Vaihtotase kertoo jotain oikeistolaisesta talouspopulismista
Lepomäen ja Kokoomuksen oikeistolainen talouspopulismi saivat ajattelemaan heidän harrastaman politiikkansa pidempiaikaisia tarkoitusperiä. Oikeistolaisella talouspopulismilla tässä kirjoituksessa tarkoitetaan uusliberalistista talouspolitiikkaa, jonka pyrkimys on mm. vähentää sääntelyä, politiikkaa, veroja, sekä yksityistää valtion omaisuutta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uusliberalismi
Kuvassa 1. näemme valikoitujen maiden vuosilta 1995-2019 vuosittaisen vaihtotaseen dollareina ja kuvassa 2. näemme sen prosentteina bruttokansantuotteesta.


”Vaihtotase kuvaa ulkomaisten taloustoimien, kuten tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan, tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen, vaikutusta kansantuloon ja kansantalouden säästämisen ja investointien väliseen tasapainoon.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Maksutase#Vaihtotase
Näistä ”käppyröistä” huomaamme, että valuutassa laskien suurin vaihtotaseen alijäämä on Yhdysvalloilla ja Iso-Britannialla. Yleisesti arvioidaan, että historian saatossa paras esimerkki uusliberalistisesta talouspolitiikasta on Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Koska sen tavoitteena on mitä alussa mainittiin, on lopputulos näköjään ollut sen mukainen, eli vaihtotaseen heikkeneminen. Suomessa uusliberalistista talouspolitiikkaa harrastettiin ahkerimmin edellisen hallituksen aikana Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten osalta. Keskusta sai suurimman puolueen aseman vaalikampanjalla, jonka keskeisimpinä teemoina oli ”laittaa Suomi kuntoon” mm. vähentämällä sääntelyä. Kokoomuksen politiikka puolestaan on perinteisesti aina pyrkinyt heikentämään valtion verotuloja ja myymään valtion omaisuutta. Mutta on uusliberalismilla pimeämpikin puoli josta ei paljoa puhuta, ja se liittyy työntekijöiden asemaan. Suomessa sen ruumiillistuma oli KIKY (kilpailukykysopimus), sekä sitä edeltävä kiristyskeskustelu YKS:sta (yhteiskuntasopimuksesta) sadan tunnin palkattomine työaikoineen ja sairaiden rankaisemisineen. Kilpailukykysopimus ja yhteiskuntasopimus ovat sanoina kannatettavia, mutta sisältö oli yksinkertaisesti heikentää palkansaajien tuloja, sekä heikentää heidän oikeutta neuvotella omista asioistaan. Kaikki nämä ovat tuttuja asioita siitä, mitä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa palkansaajat ovat joutuneet kokemaan menneinä vuosikymmeninä.
Merkille pantavaa on se, että näissä käppyröissä puolestaan Euroalue esittäytyy rahalla laskettuna maailman parhaana alueena, kun mittarina on vaihtotase suhteessa muuhun maailmaan. Tästä pääsemmekin edellisen maassa istuneen oikeistohallituksen kolmanteen hallituspuolueeseen, Perussuomalaisiin, jotka vastustavat kiihtyvissä määrin Euroopan Unionia, sekä itse Euroa valuuttana. Tässä heidän harjoittamasta populismista puuttuu kaikki suhteellisuuden taju, sekä puute realistisesta vaihtoehdosta. Olisi nimittäin päivän selvää, että EU:sta ja Eurosta poistuessa Suomen kaltaisen pienen maan palkansaaja olisi ensimmäinen joka eron maksumieheksi joutuisi. Euroopan unioni tarkoittaa tullittomuutta, eli tavaroiden vapaata liikkumista maiden välillä. Jos tämä poistuu tai kallistuu, niin vientiteollisuutta jouduttaisi tukemaan oman valuutan arvoa laskemalla. Tämä olisi myrkkyä kuluttamiselle, koska Suomessa ei valmisteta enää juuri mitään kulutushyödykkeitä, jolloin näiden arvo nousisi suoraan siinä suhteessa, minkä verran valuutan arvoa laskettaisiin. Myös kotimaisen ruoan hinta nousisi, koska sen saattamiseksi pellolta kauppaan käytetään ulkomailta tuotavia polttoaineita, lannoitteita, sekä työkoneita. Jos tämä helppoa olisi, niin miksi Iso-Britannialla on sitten niin vaikeaa? Kuka vientiteollisuutta omaava pieni valtio haluaisi oikeasti eroon markkina-alueesta, jonka sisäisillä mailla on maailman eniten rahaa käytettävissä ostamaan niitä vientiteollisuuden tuotteita? EU:ta ja Euroa kritisoidessa on turha katsoa lyhyellä aikavälillä, vaan tarkastella pidempää ajanjaksoa ja esittää reilusti vaihtoehto, joka olisi todennäköisesti sitten Kiina tai Venäjä.
Lopuksi
Jos tarkastelemme Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen poliittista tilannetta, niin voidaan oikeutetusti heittää ilmaan ajatus, että ruokkiiko uusliberalismi kansan vihaa ja populismia? En edelleenkään ole mikään taloustieteilijä, enkä historian tai minkään muunkaan sortin tutkimustieteiden asiantuntija, mutta on se ihme ja kumma, kun populisti ja uusliberalisti tuntuvat löytävän toisensa kovin helposti niin mediassa ja SOMEssa, kuin politiikassakin. Näitä molempia, populistia ja uusliberalistia yhdistää yksi asia, se on mielen kylmyys ihmistä kohtaan – toiselle tärkeää on valta ja toiselle raha. Tälle epäpyhälle talouspopulistin ja ”normipopulistin” liitolle perustui mm. KIKY ja sitä edeltänyt suoranainen palkansaajia ja perheitä vastaan kohdistettu kiristyspolitiikka.
Uusliberalistinen talouspolitiikka johtaa viimekädessä maan talouden tuhoamiseen. Tämä on sen vääjäämätön seuraus, jos loputtomiin vähennetään veroja, myydään valtion omaisuutta ja estetään politiikan sekaantuminen talouteen. Verot kun ovat politiikkaa ja valtion keskeisin keino pitää huolta kansalaisistaan, sekä ylipäätänsä mahdollistaa itsensä olemassa olemisen. Minun mielestäni ei ole isänmaallista ajaa tämmöistä politiikkaa.
Vaihtotaseeseen liittyen voit itsekin tarkastella ja rakennella omia vertailuja maiden kesken täältä:
Turhia käppyröitä viennin arvon euromääräiseen kehitykseen nähden.
Suomi on EU:n ainoa maa, jonka viennin arvo on suorastaan romahtanut muihin jäsenmaihin nähden.
Yli kymmenen miljardin euron tavanomaisista 2000- luvun ylijäämistä siirryttiin 3 miljardin euron alijäämään v. 2019, eikä kukaan uskalla ennustaa ääneen, mikä on lukema lähivuosina.
Velkaspedeiltä loppuvat nyt pelimerkin pandemian edetessä. 2008 – 2019 on selvitty 100 miljardin euron lisävelalla, eikä taloutta ole saatu kasvuun 12 vuoden aikana ” velkaelvytyksestä” huolimatta. Kreikan tie.
Ilmoita asiaton viesti
Viennin arvosta ja koko 2000-luvusta puhuttaessa tulee ottaa huomioon Nokian vaikutus.
Esimerkkinä se samalla kertoo kuinka pieni kansantaloutemme onkaan jos yksi yritys voi siihen niin paljon vaikuttaa, sekä sen mitä kansantaloudelle tapahtuu jos kaikki munat ovat samassa korissa. Yhtä kaikki, liian pieniä ovat munat korissa verrattuna Nokian aikaan, mutta pitäisi olla muitakin munakoreja jotta kriisit eivät vaikuttaisi niin paljoa näin pieneen talouteen.
Ilmoita asiaton viesti
Nokian tuhon vaikutus selittää lukemista vain murto-osan.
Mikäli Suomen vienti olisi kehittynyt keskimäärin samoin, mitä muiden EU- maiden viennit, olisi se nyt yli 30 miljardia euroa suurempi, mitä se todellisuudessa on.
Miksi Suomeen ei investoida , on varmasti suurin huoli jatkossa.
Viherpunahallituksen tulisi kääriä nyt hihat ja ryhtyä kilpailukykyä ja viennin arvoa parantaviin rakenneuudistuksiin. Turha toivo. Ovat vain lisänneet rajusti velkarahoin julkisia menoja kaikilla momenteilla 12- vuotisen aiemman elvytyksen jatkeena. Työllisyydestä ei puhuta enää julkisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko mitä nämä kaipaamasi viennin arvoa ja kilpailykykyä parantavat rakenneuudistukset ovat?
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavoin kilpailukykyä parannetaan ja investointihalukkuutta lisätään ?
Kyllä hallituksella on olemassa tähän avaimet. Mallia voisi ottaa vaikkapa uudistulsissaan onnistuneista maista. Ei Ranskasta tai Suomen aiemmasta tekemisistä SAK senaatintorilla teemoin.
Pahoin pelkään, että uudistukset tehdään myöhemmin Suomessa ulkopuolisen troikan pakottein, koska on jo ilmiselvää, etteivät poliittiset päättäjät kykene muutokseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitset SAK:n ja sen tavan toimia vääränä. Jos vientiteollisuuden asemaa parantava logiikkasi perustuu palkkojen leikkaamiseen, niin olisi reilua sanoa se suoraan, eikä kierrellä.
Paljonko haluat palkkoja leikattavaksi?
Ilmoita asiaton viesti
”Nokian tuhon vaikutus selittää lukemista vain murto-osan.”
Totta. Myös 1/2 tai vaikka 3/4 on tosiaan murto-osa. En osaa sanoa, miten suuri osa se on, mutta joka tapauksessa merkittävä. Nokian osuus bruttokansantuotteesta oli 2008 tienoilla noin 4% ja laski siitä muutamassa vuodessa merkityksettömäksi.
”Mikäli Suomen vienti olisi kehittynyt keskimäärin samoin, mitä muiden EU- maiden viennit, olisi se nyt yli 30 miljardia euroa suurempi, mitä se todellisuudessa on.”
30 mrd. on täysin ylimitoitettu arvio. Viime vuonna vienti oli noin 60 mrd. Viimeiset viisi vuotta (kun Nokian vaikutus ei enää näy) vienti on kehittynyt suurin piirtein Saksan tahtiin.
https://tradingeconomics.com/finland/exports (valitse compare ja maa sekä ajanjakso)
Ilmoita asiaton viesti
Viinikka, käy katsomassa numeromateriaalit EKP: n ja komission tilastoista, joissa voit myös verrata niitä muihin tai koko EU: n lukuihin tai EMU: n lukuihin.
Suomen tavaroiden ja palvelusten viennin arvo ( constant prices) v. 2008 87,2 miljardia euroa. Kaikkien EU-maiden yhteenlaskettu 4738 miljardia euroa. Suomen vastaavat luvut v. 2018 85,9 miljardia euroa ja EU- maiden 6523 miljardia euroa.
Palataan sitten asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Palataan vaan… Kiitos vinkistä, avarsi näkemystä kovastikin.
https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/tec00110/default/line?lang=en
Näistä luvuista tehdyt johtopäätökset:
Vuonna 2009 meidän vienti (ml. palvelut) romahti 24% ja EU-tasolla ”vain” 15%. Vuosina 2010 ja 2011 toivuimme selvästi EU-maiden keskiarvoa hitaammin.
Nämä kolme vuotta olivat kovinta Nokia-romahduksen aikaa, mutta en edelleenkään osaa sanoa, miten suuren osan romahdus selittää koko viennin romahduksesta.
Vuonna 2012 vientimme kasvoi hiukan EU-keskiarvoa paremmin. Vuosina 2013-2016 jäimme edelleen EU-keskiarvoa jälkeen.
Vuonna 2017 tapahtui käänne. Vientimme kasvoi 12% kun EU-keskiarvo kasvoi 7,8%. Kehitys jatkui 2018 ja 2019.
Tämä itse asiassa vahvistaa käsitystäni siitä, että Nokian romahdus selittää suurimman osan surkeasta kehityksestä 2010-luvun alkupuolella.
Nokian liikevaihto oli suurimmillaan n. 50 mrd. Euroa 2007-2008 ja putosi tästä 30 mrd. vuonna 2012. Tämä ei tietenkään ole suoraan vientiä.
https://yle.fi/uutiset/3-6811431
Ilmoita asiaton viesti
Nokian matkapuhelinliiketoiminta patenttineen myytiin 4,5 miljardin euron hintaan. Samaan aikaan botoxfirma vaihtoi omistajaa yli 100 miljardin euron hintaan.
Se siitä sitten.
PS. Nokian liiketoiminta oksistoineen oli Suomen ulkopuolella v. 2008. Vain pääkonttori maksoi veronsa muutamine tuhansine työntekijöineen Suomeen – jos edes sitäkään.
Ei se vienti Nokian kiinalaislta matkapuhelintehtaalta ole Suomen vientiä tai näy tilastollisesti maan numeroinnissa.
As simple as that !
Ilmoita asiaton viesti
Ei se nyt ihan simppeliä ole. Nokian markkina-arvo oli tarkastelun alussa 2008 noin 150 mrd dollaria. Matkapuhelimet myytiin bisnekset ryssittynä mainitsemallasi hinnalla.
https://www.macrotrends.net/stocks/charts/NOK/nokia/market-cap
https://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B244.pdf
Ks. sivu 9. Nokian osuus Suomen viennistä oli korkeimmillaan 2000-luvun alussa, mutta vielä 2007 noin 15%.
Ilmoita asiaton viesti
Eli ei selvitä Suomen viennin romahdusta kuin pienin osin.
Ruotsin Ericsson romahti samoin, mutta vaikutus kansantalouteen oli ohut.
Suomessa ei ole innvoitu uutta tuotantoa, jos kiinalainen perussellunkeitto jätetään high techin ulkopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä viimeinen kommenttini tähän ketjuun…
Riippuu miten pieni osa määritellään. Osa on luultavasti alle 50%, mutta ehdottomasti yli neljännes. Joka tapauksessa merkittävä. Niin merkittävä, että jos sen jättää huomioimatta, uskottavuus meni siinä.
Innovointi olisi voinut olla paljon korkeammalla tasolla, mutta on menestyksiäkin ollut, kirkkaimpana Kone. Myös UPM on uudistunut enemmän kuin moni tietää.
Ilmoita asiaton viesti
Höh… Melkosta totuudenvastaista haparointia.
Yara on investoinut Siilinjärvellä jo 800 miljoonaa euroa, mutta vie voitot Noejan rahastoon hintoja nostaen.
Suomen valtiontalouteen tämä kasvu on ollut voimakas, mutta kokonaisuuteen verraten alakuloinen.
En jatka tästä taaperoiden kanssa tämän enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaakauppa ei tarkoita tullittomuutta eikä EU tuonut vapaakauppaa kuten esität. Se ei myöskään tuonut vapaata liikkuvuutta kuin EUn ulkopuolelta omin luvin tulleille mamuille. Euroopassa reissattiin vapaasti jo 60 -luvun lopulta. Samoin perustettiin yrityksiä ja käytiin opiskelemassa muualla.
Satun olemaan sen ikäinen, että kaiken tuon ehdin tekemään ennen EUta eli tiedän mistä kirjoitan tarkalleen. Myöhemmin syntynyt nuoriso luulee kaiken kehityksen tapahtuneen heidän elinaikanaan.
Pelkän euron pystyssäpito filunkikonstein ei ole viisasta talouspolitiikkaa eikä riittävä syy EU -jäsenyydelle.
Ilmoita asiaton viesti
Toki EFTA oli olemassa jo ennen EU:ta. Montako kymmentä vuotta taaksepäin mielestäsi kehityksessä pitäisi mennä?
Ilmoita asiaton viesti
Vapaa liikkuvuus on käytännössä sitä että voi matkustaa ilman rajoitteita maasta toiseen.
Se ei tarkoita sitä että ei tarvita passia.
Passi ei ole mikään este vapaalle liikkuvuudelle.
Ilmoita asiaton viesti
Eli ulkoinen ja sisäinen devalvaatio on pahasta, velka on kai ok paitsi jonkun Jenkkilän velka itselleen kun siellä on oma keskuspankki ja maan vertaaminen pieneen Suomeen nyt ei kovin hedelmällistä ole. Suomea voisi verrata vaikka naaapurimaa Ruotsiin ja kysy itseltä miksiköhän siellä menee ja on mennyt paremmin koko 2000 – luvun.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopassakin EKP on harrastanut rahan painamista, koska se on ostanut EKP:n jäsenmaiden velkakirjoja ja antanut ne näille maille itsellensä hallinnoitavaksi.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petripartanen/ilmaista-lainaa-kaikille/
Että siinä mielessä tilanne ei ole liian ”jäykkä” ole verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ” coronaelvytyspakettia ” tai kreikkapakettia ei toteutettu ostamalla jäsenmaiden velkakirjoja ?
Kiitos ja kumarrus vastauksesta ?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä sinun pitää esittää tämä kysymys EKP:lle, joka niitä velkakirjoja on ostanut ja joka on kaiken lisäksi itsenäinen toimija.
Ja kukaties, vaikka ne vielä toivomallasi tavalla niitä ostelevat?
Ilmoita asiaton viesti
Ja jonka tase on kasvanut 2015 jälkeen 4 biljoonalla eurolla, joka on enemmän, mitä FED: n rahanjakelu konsanaan ko. aikana.
Odotan edelleen vastausta tai pidän plogistia amatöörinä.
EKP viime maaliskuussa: Ostamme velkakirjoja täysin ilman rajoituksia !
Ilmoita asiaton viesti
Minulle on se ja sama mitä sinä minusta ajattelet, kuten varmaan muillekin blogisteille täällä.
Se puolestaan on ikävää, että vaadit heikennyksiä, mutta et sano mitä ja kuinka paljon.
Kirjoita toki oma blogi kuinka kaikkea pitää leikata ja heikentää.
Ilmoita asiaton viesti
”Antanut niille itselle hallinnoitaviksi?”
Eiköhän nuo velkakirjat ole EKP:n hallussa.
Ilmoita asiaton viesti
Ne ovat EKP:n sivukonttorien hallussa. Esim. Suomen pankki on ostanut Suomen velkakirjoja. Kansalliset keskuspankit (EKP:n sivukonttorit) ovat toki alisteisia EKP:lle.
Ilmoita asiaton viesti
”Euroopan unioni tarkoittaa tullittomuutta, eli tavaroiden vapaata liikkumista maiden välillä. Jos tämä poistuu tai kallistuu, niin vientiteollisuutta jouduttaisi tukemaan oman valuutan arvoa laskemalla. Tämä olisi myrkkyä kuluttamiselle, koska Suomessa ei valmisteta enää juuri mitään kulutushyödykkeitä, jolloin näiden arvo nousisi suoraan siinä suhteessa, minkä verran valuutan arvoa laskettaisiin. Myös kotimaisen ruoan hinta nousisi, koska sen saattamiseksi pellolta kauppaan käytetään ulkomailta tuotavia polttoaineita, lannoitteita, sekä työkoneita. Jos tämä helppoa olisi, niin miksi Iso-Britannialla on sitten niin vaikeaa?”
Tässä kerrot ehkä juuri sen oleellisen.
Suomessa tulotaso ihmisillä on aivan liian korkea suhteessa muihin maihin.
Meiltä on kaikki kulutustavaratuotanto siirtynyt halvemman työvoiman maihin. Jos meill ryhdyttäisiin valmistamaan kulutustavaroita niin niitä ei kukaan ostaisi koska ne tulisivat aivan liian kalliiksi. Ei kotimaassa eikä vientimaissa.
Edelleen sanot että tämäolisi ”myrkkyä kuluttamiselle”. Niin olisikin. Nyt kulutamme enemmän kuin tienaamme ja teemme sen velaksi.
Onko siis meidän tai kenenkään etu se että kulutamme täällä alipalkatun työvoiman tekemiä tuotteita?
Ilman mitään ”oikeusvaltioperiaatteita” toimivista valtioista?
Onko tärkeintä todellakin se että pystymme kuluttamaan mahdollisimman paljon? Onko se sitä elintasoa ja hyvinvointia?
Ilmoita asiaton viesti
Esitätkö ratkaisuksi sitä, että palkat poljetaan Suomessa Itä-Euroopan tasolle, vai mitä tarkoitat sillä että meillä on liian korkea tulotaso? Mitäs sitten tehdään, kun ei sekään palkkataso riitä, koska Kiinassa maksetaan vielä vähemmän?
Mitä tämä tarkoittaisi BKT:lle?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petripartanen/yrittajajarjestot-haluavat-romuttaa-suomen-talouden/
Ilmoita asiaton viesti
Palkansaajalle täytyy jäädä enemmän käteen palkastaan.
Meillä on kokonaisveoraste aivan liian korkea. Ja verotus kertaantuu jokaisessa vaiheessa valmistuksesta myyntiin.
Samanaikaisesti meillä on, kai, yksi maailman suhteellisesti suurimmista virkamieskunnista.
Ilmoita asiaton viesti
Veroilla ylläpidetään kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, poliisia, armeijaa, teitä, rautateitä, sekä kaikkia näissä työskenteleviä palkansaajia.
Ketkä mielestäsi pitäisi irtisanoa tai kenenkä heistä palkkoja pitäisi laskea, jos verotusta lasketaan?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa joka kolmas palkkaeuro maksetaan julkisella sektorilla. EU: ssa joka viides ja Saksassa joka kuudes.
Terveydenhoito on kuitenkin maassa kustannustehokasta mihin hyvänsä maahan verraten.
Valtavan kokoisen julkissektorin eläkkeitä alettiin rahastoimaan vaatimattomin eläkemaksuin vasta kuntapuolella 1988 ja valtiolla 1993.
Partasen luulisi edes hoksaavan sen epäkohdan, että Suomen julkisen sektorin kokonaispalkkasumma on noussut v. 2008 jälkeen suhteellisesti eniten n. 7 miljardilla eurolla koko Euroopassa ja kokonaan ilman pienintäkään talouskasvua.
Mistä rahat ?
Ilmoita asiaton viesti
Kenet siis haluaisit irtisanoa julkiselta sektorilta noista edellä mainitsemiltani tahoilta, tarhoista, kouluista, sairaaloista, kaupungeista, valtiolta? Vai tyydytkö vain palkkojen leikkaamiseen ja kuinka paljon pitäisi palkkaa leikata?
Sano rohkeasti vaan.
Ilmoita asiaton viesti