Populistit heikentävät turvallisuutta ja ennustettavuutta

Turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista. Siksi se on myös yksi valtionkin tarjoama peruspalvelu. Suomi onkin maailman onnistunein valtio ja täällä on turvallista elää ja asua.

Koska Suomi on turvallinen maa, ei huomio yleensä kiinnity turvallisuuteen, vaan pelkoon. Siksi pelko onkin nykyisin yksi politiikan tekemisen väline. Yksi esimerkki pelottavista valeita levittävistä tahoista oli menneinä vuosina venäjämielinen MV-lehti. Kenen asialla ovat siis olleet ne oikeistopopulistiset poliitikot, jotka tämänkin valemedian keksimiä valeuutisia hokemalla pääsivät eduskuntaan (1.)? Jos poliittiset päätökset perustuvat valemedian valeuutisiin, muuttuu tehty politiikkakin valheeksi. Politiikan kautta säädetyt valheisiin perustuvat lait puolestaan koituvat aina kansan ja yritysten tappioksi.

Pelko ei ole ainoa populistien politiikan teon väline. Toinen merkittävä sellainen on menneisyyden kaipuu. Kun ihminen itse ajattelee elämäänsä taaksepäin, niin hänellä on taipumus muistaa vain mukavia asioita. Näin aivot toimivat, unohtavat ikävät arkiasiat.

Tällä menneisyyden kaipuulla onkin päästy tekemään populistista politiikkaa esimerkiksi ilmastoasioista. Ulkopoliittinen instituutti on tutkinut Pohjoismaisten populistipuolueiden ilmastopopulismia (2.) ja löytänyt paljon yhtenäisyyksiä niiden välillä. Tutkimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien kansallisten päätösten kyseenalaistamiseen tulisi voida vastata todistettavilla tosiasioilla. Tämä tosin edellyttää sitä, että puolueet keskustelisivat siitä tosiasioihin perustuen. Hiilidioksidipäästöjä koskevien väitteiden tulisi perustua tosimaailman tapahtumiin, eikä epäkonkreettiseen hokemiseen, valeuutisiin tai puhtaaseen propagandaan.

Turvallisuuden tunteen kannalta epäsuotuisaa kehitystä ruokkii myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihman mukaan nykyinen informaatioympäristö (3.). Yleinen lyhytjänteisyys ruokkii aina vain yksinkertaistetumpaa viestintää, vaikka maailma muuttuu samaan aikaan entistä monimutkaisemmaksi. Tutkimuksissa on havaittu valeuutisten leviävän aitoja uutisia laajemmalle Twitterissä, sekä vihaa ja ärtymystä levittävien uutisten saavan sosiaalisessa mediassa eniten huomiota. Samaan aikaan kaupallisen sosiaalisen median algoritmit reagoivat suosittuun sisältöön positiivisesti, riippumatta siitä onko se totta vai tarua. Vihman mukaan toimiva demokratia tarvitsee yhteisen ymmärryksen tosiasioista. Jos tosiasiat kiistetään esimerkiksi salaliittoteorioilla ja perustellaan konfliktien tarpeella, koko politiikka rapautuu.

Nykyään mikä tahansa väite voi mennä läpi, jos kaupallisen sosiaalisen median paineessa myös painettukin media alkaa lipsua ”klikkiotsikoillaan” epätieteellisen viestinnän suuntaan. Kun yleinen informaatioympäristö ei ole enää tasapuolista ja tieteeseen perustuvaa, muuttuvat poliittisen viestinnänkin pelisäännöt.

Turvallisuuden tunteen ollessa yksi ihmisen perustarpeista ja samalla valtioidenkin perustarpeista, haastetaan sitä jatkuvasti myös rajojen ulkopuolisten poliittisten tavoitteiden toimesta. Paljon puhuttujen hybridikeinojen päämäärä on poliittisten tavoitteiden saavuttaminen joko fyysisillä tai ei-fyysisillä keinoilla (4.). Yleisen turvallisuudentunteen tarkoituksellinen heikentäminen ajaa siis viimekädessä ulkomaisten tahojen poliittisia päämääriä.

Olemme maailman onnistunein valtio. Tämän takeena on ollut sopimusyhteiskunnan mukana tuoma rauha ja sen mukana tuoma turvallisuuden tunne. Pidetään tästä kiinni, uskotaan itseemme ja viedään tätä Suomen mallia muillekin maailmalla. Poliittisissa vaaleissa tulisikin valita sellaisia päättäjiä, jotka haluavat vaalia tätä kansallista yhtenäisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Yritysten houkuttelemisessa ei voi kuvitella suurempaa imagollista tappiota valtiolle tai kunnalle, jos sen poliittinen edustaja puhuisi nykypäivänä kansainvälisille yritysmaailman edustajille kivihiilestä ja maahanmuuttoon liittyvistä salaliittoteorioista. Vahingossakin tämmöiseen rinnastuminen olisi niin iso imagotappio mille tahansa kansainväliselle toimijalle, että se ei lähtisi sellaista paikkaa edes harkitsemaan liiketoimintansa kohteeksi.

 

Lähteet:

    1. https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvinvointiyhteiskunta/unohda-puhe-valeuutisista-nain-ymmarrat-vastamedian-toimintaa
    2. https://www.fiia.fi/en/publication/climate-change-and-populism
    3. https://www.fiia.fi/ajankohtaista/antto-vihman-populismia-kasitteleva-kolumni-julkaistu
    4. https://www.fiia.fi/wp-content/uploads/2017/01/comment6_2015suom.pdf
+2
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola
Ehdolla kuntavaaleissa

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu