Miksi oman merialueen koskemattomuuden turvaaminen on niin tärkeää?

Merivoimien odotellessa uusia monitoimintakorvetteja, eli laivue 2020 hankkeen menemistä maaliin, päätin kirjoittaa miksi oman merialueen puolustuskyky on tärkeää.

Kuva 1.
Kuva 1.

Kuvasta 1. näemme Itämeren ja sen ympäristön kaiken meriliikenteen. Mitä punaisempi väri, niin sitä useammin reittiä pitkin kulkee jonkinlainen laiva. Mikään maa ei ole taloudellisesti ja tuotannollisesti riippumaton toisista maista, vaan tarvitsee tuontia ulkomailta pitääkseen tehtaat pyörimässä ja kansalaiset ruokittuna. Edes Suomessa viljelty juures ei ole täysin kotimainen, jos sen saamiseksi kauppaan asti on tarvittu ulkomaisia lannoitteita, työkoneita tai polttoaineita. Näitä kaikkia kuljetetaan pääsääntöisesti laivoilla, koska näillä kuljettaminen kauemmaksi on huomattavasti halvempaa kuin kumipyörillä kuljettaminen.

Meriä pitkin kulkee näiden lisäksi jotain muutakin, jota nyky-yhteiskunta tarvitsee toimiakseen – nimittäin tietoliikenne. Kuvasta 2. näemme, että 99% internetistä eri maiden välillä kulkee merikaapeleiden välityksellä.

Kuva 2.
Kuva 2.

Kaiken kaikkiaan maailmassa näitä kaapeleita on arvioitu kulkevan merien pohjissa jo yli miljoonan kilometrin verran. Koska kaapelit ovat nyky-yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä, niin myös niiden toimintakyky tulee pystyä turvaamaan kaikenlaisissa kriiseissä. Ainakin Venäjällä ja Yhdysvalloilla on arveltu olevan käytössä sukellusveneitä, jotka kykenevät tarkkailemaan näitä tietoliikennekaapeleita ja epäilemättä tarvittaessa myös katkaisemaan sellaisia. Suomella on merikaapeli Ruotsin, Viron, Saksan ja Venäjän välillä. Vastaavasti esim. Venäjällä on kaapelit Suomen, Bulgarian, Georgian ja Japanin välillä.

Jotta kaupankäynti, huoltovarmuus ja yhteiskunnan toiminta voidaan turvata myös kaikenlaisissa kriisiolosuhteissa, tarvitaan kyky puolustaa vähintään omaa merialuetta niin meren pinnan päällä, kuin myös sen allakin. Mutta Itämeri ei ole aivan samanlainen meri, kuin missä monen muun maan laivastot operoivat. Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, kun taas esimerkiksi Välimeren keskisyvyys on 1500 metriä ja Mustan meren 1253 metriä. Suomen oman merialueen keskisyvyyttä en löytänyt, mutta sen täytyy tätä karttaa vasten tarkasteltuna olla huomattavasti vähemmän, ehkä vain puolet Itämeren keskisyvyydestä. Nykyaikainen täysiverinen sukellusvene taasen on nykyään vähintään noin 50 metriä pitkä, kun taas pisimmät sukellusveneet ovat jopa 170 metriä pitkiä. Jotta nämä mitat saadaan johonkin perspektiiviin, niin jos sukellusveneen nokka olisi kohti Itämeren keskisyvää pohjan kohtaa, niin vain lyhimpien sukellusveneiden potkurit eivät olisi ilmassa ja pisimpien potkurit kohoisivat lähes noin Särkänniemen Näsinneulan näköalatasanteen ja ravintolan korkeudelle. Sukellusveneillä ei siis Suomen omilla aluevesillä ole kovinkaan paljoa hyötyä, eikä matalassa vedessä sukellusvene edes pääsisi minnekään pakoon syvyyspommeja. Toinen asia on sitten jopa vain 10 metrin pituiset minisukellusveneet, mutta nekään eivät voi operoida itsekseen ja tarvitsevat niitä kuljettavan varsinaisen ”emosukellusveneen” päästäkseen lähelle paikkaa, jossa niillä halutaan operoida.

Tästä näkökulmasta voidaan tarkastella myös näitä merivoimille tulevien uusien Pohjanmaa-luokan korvettien joitakin asejärjestelmiä: Sukellusveneen torjunnan pääaseeksi on valittu ruotsalainen kevyttorpedo, torped-47 järjestelmä, jolla on kaiken kokoisten sukellusveneiden torjunnan lisäksi arveltu olevan ehkä myös kyky torjua kohti ammuttuja torpedoja. Kyseessä on vielä kehittelyvaiheessa oleva torpedo, joka on erityisesti suunniteltu toimimaan matalassa ja saaristoisessa murtovedessä. Tämä tuo lisää kyvykkyyttä sukellusveneiden torjuntaan ja laivojen omaan suojaan.

Pinta-aluksia vastaan tarkoitettu pääase on Israelilainen Gabriel5-ohjus. Kyseessä on vanhemman ohjusjärjestelmän uusin versio, joka on suunniteltu toimimaan saaristoympäristössä ja jolla voidaan osoittaa maaleja merialueen lisäksi myös maa-alueilta. Tämä risteilyohjusmainen toiminta tuo uuden ulottuvuuden laivaston iskukykyyn myös maalle ja mahdollistaan armeijan eri aselajien välisen yhteistoiminnan, jossa esimerkiksi maavoimat voivat osoittaa maalin ja merivoimat voivat tuhota sen.

Ilmatorjuntaan laivat saavat aseeksi Yhdysvaltalaisen RIM-162-ohjuksen. Tällä ilmatorjuntaohjuksella on kyky torjua lentokoneiden lisäksi myös toisia ohjuksia, eli toisten laivojen ja lentokoneiden meritaisteluohjuksia.

Merkille pantavaa on myös laivojen miinoituskyky, sekä ja ajatus siitä, että nykyaikaisten lennokki-drooniteknologian kaltaisia älykkyyttä ja liikehtimiskykyä tuovia ominaisuuksia saataisi liitettyä myös merimiinoihin. Jos tämmöistä kykyä ei vielä ole, niin uskon että Suomen kaltaisessa maassa osaamista tämmöisen kehittelyyn tarvittaessa kyllä löytyy.

Mitä me puolustetaan?

Suomen vientiteollisuus ja elintarviketeollisuus eivät toimi ilman ulkomailta tulevia hyödykkeitä, eivätkä ne niin ikään pysty viemään ulkomaille mitään jos laivaliikenne syystä tai toisesta estyy.

Vastaavasti jos meren alla dataa kuljettava kaapeli katkeaa, ei nyky-yhteiskunta toimi enää kunnolla, koska ilman rajojen yli toimivaa verkkoliikennettä esimerkiksi pankkikortit lakkaavat toimimasta. Jos pankkitoiminta syystä tai toisesta yhtäkkiä lakkaisi toimimasta, niin missä tahansa yhteiskunnassa syntyy välittömästi kaaos. Tämmöisestä tietoliikenneoperaation mahdollisuudesta ja sen seurauksista oli vinkkejä myös puolustusvoimien uusimmassa taistelukenttä2020-videolla. Korostuva rooli nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös kyky pystyä torjumaan informaatiovaikuttaminen, eli harhauttava uutisointi. Tässä valtion omalla viestintäkanavalla, eli YLE:llä on korvaamattoman tärkeä rooli ja kaikki poliittiset pyrkimykset mm. heikentää YLE:n toimintaedellytyksiä ovat yksiselitteisesti epäisänmaallisia tekoja.

Ilmatorjuntakykyä ei voi korvata pelkillä ohjuksilla, koska laajassa ja harvaan asutussa Suomessa mikään muu asejärjestelmä ei voi korvata torjuntahävittäjän kykyä liikkua nopeasti paikasta toiseen torjumaan kulloistakin uhkaa. Uusien korvettien mukana tuoma ilmatorjuntakyky tuo myös lisää ilmatorjunta- ja muutakin iskukykyä sille alueelle, missä laivat kulloinkin ovat. Tämä on tärkeää Suomen suurimmille satamille, koska kuten aluksi kirjoitin, on merenkulun ja sitä kautta myös satamien merkitys työpaikoille ja ruoantuotannolle erittäin merkittävä. Satamista voidaan mainita mm. Kokkolan satama, joka palvelee Pohjois-Euroopan suurinta epäorgaanisen kemian keskittymää ja jossa sijaitsee Pohjoismaiden ainoa ja Euroopan suurin ns. joka sään satama, jossa voidaan sään (tai satelliittien) suojassa lastata tai purkaa kaikenlaisia laivoja. Niin ikään olisi vaikea kuvitella kumipyöräliikenteen kulkevan kovinkaan pitkään, jos Nesteen jalostamon vieressä olevan kilpilahden sataman toiminta estyisi, puhumattakaan Kotkan ja Helsingin satamien merkityksestä teollisuudelle ja kulutushyödykkeiden saatavuudelle.

Ilmatorjunnassa ylipäätänsä kyky esimerkiksi torjua vastapuolen ohjusiskua rajoittuu millä tahansa resursseilla aina kuitenkin vain suhteellisen pienelle alueelle. Meriliikenteen häiriintyessä tärkeäksi muodostuu kyky kuljettaa tavaraa toisten valtioiden kautta ja mm. kyky puolustaa näillä reiteillä olevia siltoja. Siksikin ilmavoimien HX-hanke on tärkeä puolustusvoimien kokonaisuuden kannalta. Tässä hankkeessa kallein ei välttämättä tarkoita pienen valtion näkökulmasta parasta vaihtoehtoa kokonaisuuden kannalta.

Lopuksi

On sanottu, että maantieteellisesti Suomi on saari. Tämä korostuu kun näitä asioita hieman miettii ja katsoo vain maantiekarttaa ja merenkulkukarttaa. On sanonta, että ”kenraalit sotivat aina edellistä sotaa”. Tällä hetkellä aivan liian moni ”kotikenraali” elää vielä oikeiden kenraalien sotaa edeltäviä sotia.

NATO:n jäsenyyden puolesta ja vastaan löytyy myös varmasti näkemyksiä ja ja olen kirjoittanutkin siitä. Tämän hetkisessä turvallisuusympäristössä en kannata NATO-jäsenyyttä, koska en halua maamme olevan potentiaalinen ensi-iskun kohde. Totta on myös sekin, että Itämerellä tapahtuvassa konfliktissa kaikki valtiot voivat väkisinkin ajautua siihen mukaan mm. Itämerellä sijaitsevien saarien vuoksi, mutta samalla se tarkoittaa sitä, että kukaan ei myöskään olisi tämmöisessä konfliktissa yksin. Meillä tulee olla omat ja uskottavat puolustusvoimat, joiden avulla voimme vakuuttaa kaikki muut siitä, että meille ei ainakaan kannata ensimmäisenä tulla luvatta käymään kylässä. Viimevuosina on tehty oikeita poliittisia liikkeitä tämän uskottavuuden turvaamiseksi ja tullaan varmasti tekemään lähivuosina vielä lisääkin. Näillä vahvistetaan valtion resilisenssiä kaikenlaisia kriisejä vastaan, eli kykyä nousta nopeasti omille jaloilleen kaikkien tilanteiden edessä, ja myös niiden jälkeen.

Uskottava maanpuolustus tarvitsee sen kaikkia aselajejaan ja nykyään korostuvissa määrin myös uskottavan ja oikea-aikaisen tiedon jakamista kansalaisille.

petripartanen

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu