Puhe Teollisuusliiton syysvaltuustossa 24.11.2020

Useat mediat uutisoivat lokakuun lopulla, kuinka EU:n työkomissaari minimipalkkadirektiiviin liittyvässä keskustelussa suositteli Pohjoismaista työehtosopimusten mallia kaikille muillekin EU-jäsenmaille esimerkkinä siitä, miten työehdoista tulisi sopia ja keskustella. EU:n pitkän aikavälin tavoite olisi saada 70% työntekijöistä työehtosopimusten piiriin. Tällä hetkellä tämä toteutuu kymmenessä EU-maassa. Suomessa n. 89% työntekijöistä kuuluu työehtosopimuksien piiriin. Yksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteista on pyrkiä vähentämään köyhyyttä työssäkäyvien keskuudessa.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat sivistyneitä pitkän neuvottelukulttuurin maita, joissa Eurooppalainen kolmikanta on viety pisimmälle. Siksi nämä maat ovat monilla mittareilla mitattuina maailman parhaita maita olla töissä ja harrastaa yritystoimintaa. Työehtosopimus ei ole pelkästään työntekijöitä varten, sillä se turvaa terveen kilpailun yritysten välillä joka ei perustu palkkojen ja työehtojen polkemiselle. Pohjoismainen malli sopia työehdoista kattavasti työehtosopimuksien kautta on siis sivistyneen yhteiskunnan huipentuma, jota muualla päin Eurooppaa katsotaan tavoiteltavan arvoisena asiana. Tätä vasten metsäteollisuuden yksipuolista ilmoitusta tuleekin tarkastella, haluna tavoitella jotain muuta kuin Pohjoismaista mallia, jolle yhdenvertaisuutemme, hyvinvointimme ja hyvinvointivaltiomme viime kädessä perustuu.

Hämmästellä täytyy myös työnantajien keskusjärjestö EK toimintaa? Se lähtee pois palkkojen avoimuutta käsittelevästä työryhmästä. Oliko tämä vain ”kovan jätkän” näyttelemistä muihin kolmikantaisiin neuvottelupöytiin, joissa neuvottelutakaraja on ensiviikolla – Todennäköisesti. Lähteekö EK ensiviikolla myös muista kolmikantaisista pöydistä, jos muut osapuolet kolmikannan hiekkalaatikolla eivät tee niin kuin se käskee – tämä jää nähtäväksi. Todennäköisintä on kuitenkin se, että työnantajajärjestöt eduskunnan opposition säestämänä puhuvat kolmikannasta ja hallituksesta negatiivisesti, ja saavat jälleen suurta näkyvyyttä mediassa osittaisiin valheisiin perustuvalle valitusvirrelleen. Tähtäimessä heillä ovat kunnallisvaalit, sekä siellä poliittisten voimasuhteiden muuttaminen työnantajia suosivaan suuntaan.

Kaikesta huolimatta Suomen täytyy olla jatkossakin sivistyneen neuvottelukulttuurin Pohjoismaa, ja työnantajajärjestöjen tulee tuntea vastuunsa sivistynyttä yhteiskuntaa kohtaan ja alkaa käyttäytyä itsekin sen edellyttämällä tavalla – sivistyneesti neuvotellen.