Oikeistosetämiehet naisalojen palkkajarruina

Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen liittokierros on alkanut suurimpien vientialojen työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken. Teollisuusliiton (työntekijäliitto) ja Teknologiateollisuuden (työnantajaliitto) välillä on vaadittu monesta suusta ratkaistavaksi tuleva palkkataso koko Suomelle, jonka yli kukaan muu ei saisi mennä. Kyse on paljon puhutusta ”vientialojen mallista”. Miten tähän on tultu?

Edellinen liittokierros käytiin kaksi yhtä vastaan asetelmassa vuonna 2016, kun oikeistohallitus ja työnantajaliitot vetivät yhdessä työntekijäliittoja kölin alta lisäämällä palkatonta työaikaa, lisäämällä työstä perittäviä veroluonteisia sosiaalivakuutusmaksuja, sekä leikkaamalla lomarahoja, puhumattakaan työttömyyskorvauksien ja opintotukien leikkaamisesta.

Naisvaltaisilta aloilta, mm. TEHY:ltä on tullut tälle liittokierrokselle vaade erillisen tasa-arvoerän jakamisesta, jolla esim. sairaanhoitajat voisivat saada saman koulutustason omaavien miesvaltaisten alojen kanssa vertailukelpoista palkkaa. Tämä on ristiriidassa sen vaatimuksen kanssa, että vientialojen korotusten tulisi olla maksimi, jonka ylitse kukaan muu ei saa mennä.

Julkisten alojen palkkojen maksukykyyn vaikuttaa kulloisenkin hallituksen veropolitiikka ja kuntarahoituspolitiikka. Kansa on populistisella räksytyksellä käännetty työstä perittävää progressiivista verotusta vastaan. Väestökin vanhenee ja se tarkoittaa terveyskustannusten kasvamista. Työpaikkojakaan ei tahdo olla vaikka väestö jostain syystä kasvaisikin ”omilla avuilla”.

Kaikki tämä merkitsee sitä, että jos samat palvelut halutaan tässä maassa järjestää jokaiselle, tulee siihen saada jostakin myös lisää rahoitusta. Oikeistolaiseen veropopulismiin hurahtanut kansa ei halua maksaa mistään mitään, mutta samalla saada vähintään kaiken mitä on ennenkin saanut.

Maailmassa liikkuva rahan määrä tuskin on vähentynyt, mutta sitä ei nykyään enää saada pienen kansallisvaltion verottajan haaviin. Jättimäiset monikansalliset yritykset veroparatiiseineen nauravat kansallisille veroille, eivätkä pienet tai isotkaan valtiot voi niiden edessä yhtään mitään. Kapitalismi on rikki, koska se ja pieni bisneseliitti toimii pomona poliitikoille, eikä päinvastoin. Raha ei riitä, koska sitä ei saada vaikka jokainen Facebookin ja Youtuben käyttäjä sitä kännykkää räpläämällä jollekin toiselle luo.

Vientialat tuovat euroja Suomeen mutta samalla vientialojen työpaikat ovat vähentyneet. Suuri syy tähänkin on sopimusshoppailu, jonka Postin toiminta toi kaiken kansan tietoisuuteen. Yritykset ovat pilkkoneet toimintojaan ennenkin, joka on mahdollistanut teettää sama työ huonommilla työehdoilla. Samalla koulutustasolla olisi toki reilua saada samaa palkkaa, mutta liitotkin ovat vastuullisia vain omille maksaville jäsenilleen. Mikään liitto ei ole saanut mitään ilman taisteluita. Mutta jos todellakin on pakko taistella saadakseen yhtään mitään, niin miten se on sovitettavissa yhteen sellaisilla aloilla, joilla hoidetaan ihmisiä tai lapsia. Oikeistomyötämieliset lehdet ja someräksyttäjät miettivät jo kuumeisesti repäiseviä otsikoita jos vain jonkun kunnallisporhon pieni Mikkopekka jää ilman ilmaista julkista ateriaa tarhassa. Silloin pääsevät taas Suomen Yrittäjät RY:n palkanpolkijat leikkimään enkeleitä ja tekemään hyvää PR:ää. Jos taas teollisuusaloilla mennään lakkoon, niin se on kuulemma vastuutonta koska kansantalous, eli kaiken rahoittaminen vaikeutuu. Lama on aina nurkan takana kun palkoista puhutaan. Kaiken karvaisia kritisoijia yhdistää yksi ja sama asia, pyrkimys hallita työtä tekevää ihmistä. Ikään kuin heillä olisi joku mystinen mandaatti ja auktoriteetti tehdä niin. En tiedä mistä se johtuu, mutta samat ihmiset ulvovat jonkin mystisen despoottikuninkaan (Kekkonen) perään, joka haukkuisi tunareiksi kaikki, jotka eivät tottele näitä pääsääntöisesti koiraspuoleisia, lisää kuria ja auktoriteetteja vaativia setämiehiä.

Tavalliseen työntekijään tämä yhteiskunnallinen keskustelu myös vaikuttaa niin, että työnantajia pelätään. Turhaan ei esim. hoitoaloilla vaadita sitä, että pitäisi pystyä nimettömästi ilmiantamaan oma työnantaja hoitomitoituksen laiminlyönnistä. Vakaumuksensa puolesta epäkohdista raportoivat hoitajat kun irtisanotaan lähes poikkeuksetta. Muilla aloilla ja pienemmissä työpaikoissa se näkyy mm. niin, että työntekijä ei uskalla liittyä liittoon, koska miettii miten työnantaja siihen suhtautuu jos saa sen jostain tietää. Ja varsin huonosti suhtautuukin, kun katsoo miten räyhäjärjestö Suomen yrittäjät ry. ohjeistaa omia jäsenyrityksiään tässä asiassa.

Joskus voisi työnantajaliitotkin ottaa inhimillisyyden kauniiseen käteensä ja ajatella asioita muutenkin kuin järjettömän KIKYilyn kautta. Työntehokkuuskin kun paranee vain tekemällä vähemmällä työajalla enemmän, eikä pidemmällä työajalla samaa entistä työsuoritusta! Näiden työnantajaliittojen myötätuntoa naisvaltaisia aloja kohtaan voi puolestaan arvioida vaikkapa katsomalla heidän johtajiaan, EK:n puheenjohtajissa ja toimitusjohtajissa kun ei ole koskaan ollut naisia! EK:n alla ovat käytännössä kaikki yksityisten alojen työehtosopimukset pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, ja toimitusjohtajana toimii entinen kokoomusministeri Jyri Häkämies. Naisten vähyys puheenjohtajistossa ei ole ainoa mikä Kokoomusta ja EK:ta yleisestikin yhdistää. Muita ovat mm. oikeistolainen veropopulismi, jossa työnantajien ei tarvitsisi maksaa mitään, palkkoja pitäisi pystyä polkemaan alaspäin, sekä työstä perittävää verotusta pitäisi laskea koska samalla se laskisi työnantajien palkankorotuspaineita ja lisäisi yritysten voittoja – kaikki nämä hyvinvointivaltion kustannuksella.

Päätän kirjoituksen johtopäätökseen, että oikeistolaiset setämiehet ovat tämän maan naisvaltaisten alojen palkkajarruna, sekä vastuussa myös hyvinvointivaltiota rapauttavasta oikeistolaisesta veropopulismista. Olemme itse heille tämän vallan äänestämällä, sekä oikeistomedian populismista hurahtamisella antaneet. Työntekijäliitot ovat unohtaneet toiseksi tärkeimmän tehtävänsä järjestäytymisen jälkeen, eli valistuksen ja sivistyksen. Se on ainoa lääke oikeistopopulismiin ja oikeistolaisen auktoriteetin pelkoon. En sano pelkästään liitoille, että ”tehkää jotain”, vaan sanon meille kaikille liittojen jäsenille, että ”tehdään jotain!”!

petripartanen

Päätoiminen pääluottamusmies, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu