YVPL:n hesarin mielipidekirjoituksesta

Yhden vanhemman perheiden liiton puheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja kirjoittivat 19.6.2010 Helsingin sanomien mielipidepalstalle vastineen Petri Honkasen mielipidekirjoitukseen, joka koski Björn Walroosin surullisen kuuluisaa ajatuspierua siitä, ettei rikkinäisiä perheitä tulisi tukea.
En ota kantaa kylmän ökyporvarin, Walroosin, ajatussattumiin. Ja olenkin sitä mieltä, että nimenomaisesti erityisesti rikkinäisiä perheitä tulisi tukea. Varsinkin eroperheiden lapsia, koska on todettu, että eroaminen siirtyy generatiivisesti, opittuna tapana lapsille. Tämä saattaa aiheuttaa jopa monen sukupolven syrjäytymistä onnellisesta idylliperheen elämästä, joka lapsen tasapainoiselle elämälle on viimekädessä kaikista parhain elämisen ja kasvamisen malli.

Mutta en voinut olla takertumatta pikkuseikkoihin,  jotka viimekädessä voivat kertautua suuriksikin tosiseikoiksi. Nimittäin Tuomisen sekä Sairisalon maininnat;

”Näissä riitaisissa tapauksissa lapsi päätyy kummallekin sukupuolelle yhtä todennäköisesti.”

Tässä erityisesti kiinnitin huomioni sanaan ”yhtä todennäköisesti”. Nimittäin, onhan hyvin tunnettu fakta, että äitejä suositaan huoltajuusoikeudenkäynneissä. Perustan väitteeni mm. YVPL:n omilta nettisivuilta löydettävään linkkiin

http://www.yvpl.fi/docs/huoltokiistatutkimuspdf.pdf

s2

”Tässä tutkimusaineistossa yleisin huoltoriidan osapuolten yhdistelmä oli
lähivanhempi äiti ja etävanhempi isä (75 %).”

Tämä on siis tilanne sosiaalittoimen jälkeen.
s3

”Lapsen asumisen osalta 65 prosentissa huoltoriitatapauksia tuomioistuin oli päättänyt,
että lapsen tulee asua äidin luona.”

Ja tämä on siis tilanne oikeuskäsittelyn jälkeen.

s5
”Tutkimusaineiston perusteella joka neljännessä (25 %) tapauksessa huoltoriidan taustalla oli aiempia lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyviä oikeudenkäyntejä.”

Tutkimuksen tuloksia tulee lukea myös siinä valossa, että joka neljänteen ratkaisuun haetaan uusintaratkaisua. Tämä jossain määrin vääristää tuloksia, eikä välttämättä kerro koko totuutta ensimmäisten ratkaisujen päätöksistä.

Perustan väitteeni myös OPTULAn tutkimuksiin:

http://www.optula.om.fi/uploads/3p0ee1_1.pdf

sivulla 63, 27% isän luona.

http://www.optula.om.fi/uploads/786y4g2.pdf

sivulla 22, 26% isän luona riitaisissa ei sovituissa jutuissa.

Perustan väitteeni vielä lisäksi STAKESin tilastoihin vuodelta 2008:

http://www.stat.fi/til/perh/2008/perh_2008_2009-05-29_tau_003_fi.html

Isälapsi-perheitä 2,6%, ja äitilapsi-perheitä  17,4%, näiden välinen suhde on 15/85. (huom. v. 1950 isilapsi 1,7% ja äitilapsi 12,4%) Mittasuhteita voi tarkastella siten, että avopari-lapsiperheitä vuonna 2008 oli 18,3%.

Ovatko miehet nyt sitten vain niin hitsin epäonnisia, kun Tuomisen ja Sairisalon mielestä miehillä on yhtä todennäköiset mahdollisuudet saada oikeudesta lapset huostaansa? Tämä on jopa minunkin laskuioppini mukaan mahdotonta. Syynä täytyy olla jotain muutakin. Tulemme siis jälleen siihen perimmäiseen kysymykseen, onko toinen sukupuoli nyt vain synnynnäisesti huonompi lastensa hoitaja? Jos lähdemme tälle linjalle, niin voimme yhtälailla sitten väittää, että naiset eivät osaa johtaa tai jotain muuta vastaavaa.

Ongelmana näenkin olevan sen, KUKA saa määritellä, MIKÄ on HYVÄÄ lasten hoitoa ja huoltajuutta.

Haluaisin myös tietää, miksi YVPL on vaatimassa poistaa liiton periaateohjelmassaan etävanhemman viimeisintä oljenkortta ja keinoa saada nähdä lapsensa. Tätä se vaatii seuraavalla lauseella:

http://www.yvpl.fi/index.php?sivu=liitto

Sieltä linkki, liiton periaateohjelma.
Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry

”Pakkokeinot , uhkasakko ja sakon muunto vankeudeksi, pitää joko poistaa tapaamiskiistojen yhteydestä tai niiden tulee kohdistua sekä tapaajavanhempaan että lähivanhempaan.”

Tämä jo nykyisellään mitättömän veroisesti toimiva oikeus nyt sitten pitäisi YVPLn mukaan poistaa. Miksi? Kenen etua se ajaa? Kenties sitten kuitenkin naisten etua ja määräysvaltaa lapsiinsa, koska edellä mainittujen tilastojen valossa äidit nimenomaisesti suurissa määrin ovat juuri niitä lastensa lähihuoltajia. Liitto täten itsessään ajaa vanhakantaista tulkintaa miesten ja naisten oikeuksista.

Mitenkähän liitossa toteutuu mies- ja naiskiintiöt? Etsikääpä huviksenne miesten nimiä heidän nettisivuiltansa 😀

Entäs mitäs sitten kertoo liiton nimi? ”Yhden vanhemman perheiden liitto”. Käsittääkseni kaikilla lapsilla on kaksi vanhempaa, poikkeuksena on vain ne perheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Kertoohan toki liitosta tuokin jo jotain ja sen tarkoitusperistä. Pitäisiköhän miehille perustaa vastaava liitto, sen nimi olisi sitten ”sen toisen vanhemman perheiden liitto”.
No, tekeväthän he arvokasta työtä omalla sarallaan, ilmeisesti yh-äitien tukemisessa, siinä ei ole mitään väärää.

Olisipa kiva tietää, miten ne vähäiset yh-isit pärjäävät ja mistä he löytävät apunsa sitä tarvittaessa. Saattaa olla suuri kynnys hakea tukea noinkin naisvaltaisista ja -ajatuksellisista ”liitoista”.

Asiasta ja sen vierestä myös:

http://petripartanen.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/22/huoltajuuskiistat-tilastojen-valossa-isit-lahihuoltajina/