Hyvinvointivaltiomme tulevaisuus

Moni meistä miettii mikä on hyvinvointivaltion sen tulevaisuus, tai onko sitä ollenkaan. Hyvinvointivaltio murenee pala kerrallaan, kun hallitus leikkaa lääkekorvauksia, heikentää opiskelijoiden mahdollisuutta rahoittaa opintojaan, tai tekee työttömistä syntipukkeja omalle työttömyydelleen. Minulle hyvinvointivaltion mittari on se, miten se kohtelee heikoimmassa- ja vähäosaisimmassa asemassa olevia kansalaisiaan. Meidän hyvinvointivaltiomme mittari on juuri nyt laskemaan päin.

Emme kuitenkaan murheinemme asu niin syrjässä, etteikö meihin vaikuttaisi esimerkiksi miten Kiinassa tuetaan terästeollisuutta, tai millä palkalla siellä tehdään kännyköitä. Nämä vaikuttavat Suomen vientiteollisuuteen ja työllisyysasteeseen. Viennin lisääntyminen, tai laskeminen tarkoittaa verotulojen nousua, tai laskua. Vain kasvulla voidaan meidän hyvinvointivaltion mittari saada taas nousemaan.

Vaikka koemme voimattomuutta maailmanlaajuisten asioiden edessä, voi jokainen meistä kuitenkin vaikuttaa niihin omilla toimillaan. Olemme niin pieni sisämarkkina-alue, ettei pelkkä ”osta kotimaista” hokema saa riittävää kasvua aikaiseksi. Palkankorotustason ollessa lähellä nollaa, tulee kotimainen kulutus pikemminkin hiipumaan. Voimme auttaa kotimaan tilannetta myös siten, että autamme kehitysmaita. Suuret kansainväliset yritykset ovat lähteneet pois länsimaista juuri siksi, että kehitysmaissa ympäristöä-, turvallisuutta-, palkkaa ja korruptiota koskeva lainsäädäntö on olematonta. Vaikka tehtaiden siirron myötä myös pääoma on saapunut kehitysmaihin, ei se ole aina tarkoittanut sitä että näissä tehtaissa työskentelevä saisi edes 12 tunnin työpäivällä kunnollista palkkaa. Suomessa oli sama tilanne noin 100 vuotta sitten. Viimeisen sadan vuotemme aikana tulonjakoa palkansaajien hyväksi ei ole mikään muu taho tehnyt niin hyvin, kuin AY-liike. Jotta samanlainen kehityspolku saataisi kehitysmaihinkin aikaiseksi, tulee sinne saada yhtä vahva AY-liike vaatimaan omaa osaansa tulonjaosta. Juuri tätä kehitysmaiden AY-liikettä tukevaa toimintaa tekee Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus (SASK). Kun kehitysmaissa ympäristö-, turvallisuus, palkka ja korruptiota koskeva lainsäädäntö paranee, kasvavat siellä myös tuotantokustannuksetkin. Tämä puolestaan tarkoittaa meidän oman vientiteollisuutemme kilpailukyvyn parantumista. Tukemalla siis SASK:n toimintaa oman ammattiosastosi kautta, tai itse kuukausilahjoittajana, tuet pitkäjänteisesti kotimaan vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Voimme myös tarkastaa ostamiemme tuotteiden eettisyyttä. Esimerkiksi Fairtrade-leimalla varustettujen elintarvikkeiden tekijöille on maksettu elämiseen riittävää palkkaa. Nämä voivat tuntua pieniltä ja mitättömiltä asioilta, mutta me länsimaalaiset itse omalla kulutuskäyttäytymisellä vaikutamme eniten siihen, missä ja minkälaisissa olosuhteissa meidän käyttämämme tuotteet ja elintarvikkeet tuotetaan.

Meidän ostovoiman tämänhetkinen taso perustuu valheeseen! Kaikki olisi kalliimpaa, jos ne tuotettaisi sellaisissa työskentelyolosuhteissa, joissa me itse työskentelemme.
Hyvinvointivaltiomme tulevaisuus riippuu siis myös oman kulutuskäyttäytymisemme moraalisista arvoista.

 

Kirjoitus oli kolumni Keski-Pohjanmaassa 07.11.2016

0
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu