SOTE autioittaa maaseudun
Kaupungistuminen ei ole mikään uusi ilmiö. Kaupungistumista on tapahtunut jo noin viiden tuhannen vuoden ajan, mutta teollistumisen myötä alkanut kaupungistuminen alkoi Suomessa kunnolla vasta 1800 luvun lopulla ja vuoteen 1970 mennessä yli puolet Suomalaisista asui kaupungeissa. Syyt kaupunkeihin muuttoon ovat aina olleet samanlaisia – suuremmat mahdollisuudet löytää töitä, laadukkaampaa koulutusta ja parempaa elintasoa. Kaupungistumisen suhteen Suomea voidaan verrata muihin pohjoismaihin. Suomessa taajamien ulkopuolisilla haja-asutusalueilla asuu enää noin 800 000 Suomalaista. Lukuun ottamatta pieniä poikkeuksia, ei kaupungistuminen ole missään päin maailmaa laskussa. Kaupungistuminen jatkuu kaikkialla, eikä loppua ole näkyvissä, vaikka pääministeri Sipilä näin onkin antanut ymmärtää aktivoimalla maaseudulla asuvia äänestämään kunnallisvaaleissa.
Kaupungistuminen on saavuttanut Suomessa sellaisen pisteen, joka on johtamassa haja-asutusalueiden palveluiden katoamiseen ihmisten mukana. Palveluverkkoja on voitu vielä tähän asti pitää yllä, mutta ne tulevat väkisinkin vuosi vuodelta kalliimmaksi. Palveluiden katoamista tulee kiihdyttämään hallituksen SOTE-kaavailut, jossa kuntalaisten verorahat alistetaan yksityisten yritysten voittojen tavoittelulle ja jossa kuntalaisia sumutetaan ”valinnanvapaus”-termillä tietämättä mitä se oikeastaan edes tarkoittaa. Hallituksen positiivisilla sanoilla leikkaaminen jatkuu, ja kansa uskoo. Olihan se yhteiskuntasopimus/kilpailukykysopimuskin hieno asia… Paitsi että se rahoitettiin palkansaajan vuosityöaikaa pidentämällä ja leikkaamalla kuntatyöntekijöiden lomarahoista 30%. Fantastista kerrassaan, olisi Katainen kommentoinut. Ennätysosinkoja ulosmaksavat firmat kiittävät ja itkevät krokotiilin kyyneleitä aina siihen saakka, kunnes rahasäkki on saatu kannettua veroparatiisisaarille.
Jos SOTE:ssa ”valinnanvapaus” toteutetaan aiotulla tavalla, tulee se näillä näkymin lisäämään terveyspalveluiden tarjontaa siellä, missä on suuret asiakasvirrat ja helppohoitoiset asiakkaat. Nyt jo esimerkiksi monet työterveyden asiakkaat hoitaa joku suuri kansainvälinen yritysjätti. Tulevaisuudessa tämä yritys tarjoaa ”valinnanvapauden” nimissä tietenkin myös palveluita työterveyden ulkopuolella, ja ohjaa tietenkin nämä omat työterveyden asiakkaansa oman lääkärin ohjeistuksella omien palveluidensa ääreen. Minä luokittelen työssäkäyvän kansanosan terveimmäksi kansaosaksi, sillä ihminen myy oman vapaa-aikansa lisäksi työnantajalle myös omaa terveyttään. Jos kumpaakaan ei ole, niin ei ole työpanostakaan myytäväksi työmarkkinoilla.
Maaseutujen autioitumisen kannalta tällä on tekemistä sen suhteen, että suurimmat ja helppohoitoisimmat asiakasvirrat ovat kaupungeissa ja taajamissa. Kaikki muu tulee julkisesti hoidettavuuden piiriin. Tähän kuuluvat töitä vailla olevat, haja-asutusalueiden asiakkaat ja vaikeimmin hoidettavat potilaat, koska heidän kalliiksi tuleva hoitaminen on pois yksityisten yritysten voitoista. Kauas pilvet karkaavat, lauloi Rauli Badding Somerjoki aikoinaan. Globaalissa kilpailussa julkisella puolella ei tule olemaan koskaan tarpeeksi varoja, eli kauas palvelut karkaavat. On esitetty, että tehdään sellaiset lait, jotta tämmöinen voittoja tavoitteleva kehitys ei olisi mahdollista. Oikeistohallituksen tarinoita yksityisten terveysalan yritysten voittojen tavoittelun rajoittamisesta voidaan rinnastaa tarinoihin joulupukista, tai nyt ajankohtaisemmin vaikkapa pääsiäispupusta. Minä väitän, että yksityisten yritysten voittojen tavoittelua ei voida lailla estää, koska emme asu Neuvostoliitossa ja koska mikään laki ei koskaan ole aukoton.
Tämän voittojen tavoittelun maksimoimisen jälkeen julkinen terveydenhuolto näyttää vaikeampine potilaineen laskuissa ja tilastoissa entistäkin kalliimmalta valikointia tekeviin yksityisiin SOTE-palveluiden tarjoajiin verrattuna. Tätä tullaan käyttämään myöhemmässä vaiheessa perusteena kaiken terveydenhuollon yksityistämisellä, joka tulee sitten olemaan niin kallis juttu, että silloin viimein tavoitamme Yhdysvaltojen yli kaksinkertaisen kustannustason terveyden hoidon kokonaiskustannuksissa asukasta kohden.
SOTE-kuvio alkaa selkeytymään silmissä ja mielissä. Keskusta sementoi itsellensä valtaa maakuntien päättävissä elimissä maakuntauudistuksella. Kokoomus sai positiivisen termin, nimeltä valinnanvapaus. Kaiken tämän hintana tulee olemaan lopullinen kuolinisku haja-asutusalueiden palveluille ja terveydenhoidon kustannusten karkaaminen aivan uusiin sfääreihin nykyisestä lähes halvimmasta tasosta, kun kustannuksia verrataan muihin kehittyneisiin länsimaihin.
Kaupungit on aikanaan perustettu helppojen kulkuyhteyksien äärelle. Jos haja-asutusalueita haluttaisi aidosti pitää asuttuina, tulisi panostaa infraan, johon kuuluvat nopeat liikenneväylät, nopea kaavoituspolitiikka ja tietoliikenneyhteydet. Nämä ovat sellaisia asioita joilla houkutellaan työpaikkoja muuallekin, kuin vain kaupunkeihin.
Kuntavaalien kannalta tällä on se merkitys, että jos sinua tämä harmittaa, niin äänestä jotain muuta kuin hallituspuolueiden edustajia kunnallisvaaleissa. Tämä on ainoa tae sille, ettei SOTE toteudu nyt aiotulla tavalla. Minä olen ehdolla Kokkolassa numerolla 217.
Kaupungit eivät voi kasvaa loputtomiin. Antiikin Rooma jäi miljoonan asukkaan kaupungiksi. Viktoriaaninen Lontoo kasvoi lähinnä alueena 5 miljoonan rajaan. Kummallakin kaupungilla oli sama rajoite: julkinen sanitaatio ja elintarvikehuolto.
Nyt on päästy 20-30 miljoonan megakaupunkeihin, mutta näilläkin on rajoitteensa: yhteiskuntarauha ja lapsiperheiden -uhm- mielenterveys. Kun tuotanto vähenee ja virtuaalikommunikaatio lisääntyy, tiheälle asumiselle on yhä vähemmän syitä. Jossain vaiheessa virta kääntyy. Veikkaan ajankohdaksi 30 -lukua, silloin isot ikäpolvet alkavat kaatua haudan lepoon ja hoitokodit jäävät tyhjilleen.
Pidetään maaseutu siihen asti asuttuna! 😉
Ilmoita asiaton viesti
Minulle tämä näyttäytyy siten, että tällä hetkellä maaseudulle muuttavat lähinnä lapsuutensa maalla viettäneet juuri eläkkeelle jääneet, sekä ”downshiftaajat” jotka haluavat elää luonnosta ja maasta.
Mutta koska palveluita ei maaseudulla ole, niin nekin eläkeläiset ”pakkomuutetaan” kaupunkien ja lähiöiden hoitokoteihin, kun he eivät enää itse kykene hoitamaan omaa asuntoaan maaseudulla.
Kuten kirjoitin, niin nopeat liikenneyhteydet ja tietoliikenneyhteydet ovat avainasemassa jos halutaan että maaseudulla asuu kohta enää ketään. Ne mahdollistavat kaupungeissa työssäkäynnin kauempaa.
Toki kaupungistuminen loppuu viimeistään siinä vaiheessa kun se on 100% 😀
Ilmoita asiaton viesti
Se paljon puhutta valinnanvapaus olisi ainakin Keski-Suomessa sitä, että esimerkiksi Kinnulan, Kyyjärven, Kivijärven ja Kannonkosken asukkaat voisivat valita kutakin lähinnä olevan terveyskeskuksen väliltä.
Yksityinen Silmäasema toimii Saarijärvelläkin. Lisäksi on kuntoutustoimintaa. Siinä se sitten onkin. Niinpä kannokosken asukas voi valita Karstulan, Saarijärven ja Äänekosken väliltä, missä käy lääkärissä silloin, kun oma terveysasema on kiinni.
Jos haluaa yksityiselle, silloin pitää mennä Jyväskylään. Matkaa sinne on pyöreästi 100 km. Ei kyllä tule ensimmäisenä mieleen, mutta vakavammissa tapauksissa sinne on mentävä, ei yksityiselle silloinkaan, vaan lähetteellä Keskussairaalaan, että sellaista valinnanvapautta.
Mitä tästä seuraa? Fiksuimmat muuttavat Jyväskylään tai Saarijärvelle eli lähelle palveluita. Saarijärvenkin väkiluku vähenee, mutta hitaammin kuin alueen pikkunnissa. Keski-Suomessa on vain kaksi aitoa kasvukeskskusta: Jyväskylä ja Äänekoski.
Ilmoita asiaton viesti
Sosialidemokraattien krokotiilinkyyneleet maaseudun puolesta eivät pahemmin vakuuta. Kyseessä kun on vain halpahintainen vaalitemppu omien poliittisten tavoitteiden ajamiseksi.
Miten niin ”vain 800 000”? Sehän on enemmän kuin Helsingissä asukkaita. Jossa, muuten, ei taida olla ensimmäistäkään haja-asutusalueella asuvaa?
Ilmoita asiaton viesti