KIKY laski työn tuottavuutta – EKn tilastojen johtopäätelmä

Vuosien varrella moni tavallinen kansalainen on tullut minulle ihmettelemään, että miten se KIKYn 24 tunnin työnajan pidennys väitetysti voi vähentää työttömyyttä, jos olemassa oleva työvoima tekee enemmän tunteja. Olen sanonut heille, että ei se vähennäkään työttömien määrää, vaan lisää. Tämä on yksinkertaisesti laskettavissa niin, että jos noin 2 miljoonaa kokoainatyötä tekevää palkansaajaa tekee 24 tuntia enemmän töitä vuodessa ja oletetaan että keskimäärin palkansaajan työaika on noin 1700 tuntia vuodessa, niin tämän laskukaavan perusteella olemassa oleva työvoima tekee 28235 henkilötyövuotta enemmän töitä kuin aikaisemmin. Kaiken järjen mukaan työajan pidennys siis lähtökohtaisesti lisää työttömyyttä vastaavalla määrällä.

Vastaavasti minulta on kysytty, että miten se KIKYn 24 tunnin työnajan pidennys lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta vientiteollisuudessa, jossa koneet ja laitteet muutenkin pyörivät vuorokauden ympäri, jokaisena päivänä vuodessa. Olen sanonut, että ei se lisääkään tuotantoa, koska käytännössä ihmiset ovat vain käytännössä ”päällekkäin” töissä. Koska laitteiden käyttöaste ei jatkuvassa 3-vuorotyössä voi kasvaa työaikaa pidentämällä, laskee tuottavuus suoraviivaisesti. Ei se porvarihallitus sentään niin kaikkivoipa ollut, että olisi voinut lisätä vuorokauteen minuutteja lisää, tunneista nyt puhumattakaan.

Tilastojen kertomaa

Voimme aina selittää, että ei yksi tilasto voi kertoa miten perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan yhdessä tekemä oikeistohallitusohjelma ole voinut millään tehdä jotain sellaista, joka olisi huonoksi kansantaloudelle. Mutta jos otamme vertailuun EK:n omat tilastot vastaavalta ajanjaksolta, huomaamme niiden olevan identtisiä tilastokeskuksen kanssa.
Nyt kun KIKY vuodet ovat jo monella työntekijällä jo takana, eikä niihin kaikki alun perin lähteneetkään, on alkanut tulla myös tilastoja menneistä vuosista. KIKY astui voimaan 1.1.2017. Jos katsotaan tilastokeskuksen työn tuottavuutta toimialoittain ja sektoreittain vuodesta 2005 lähtien, huomaamme selvästi kuinka työn tuottavuus kasvoi vuosina 2015-2016, kunnes se pysähtyi kuin seinään ja lähti loivaan laskuun vuonna 2017.


EK:n pidemmän aikavälin ennustekäyrä 8.1.2020 puolestaan kertoo että kyseessä ei ollut mikään väliaikainen poikkeama, vaan pysyvämpi ilmiö. Kaikista merkittävin ja ainoa työn tuottavuuteen vaikuttava toimi vuonna 2017, joka pystyy selittämään tämän notkahduksen, on kilpailukykysopimus, eli KIKY.

Politiikkaa voi tehdä ideologisesti, tai sitten tietoon perustuen. Kun Perussuomalaiset, Kokoomus ja Keskusta lähtivät tekemään ideologisesti oikeistolaista politiikkaa, ei tosiasioille jätetty paljoakaan tilaa olla. Ensimmäiset vuodet kulutettiin aikaa taistelemalla työmarkkinajärjestöjä aluksi yhteiskuntasopimuksella ja vaatimuksella pidentää työaikaa 100 tunnilla, ja jäljemmin pakkolakiuhkailuilla, jotka olisivat rajoittaneet ammattiyhdistysliikkeen sopimisvapautta ja siten viimekädessä romuttanut koko työehtosopimusjärjestelmän.

Oikeistopuolueet saivat KIKYnsä, mutta koska koko homma näyttää jo nyt tilastojenkin perusteella perustuneen ideologiseen valheeseen, tulee KIKY yksinkertaisesti purkaa.

Mihin jäi kolmas loikka?

Alun perin KIKYyn piti kuulua kolme osa-aluetta, jotka talouselämä-lehtikin julkaisi. Oikeistohallitus ei koskaan luopunut tavoitteestaan alentaa yksikkötyökustannuksia 15 prosentilla. Aluksi tätä nimitettiin yhteiskuntasopimukseksi, mutta muuttui myöhemmin kilpailukykysopimukseksi. Talouselämä listasi tavoitteet 13.5.2016 näin:

Yhteiskuntasopimuksen tavoitteet

PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) ilmoitti viime keväänä heti vaalivoittonsa jälkeen, että Suomen avoimen sektorin työvoimakustannuksia pitäisi alentaa noin 15 prosentilla, jotta kilpailijamaiden etumatka saataisiin kiinni. Hän edotti keinoiksi kolmea kilpailukykyloikkaa.

ENSIMMÄINEN LOIKKA: Suomen kilpailukykyä parannetaan alentamalla yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla heti.

TOINEN LOIKKA: Työmarkkinoilla sovitaan tuloratkaisusta, joka leikkaa työvoimakustannuksia toiset viisi prosenttia lähivuosina.

KOLMAS LOIKKA: Yrityksissä tehostetaan toimintaa siten, että niiden tuottavuus paranee viisi prosenttia.

MUUTOSTURVA: Hallitus lupasi vastapalvelukseksi parantaa työntekijöiden muutosturvaa ja siihen liittyvää koulutusta.

VERONKEVENNYS: Hallitus on valmis tukemaan sopimusta ”merkittävillä tuloveron kevennyksillä”.

UHKAUS: Yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona ovat yhteensä puolentoista miljardin euron menoleikkaukset ja veronkorotukset.

Helsingin sanomatkin 27.10.2019 muistutti kolmannen loikan tavoitteesta, ”ENTÄ se kolmas loikka? Sen piti hoitua tuottavuuden paranemisen seurauksena. Se jäi tekemättä. Työajan pidennys kyllä alentaa yksikkötyökustannuksia, mutta se ei tarkoita tuottavuuden kasvua. Tuottavuus kasvaa vain investoimalla uuteen teknologiaan tai tekemällä muuten asiat tehokkaammin kuin aiemmin.”

Jos katsomme EK:n omista tammikuun 2020 investointitiedusteluista sitten puolestaan yritysten tekemiä panostuksia tutkimukseen, kehittämiseen ja kiinteisiin investointeihin, huomaamme että ne eivät myöskään ole kasvaneet, sillä suunta on loivasti laskeva, eli täysin vastaava kuin työn tuottavuudenkin kehityksessä.

Koska KIKYn ensimmäinen loikka tuotti STTKn laskelmien mukaan työnantajille vähintään 6,6 miljardin euron hyödyn jo pelkillä sosiaalivakuutusmaksujen siirroilla (ilman toista loikkaa eli 24 tunnin työajan pidennystä ja lomarahojen leikkausta) vuosilta 2017-2020, niin voidaan sitten ihan aiheellisestikin kysyä, että mihin nämä rahat menivät, jos ne eivät menneet KIKYn kolmanteen loikkaan.

Kauppalehden julkaisun perusteella ne näyttävät menneen yksinkertaisesti vuosittain kasvaneina osinkoina pörssiyhtiöiden omistajille, ja sitä kautta suurelta osin ulkomaille, ulos koko kansantaloudesta hyödyttämään toisten maiden kansantalouksia.

Kun tilanne on tämä, niin ei ole mikään ihme, että työntekijöitä edustavat työnmarkkinajärjestöt haluavat ulos kilpailukykysopimuksesta, jonka osapuolina he sitoutuivat ensimmäiseen ja toiseen loikkaan, mutta työnantajat eivät osallistuneet kolmanteen loikkaan, eli uusiin investointeihin, sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Edelleen EK:n raportista käy hyvin ilmi, että lähivuosina tehdyt kiinteät investoinnitkin ovat olleet viimevuosina lähinnä entisen tuotantokapasiteetin korvausta, eikä lisäämistä

Epäloogista, eli ideologista työmarkkinapolitiikkaa

Ne tahot jotka eniten julkisuudessa haluavat pitää kiinni KIKYn 24 tunnista, eivät yksinkertaisesti ole siihen itse sitoutuneet läheskään samalla tasolla, kuin mitä työntekijäjärjestöjen edustamat palkansaajat.

Näyttää myös siltä, että työn tuottavuutta kuvaavilla tilastoilla ei ole mitään muuta merkitystä, kuin antaa poliitikoille ja oikeistolehtien toimittajille tekosyitä ja sumuttaa tavallista äänestävää palkansaajaa. Jos KIKYssä tosiasioilla olisi jotain merkitystä, niin työnantajajärjestöt yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa jo kilvan kaivaisivat kuoppaa, jonne KIKY haudattaisi vähin äänin. Näin ei ole kuitenkaan käymässä syistä, joita ei voi järjellisesti perustella, koska työnantajat ovat ennemmin valmiita ottamaan vastaan lakoista ja työsuluista aiheutuvat taloudelliset tappiot.

Jos jotain tässä maassa tarvittaisi, niin paluuta kolmikantaan, sopimisen kulttuuriin, ja kaikkien kolmen osapuolen yhteiseen koordinaatioon työmarkkinapolitiikan rintamalla. Vähänkään ajateltuna ei ole mitään järkeä, että meneillään olevalla liittokierroksella jokainen liitto joutuu lakkoileman yhdestä ja samasta asiasta, KIKYstä, seuraavan vuoden ajan sitä mukaa kun työehtosopimukset kullakin taholla vanhenevat.

 

Tilastokeskus:

https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__ttut/statfin_ttut_pxt_124k.px/

 

EK:

https://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/tuottavuus-ja-kilpailukyky/

https://ek.fi/wp-content/uploads/Investointitiedustelu-esitys-syksy-2019_2.pdf

 

Talouselämä:

https://www.talouselama.fi/uutiset/nain-kilpailukykysopimus-kaatuu/9ccd3a5a-4af8-3b15-99c0-7b5ca5d75b3f

 

Helsingin sanomat:

https://www.hs.fi/paivanlehti/27102019/art-2000006285870.html

 

Kauppalehti:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/porssin-osinkopotti-kutistuu-miljardeilla-helmetkin-vahissa/ad241502-6f28-4038-afb5-22a5cbe1366b

 

STTK:

https://www.sttk.fi/2019/08/22/miksi-sosiaalivakuutusmaksujen-siirron-vaikutuksista-vaietaan/

 

SAK:

https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus

 

petripartanen

Päätoiminen pääluottamusmies, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu