EK:n poliittinen lypsyretki
Tilanteet muuttuvat nopeasti, kun EK käänsi takkinsa suhteessaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Vielä 17.07. EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari kertoi että Lepomäen ajama yleinen työttömyysturva olisi kallis ja heikentäisi työllisyyttä. Tämän jälkeen hän jatkoi, että toteutuessaan tämä johtaisi väistämättä ”merkittäviin muutoksiin” koskien työttömyysturvan sisältöön, työssäoloehtoon, kestoon, tasoon ja moneen muuhun kysymykseen. Tämä johtuu siis yksinkertaisesti siitä, että EK ei myöskään halua pumpata systeemiin lisää rahaa, kuten ei halua Lepomäki tai Kokoomuskaan.
EK:n takinkääntö on yksinkertaisesti vain poliittinen lypsyretki, jolla pyritään painostamaan maan hallitusta syksyn budjettineuvoteluissa, ja painostamaan indentiteettikriisissä olevaa Keskustaa palaamaan sipilöinti-linjalle. Tämä kaikki kertoo siitä, että ilmeisesti neuvottelut eduskunnan perustamissa työllisyyttä parantavissa työryhmissä ovat pahasti jumissa. Vastakkain on perinteinen näkökulma, jossa työnantajapuoli näkee työllistymisen paranevan ja työpaikkoja tulevan jostain mystisestä taikaseinästä jos työttömyysturvan kestoa tai tasoa alennetaan. EK pysyy siis tiukasti tässä lapsenuskossaan, ja tällä ulostulolla he sementoivat kantansa asiaan. Työpaikoista puhuessa olisi myös rehellistä suoraan kertoa, että näissä keskusteluissa työpaikoilla ei tarkoiteta työpaikkaa, jossa tehdään töitä 8 tuntia päivässä 5 päivänä viikossa. Kyseessä on yleensä pätkätyöt, silpputyöt ja muut epämääräiset työt, joissa hämärtyy raja onko työtä tekevä henkilö itse työntekijä, vai yrittäjä. Yksikään työnantaja ei palkkaa töihin, joita ei ole olemassa. Työtä tekevä henkilö taasen haluaisi tulla työstä tehdyllä palkalla toimeen, mutta yhteiskunnassa on meneillään aivan toisenlainen kehityssuunta, jota nyt halutaan vielä näillä toimilla vain vahvistaa.
Kenties koko homman taustalla on myös työnantajien perustaman yleisen työttömyyskassan, eli YTK:n merkittävät ongelmat koronakriisistä aiheutuneiden työttömyysturvamaksujen käsittelyn kestossa. Käsitykseni mukaan minkään ammattiliiton työttömyyskassa ei ole niin suurissa ongelmissa kuin YTK:n kassa tällä hetkellä ansiosidonnaisen hakemisien perusteella on.
P.S.
Ai niin, yksi YTK:n perustajista, silloisen kokoomuksen puoluevaltuuston varajäsen Paloheimo kertoi, että syy YTK:n perustamiseen on, että se on työntekijöiden ammattiyhdistysliikkeen vastainen toimi.
Mm. EK:n ja kokoomuksen sauna-ja kabinettipalavereissa on ollut varmaan hauskaa kun ovat sorvanneet yhteistä ; ”ansiosidonnainen työttömyyskorvaus kaikille”-ideaansa myyntikuntoon kaikelle kansalle..?!
– Sillä hoituisi päätyyn monta iki-agendaa ja tavoitetta?
Ilmoita asiaton viesti
Niin hoituisi…
Monta kymmentä vuotta taaksepäin työelämän kehittämisessä. Miksi takaperoista kehitystä ihannoidaan oikeiston piireissä? Miksi he näkevät tämän ”kehityksenä”? Miksi he eivät sano suoraan, kuinka pienellä palkalla sitä sitten pitäisi pystyä tulemaan toimeen, jos nykytaso on liikaa?
Ilmoita asiaton viesti
– Ansiosidonnaisen taso-ja pituus, vaikka ”ensi alkuun” jopa nykyistä isompikin korvaus. (”Tanskan malli”).
Vaikeasti työllistyvät häädetään toimeentuloluukulle.
Paremmin työmarkkinakelpoiset työllistyvät nopeammin.
– AY-liikkeen aseman heikentäminen on yksi EK:n, kokoomuksen ja mm. Sipilän iki-agenda ja märkä uni.
Ilmoita asiaton viesti