Oikeistopuppulismia

On ollut huvittavaa seurata minkälaisen keskustelun yhden puolueen haave työajan lyhentämisestä sai aikaiseksi. Tätä kuvaili mm. Suomen yrittäjät Ry. Keski-Pohjanmaan järjestön yrittäjälehden 3/2020 Mervi Järkkälän pääkirjoituksessaan mm. sanoilla tyhmä, populistinen ja pelottava.

Kun työväenpuolue otti vuonna 1903 tavoitteeksi 8 tunnin työpäivän, niin oli silläkin vastustajansa. Silti se säädettiin lakiin vuonna 1917, koska sen mahdollisti teollistumisen mukana tuoma tuottavuuden kasvu. Enää ei yksinkertaisesti ollut niin paljon tarvetta käsin tehdylle työlle. Sittemmin teollistumista on seurannut automatisaation voimakas kehitys ja jälleen uusi tuottavuuden kasvu, joka mahdollisti lauantain muuttamisen vapaapäiväksi, eli viisipäiväisen työviikon. Nyt elämme jo jonkin aikaa kestänyttä robotisaation kautta syntynyttä tuottavuuden kasvun kautta, ja otamme ensiaskeleita tekoälyn saralla, jonka tiedetään edelleen nostavan tuottavuutta. Kun kerran on itsestään selvää, että tuottavuus kasvaa teknologian kehittyessä, olisi suorastaan historiallinen virhe jättää työntekijän asema ja elämä tässä muutoksessa huomioimatta. Kuuden tunnin työpäivä ei ole mikään ”tyhmä ja pelottava” utopia, koska se perustuu tuottavuuden kasvuun ja vähenevien työtehtävien jakamiseen tasaisemmin kaikkien palkansaajien kesken.

Palvelusektorilla monet tekevät jo nyt merkittävästi lyhennettyä työaikaa. Siellä kun on hyvin yleistä, että työnantajat jättävät antamatta työntekijöille täysiä viikkotyötunteja, jolloin antamatta jää jopa kolmannes täydestä mahdollisesta työajasta. Kuitenkin työnantajat varaavat kokonaisen työntekijän, estävät pahimmillaan samojen töiden tekemisen kilpailevassa yrityksessä, ja julkisuudessa valittelevat että Suomessa ei ole riittävästi työvoimaa. Näille työntekijöille kuuden tunnin työpäivä toisi edes keskimäärin lähes täyden työajan.

Kääntäen keskustelun kuuden tunnin työpäivästä voi ajatella myös niin, että miten kävisi tuottavuudelle ja työttömien määrälle, jos nyt palattaisi tekemään kymmentuntista työpäivää kuutena päivänä viikossa? Tuottavuus laskisi ja työttömien määrä kasvaisi. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi mennä tähän suuntaan työaikapolitiikassa?

Keskustelu kuuden tunnin työpäivästä on liian rajallinen näkökulma, koska tuottavuuden kasvu on itsestään selviö ja historia kertoo, että ylimääräiset työtunnit joko katoavat, tai sitten ne jaetaan työttömille. Tämän estämättömän kehityskulun määrää teknologia, eikä se siitä miksikään muutu oikeistoideologisella vastustamisella. Oikea näkökulma keskusteluun on se, että miten tuottavuuden kasvu jaetaan yhteiskunnassa sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Historia kertoo, että se jaetaan yhdessä sopien.

petripartanen

Päätoiminen pääluottamusmies, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu