Suomi 21. ulkoisvelkaisin maa (2009 tiedoilla)

Räpläsin iltasella CIA worldfactbookkia, ja tein sieltä seuraavan käpysen tilaston erinäisten maiden ulkoisesta velasta (Kaikki luvut $):
”Ulkoinen velka (tai ulkomainen velka) on osa kokonaisvelkaa, jonka maa on velkaa ulkopuolisille velkojille. Velallinen voi olla hallitus, yritykset ja kotitaloudet.Velka sisältää rahaa joka on lainattu yksityisiltä liikepankeilta, muilta hallituksilta tai kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, kuten IMF tai maailmanpankki.”

Maa                   Ulkoinen velka     BKT         u.v.%/BKT     julkivelka %/BKT
1     United States     $ 13450       14140       95,1               52.90
2     United Kingdom  $ 9088         2128       427,1               68.10
3     Germany            $ 5208         2810       185,3               72.10
4     France               $ 5021          2097       239,4               77.50
5     Netherlands       $ 3733          660         565,6               62.20
6     Spain                 $ 2410         1362       176,9                53.20
7     Ireland               $ 2287         172        1325,8               57.70
8     Japan                 $ 2132         4150          51,4             189.30
9     Luxembourg       $ 1994         39,1        5094,5              14.90
10     Switzerland       $ 1339         314,7        425,5              40.50
11     Australia           $ 920           851,1        108,1              17.60
12     Canada             $ 833,8        1279           65,2              75.40
13     Austria             $ 808,9        321,8         251,4              69.30
14     Sweden            $ 669,1        331,4         201,9              35.80
15     Hong Kong       $ 655,1        301,8         217,1               37.40
16     Denmark           $ 607,4       197,8          307,1              41.60
17     Greece              $ 552,8        333,4         165,8            113.40
18     Norway             $ 548,1        267,4          205               60.60
19     Portugal            $ 507           232,6          218               76.90
20     Russia              $ 369,2        2110             17,5               6.30
21     Finland              $ 364,9        178,8          204,1             44.00

Ennenkuin ensimmäinen huutaa ”wwwirhe, ei näind”, niin kerron, että en ole minkään sortin taloustietäjä, mutta yhtäkaikki, oli kiinnostavaa vertailla maita keskenään, varsinkin Suomen ja muiden pohjoismaiden sijoitusta. Ilmeisesti tässä ei ole mukana Kreikan ”oikeita” tietoja, koska nämä olivat viimevuoden, Kreikan osalta kaunisteltuja tilastoja. Italiaa ei ole listassa, koska siitä ei ollut saatavissa 2009 tietoja. Italia asettunee Espanjan tietämille.

Luonnollisesti tulee sitten ajatelleeksi, että mistä raha riittää lainattavaksi asti. Lainattua rahaahan ei ole ”vielä” olemassakaan, sen lainaaminenhan aina perustuu oletettuun talouskasvuun ja maksukykkyyn tietyn ajan puitteissa. Tästä luonnollisesti herää uusia ajatuksia. Maailma on esimerkiksi pakotettu tietynkaltaiseen talouskasvuun, muuten koko järjestelmä romahtaa, koska mailla ei ole maksukykyä hoitaa velkojaan. Tämmöisen tilanteen edessähän jokin maa (Kreikka) ei kykenisi enää hoitamaan velkojaan lainaehtojen mukaisesti, ja lainaa myöntäneillä pankeilla (Saksa/Ranska) olisi ongelma.

Äkkiseltään ajateltuna tämä järjestelmä on sokeasti sidottu sokeaan ja päättömään, rajattomaan, kasvuun. Ihmettelen vain, että miten rajaton kasvu voi olla mahdollista rajallisessa maailmassa?

Sitten kun ajatellaan sitä, mistä maista/pankeista kaikki raha on lainattu ja minne, niin tulee ajatelluksi näiden maiden tulevaisuutta. Kummalla maalla on suurempi ongelma, velkojalla vai velallisella, jos velkaa ei pysty maksamaan? Tämän täytyy riippua maan asemasta muiden maiden joukossa. Itse määrittelen suurvallan aseman sen suhteesta toisiin maihin poliittisesti, sotilaallisesti sekä taloudellisesti/resurssillisesti. Jos näistä maista tehtäisi vastaavan kaltainen listaus, niin kärjessä olisi epäilemättä Yhdysvallat ja toisesta sijasta kamppailisivat Venäjä sekä Kiina. No, jos tehdään tämmöinen lista, ja vaikkapa sijalla 20. oleva maa antaa velkaa sijalle 1. olevalle maalle, niin kysyn uudelleen, kummalla maalla on ongelma, jos velallisella ei ole varaa maksaa velkaansa. Kellä maalla olisi varaa lähteä perimään velkojansa vaikkapa Yhdysvalloilta, kenellä olisi siihen valtaa. Ei kenelläkään yksin.

Todellisuus on kuitenkin hieman mutkikkaampaa. Maita kun sitovat kaikenlaiset toisiensa väliset sopimukset, eikä kenelläkään liene intresseissä pyrkiä niistä eroon, päinvastoin. Maita pyritään sitomaan toisiinsa entistä enemmän erilaisilla sopimuksilla, kehityssuunta on selvä. Maat jotka eivät kuulu jos jonkinlaisiin kansainvälisiin sopimuksiin tai ns. etupiireihin, pyritään painostamaan niihin (taloudellinen painostus). Tämän painostamisen näemme konkreettisesti ns. terrorismina (likainen/ulkopoliittinen painostaminen) tai median toitottamisena (puhtoinen/sisäpoliittinen perustelu omille kansalaisille) toisen maan huonommasta asemasta vaikkapa ihmisoikeuksien saralla. Tämä on siis poliittista painostamista. Kun tämä ei toimi, niin edellä oleva on jo valmiiksi pehmittänyt painostettavaa maata sotilaallista väliintuloa varten.
Olen jo pitkään miettinyt siis sitä, kumpi on enemmän liemessä, Kiina vai Yhdysvallat? Molemmat ovat niin suuria suurvaltoja, että eivät voine vaikuttaa toisiinsa haluamallaan tavalla. Maailman velkaisuuteen ratkaisuna näen kasvun rajallisuuden vuoksi ennenpitkää vain rahan painamisen. Tämä vähentää velkojan valtaa velalliseen, jos velallinen voi muuttaa kesken leikin pelin merkkien arvoa. Missä vaiheessa velkoja ymmärtää lopettaa lainahanojen auki pitämisen? Vai onko velkaa pakko vain antaa lisää, jotta ei viimekädessä itse kärsi siitä, että toisella ei ole varaa tehdä kanssasi kauppaa? Onko kaikessa viimekädessä kyse vain pirullisesta suunnitelmasta ja keinosta elää yli varojensa toisten kustannuksella? Missä vaiheessa siihen laitetaan stoppi? Kenellä on varaa käyttää pakkokeinoja toista vastaan?
Tässäpä tätä, putkimiehen sunnuntaiajatuksia, isosta maailmasta.
(Lukuja löytyy myös http://ddp-ext.worldbank.org/ext/ddpreports/ViewSharedReport?REPORT_ID=13532&REQUEST_TYPE=VIEW )

petripartanen

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu