvinvoinnista tulee kunnille yksi vetovoimatekijä.

Samaan aikaan työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja töiden sisällöt elävät jatkuvassa muutostilassa. SAK:n muistio – aikuiskoulutus rikki, arvioi digitalisaation, eli töiden tietokoneistumisen, vievän Suomestakin kaikista töistä noin kolmasosan. Digitalisaatio ei kuitenkaan vie töitä tasaisesti kaikilta aloilta, vaan ”työkato” kohdistuu enemmän matalapalkkaisille ja matalan koulutuksen aloille.  Peruskoulun jälkeen syrjäytyneitä ja SAK:ta yhdistää se, että matalasti koulutettu työllistyy todennäköisesti SAK:laiselle matala-palkkaiselle alalle, jos työllistyy ollenkaan. Koulutuksen ja työllistymisen välillä on tilastojen mukaan selvä yhteneväisyys, mitä enemmän koulutusta – sitä varmemmin saat töitä.

Sijoittajan rahalla ei ole omaatuntoa, eikä raha tunne maiden rajoja. Elämme maailmassa, jossa maat kilpailevat keskenään työpaikoista. Matalan koulutuksen matalapalkkaiset työt ovat jo menneet kehitysmaihin, mutta koulutukseen panostamalla kehitysmaatkin hamuavat korkeampipalkkaisia töitä. Meille länsimaissa ei lopulta jää mitään töitä, ellemme panosta ajoissa riittävästi koulutuksen kautta korkeampaa osaamista vaativiin töihin.

Kaikki nämä asiat liittyvät toisiinsa siinä, että koulujen tehtävä on valmistaa meitä työelämään. Tämä tarkoitta samalla sitä, että koulujen on seurattava työelämää ja kyettävä vastaamaan vuosia etukäteen siellä tapahtuviin muutoksiin. On turha kouluttaa ihmisiä aloille, joilla ei ole tulevaisuutta. Vastaavasti töiden muuttuminen ja kehittyminen digitalisaation muodossa tulee lisäämään täydennyskoulutuksien tarpeita. Työelämän muutoksista tietää parhaiten työnantajat itse, joten koulumaailman ja työnantajien tulee suunnitella näitä täydennyskoulutuksia yhdessä.

Työttömiä ei saa unohtaa tässä työelämän muutosten tulevilla vuosikymmenillä. Tämän päivän työttömän koulutus voi olla vanhentunut jopa muutamassa vuodessa jo pelkästään sen vuoksi, että työkalut muuttuvat ja vaativat entistä enemmän tietoteknistä osaamista. Ilman työpaikkaa ei työtön saa myöskään päivitettyä ammattitaitoaan, joten valtion ja kuntien tulee ottaa myös tämä digitalisaation muutos huomioon työttömien aktivointitoimissa.

Digitalisaatio tuo mukanaan suuria mahdollisuuksia työn tuottavuuden kasvuun, mutta myös riskin työttömyyden ja syrjäytymisen kasvuun. Valtion ja työnantajien tulee olla digitalisaation kehityksen huipulla, jos haluamme pitää korkeapalkkaiset työt Suomessa myös tulevaisuudessa.

 

Kirjoitus oli kolumni Keski-Pohjanmaassa 15.08.2016

petripartanen

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu