Ahvenanmaa 100 vuotta

Ahvenanmaa täyttää vasta tänä vuonna sata vuotta, vaikka Suomi täytti sata vuotta virallisesti jo loppuvuodesta 2017. Nuoren Suomen valtion ulkorajat olivatkin heti itsenäistymisen kynnyksellä koetuksella, kun Ruotsalaisten ja Saksalaisten joukot miehittivät saaria. Apuun nuori valtio tarvitsi YK:n edeltäjää, Kansainliittoa.

Ahvenanmaa on myös demilitarisoitu vyöhyke, jolla on vielä sataa vuottakin pidempi historia. Ahvenanmaan demilitarisoinnista on päätetty jo Krimin sodan jälkeisissä Pariisin rauhanneuvotteluissa vuonna 1856, jolloin Suomi suuriruhtinaskuntana oli vielä osa Venäjää. Krimin sodan aikana käydyssä Oolannin sodassa Ahvenanmaan saarilla oli Venäläisten ja Suomalaisten sotilaiden lisäksi Brittiläisiä ja Ranskalaisia sotilaita.

Vaikka Suomi itsenäistyi vuonna 1917, täyttää siis Ahvenanmaa vasta tänä vuonna sata vuotta. Jos palaamme vuoteen 1918, niin Ahvenanmaan saaria miehitti Suomen sisällissodan osapuolten lisäksi kolmen muunkin valtion joukot. Tuolloin punaisten ja valkoisten lisäksi saarilla oli Venäläisiä, Ruotsalaisia ja Saksalaisia sotilaita turvaamassa omia turvallisuuspoliittisia intressejään. Harva muistaa tätä Ahvenanmaan historiaa, joka on samalla myös tärkeä osa Suomen historiaa. Sitäkin harvempi tulee ajatelleeksi Ahvenanmaan turvallisuuspoliittista asemaa Itämerellä. Jos saarilla on sen historian saatossa ollut kuuden eri maan armeijat, niin sen asema alueellisen turvallisuuspolitiikan kannalta täytyy olla merkittävä.

Vuonna 1918 Ruotsi halusi liittää saaret itseensä ja Suomi kutsui alueellisen erimielisyyden selvittämiseen Kansainliiton. Vuonna 1921 YK:n edeltäjä kansainliitto päätti saarten kuulumisen Suomen eduksi. Samalla kuitenkin edellytettiin, että alueen asukkaiden itsehallinto, kieli ja kulttuuri pystytään takaamaan.

Samalla alueesta tehtiin myös sotilaallisesti neutraloitu alue. Siinä missä demilitarisoitu alue tarkoitta sitä, että alueelle ei saa sijoittaa armeijan joukkoja tai puolustusjärjestelmiä, niin neutralisoitu alue tarkoittaa sitä, että kriisinkin sattuessa alue tulee eristää kaikista mahdollisista sotatoimista. Alueen demilitarisointi vahvistettiin edelleen vuonna 1947 Pariisin rauhansopimuksessa. Suomella on siis velvollisuus sotilaallisen kriisin kynnyksellä pitää Ahvenanmaa erillään kaikista mahdollisista konflikteista, mutta samalla sillä on velvollisuus puolustaa sitä. Kansainväliset sopimukset eivät tarkoitakaan sitä, etteikö Suomi saisi harjoitella Ahvenanmaan puolustamista, mutta se ei saa harjoitella sitä Ahvenanmaalla.

Mutta mikä olisi Ahvenanmaan asema, jos Itämeren alueella syntyisi konflikti esimerkiksi Naton ja Venäjän välillä? Kuinka todennäköistä olisi, että konflikti ei laajenisi EU:n ja Venäjän väliseksi konfliktiksi? Jos tarkastelemme Itämeren karttaa ja ajattelemme nykyaikaisten asejärjestelmien kyvykkyyksiä, niin Itämerellä on kolme keskeistä saarta, joiden hallinta määrittelee kuka saa liikkua Itämeren ilma- ja meritilassa. Nämä saaret ovat Suomelle kuuluva mutta demilitarisoitu Ahvenanmaa, Ruotsille kuuluva Gotlanti jonka puolustusta on vahvistettu viimevuosina, sekä Bornholm joka kuuluu NATO-maa Tanskalle.

Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta tarkastellen on siis erityisesti Venäjän etu, että näistä saarista edes yksi pysyy demilitarisoituna alueena. Mutta kuinka todennäköisesti tämmöisen kuvitteellisen sotilaallisen konfliktin eri osapuolet suostuisivat demilitarisointia ja neutralisointia noudattamaan, tai kysyisikö tälläkään kertaa kukaan Ahvenanmaalaisilta itseltään yhtään mitään? Ahvenanmaallahan kun on historian saatossa ollut kuuden eri maan sotilaita juuri sen sijaintinsa vuoksi.

 

Kuva 1.
Kuva 1. Kuvan kartassa on tarkempi määritelmä mitä demilitarisoitu ja neutralisoitu alue tarkoittaa Ahvenanmaan yli 6700 saaren alueella. UM: ”Luettelo Ahvenanmaan sopimuksen pisteistä, joita yhdistävät viivat rajoittavat Ahvenanmaan saarten merialueen”. https://um.fi/documents/35732/0/Luettelo%20Ahvenanmaan%20sopimuksen%20pisteist%C3%A4.pdf/cfe01231-2b51-900e-629b-0ab95f4c6b6f?t=1536313798703

 

Kuva 2.
Kuva 2. Ottamani valokuva Frederik Rackwitszin taulusta kansainvälisen työjärjestön päämajassa Genevéssä 2017. Taulussa kuvitettu Ahvenanmaan kysymys, eli Suomen ja Ruotsin välinen kiista Ahvenanmaan omistajuudesta, jonka Kansainliitto ratkaisi Suomen hyväksi. Suomalainen Carl Enckell kuvan keskellä 11. henkilö vasemmalta lukien. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_kysymys

Lisää Ahvenanmaan erityisasemasta:
https://um.fi/ahvenanmaan-erityisasema

 

 

Kirjoitus julkaistiin myös Demokraatti-lehden verkkosivuilla.
https://demokraatti.fi/ahvenanmaa-100-vuotta

+1
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu