Työmarkkinavuosi 2017

Ajattelin kirjoittaa tällä kertaa siitä, mitä tapahtuu työmarkkinoilla ensivuonna. Tahdin kaikelle tulevalle näyttäisi antavan huhtikuussa pidettävät kunnallisvaalit.

Metalliliitto piti valtuuston syyskokouksen 29-30.11. Siellä käsiteltiin mm. uuden teollisuusliiton muodostamisen väliraporttia. Uuteen teollisuusliittoon kuuluisi metalliliito, puuliitto, TEAM, sekä paperiliitto. Metalliliiton lisäksi myös muut liitot ovat omissa syyskokouksissaan käsitelleet väliraporttia, ja kaikki ovat päättäneet jatkaa uuden teollisuusliiton rakentamista. Uusi teollisuusliitto näkisi päivävalonsa 1.1.2018 ja toteutuessaan se olisi suomen suurin ammattiliitto. Vuonna 2017 tulemme mahdollisesti näkemään Suomen suurimman ammattiliiton muodostumisen.

Metalliliiton valtuuston syyskokouksessa keskustelua herätti myös kilpailukykysopimus ja voiko maan hallituksen antamiin lupauksiin luottaa. Itse puhuin asiasta ja sain liiton toimintasuunnitelmaan vuodelle 2017 sanallisen lisäyksen, että metalliliitto seuraa hallituksen KiKy:yn liittyvien lupauksien toteutumista. Maan hallitus lupasi perua 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset, jos KiKy-sopimus toteutuu. Kannatin KiKy-sopimusta, koska tuosta 1,5 miljardista 80% olisi kuitenkin kohdistunut entisiin, nykyisiin, tai tuleviin palkansaajiin. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että hallitus aikoo toteuttaa tämän leikkauksen kunnallistalouden heikentämisen kautta. Aina kun hallitus leikkaa kunnallistaloudesta, leikkaa se kaikesta siitä, mitä kuntien velvollisuuksiin kuuluu. Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää, joihin kuuluvat mm. sosiaali-, terveys- ja opetuspalvelut. Esimerkkinä tästä linjasta mm. se, että KiKy:llä oli Kokkolassa vuoden 2017 kunnallistalouteen 3,5 miljoonan euron negatiiviset vaikutukset, ja juuri toteutettu kunnallis- ja kiinteistöveron korotus kompensoi tämän vaikutuksen. Myös Seinäjoella KiKy:n vaikutukset kunnallisverokertymään ovat negatiiviset. Lisäksi kyseessä näyttää olevan poliittinen koukero, jossa vain ansiotuloja nauttivat pannaan KiKy:n maksumiehiksi, sillä kunnallisveroahan ei makseta pääomatuloista.

Hallitus myös siirsi kautensa puolivälitarkastelun helmi-, maaliskuulta kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että hallituspuolueiden kunnallisvaalimenestys määrittelee tämän puolivälitarkastelun sisällön. Hyvä menestys saattaa tarkoittaa lisäleikkauksia julkiseen talouteen ja KiKy:ssä annettujen lupauksien pettämiseen. Se voisi johtaa konfliktiin työmarkkinajärjestöjen kanssa syksyllä 2017, jolloin monella liitolla on muutoinkin työehtosopimukset katkolla. Huono kunnallisvaalimenestys voisi hillitä lisäleikkaushaluja, kun taas surkea menestys rikkoisi hallituspuolueiden yhtenäisyyttä ja voisi johtaa jopa maan hallituksen ennenaikaiseen kaatumiseen.

Ammattiliitot kyllä haluavat että Suomi on myös tulevaisuudessa sopimusyhteiskunta, jossa voi luottaa siihen mitä kolmikannassa sovitaan riippumatta siitä mikä on kulloisenkin hallituksen koostumus. Katseet työmarkkinavuoden 2017 osalta kääntyvät siis väkisin kunnallisvaaleihin, sillä ne määrittelevät tahdin koko loppuvuodelle, ja jopa maan hallituksen loppukaudelle.

 

 

 

Kirjoitus oli kolumni Keskipohjanmaassa 05.12.2016

0
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola
Ehdolla kuntavaaleissa

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu