Onko Suomi tehokkain? – terveydenhuollon kustannusvertailua maiden välillä osa 2

Maa joka työntää eniten rahaa terveydenhuoltoon, ei välttämättä saa parasta terveydenhuoltoa kansalaisilleen. Sokea rahan työntäminen voi johtaa tehottomuuteen, kuten näyttää terveydenhuollon yksityistäminenkin aiheuttavan.

Terveydenhuollon kustannustehokkuutta mittaa Euroopassa kerran vuodessa health consumer powerhouse vuosittaisella Euro Health Consumer Index-nimisellä tutkimuksellaan, josta uusin julkaistiin tammikuussa. Katsotaanpa miten suomi siellä sijoittuu:

 

(Kuva1 – EHCI total scores)

Suomi on sijalla 6 ja viimeisenä yli 800 pisteen ylittävänä maana Ruotsi on sijalla 12. Näistä maista Suomi laittaa vähiten rahaa terveydenhuoltoon sekä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, että rahamääräisesti inflaatiokorjattuna. Käytännössä nämä top12-maat muodostavat järkevän länsimaisen vertailuryhmän terveydenhuollon kustannuksia ja tehokkuutta verrattaessa, sillä muut maat jäävät selvästi jälkeen, eivätkä ole ostovoimassa verrattuna Suomalaisen palkansaajan tasolla.

 

(Kuva2 – EHCI bang for the buck)

Kun tarkastellaan mitä sijoitetulla rahalla saa pisteinä, on suomi sijalla 12. Tässä edellisestä länsimaisesta viiteryhmästä suomen edellä ovat Hollanti ja Islanti. Hollanti sai parhaimmat pisteet, joten sen sijoitus kertoo että heillä rahan käyttö on tehokasta, koska se näkyy tässä hyvänä sijoituksena. Islanti käyttää suurinpiirtein saman verran rahaa terveydenhuoltoon, kuin Suomi, ja pisteetkin olivat lähellä Suomea, joten senkin sijoitus on perusteltu. Tässä Suomen sijoitus on 3.

 

(Kuva3 – EHCI outcomes score vs money)

Kun tarkastellaan pelkästään hoitotuloksien pisteitä, joissa Suomi ja Norja jakavat ykköspaikan saaden yhtä monta pistettä (289), on Suomi kuittenkin merkittävästi kustannustehokkaampi Norjaan verrattuna, joka käyttää noin 2500$ enemmän rahaa asukasta kohden.

Jos pelkkiä hoitamisen tuloksia käytetään vertailukohtana, on Suomi ylivoimaisesti kustannustehokkain maa. Kun otetaan mukaan muita asioita, kuten esimerkiksi hoitoon pääsy ja odotusaika, laskee sijoitus kokonaisuudessa kuudenneksi, joka on silti loistava tulos, erityisesti kustannustehokkuuden kannalta.

Suomalainen terveydenhuolto on kiistatta kustannustehokas ja tuottaa hyviä tuloksia. Mutta… Jos Sari Sairaanhoitaja tai Liisa Lähihoitaja tietäisi tämän, niin mahtaisi heitä harmittaa oravan lailla, kun maan hallitus leikkasi heidän lomarahoistansa. Olisiko säästöjä kannattanut etsiä muualta, kuin maan ehkä kustannustehokkaimmasta tahosta… Tällä hetkellä maan tehottomin taho vaikuttaa olevan ennätystahtiin omia esityksiään peruuttava maan hallitus.

Kirjoitan myöhemmin lisää kaavaillun SOTE-uudistuksen vaikutuksista henkilöstön asemaan ja kuntiin.

 

Lähteitä:
https://healthpowerhouse.com/files/EHCI-2017/EHCI-2017-report.pdf
https://healthpowerhouse.com/files/EHCI-2017/EHCI-2017-press-release.pdf
https://healthpowerhouse.com/files/EHCI-2017/EHCI-2017-index-matrix-A3-sheet.pdf
https://healthpowerhouse.com/en/news/euro-health-consumer-index-2017-presentation-warsaw/

0
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu