Uskottavat asevoimat takaavat koskemattomuuden – HX-hanke

Joonas Kuikka kirjoitti kolumnissaan Suomen hävittäjähankinnoista, eli HX-hankkeesta, KP:ssä 23.2. Haluan tuoda vielä uudenlaisen näkökulman aiheeseen, ulkopoliittisen näkökulman. HX-hankkeessa viimeiset sitovat tarjouspyynnöt lähetetään heinäkuussa ja vastaukset toimitetaan 2020 loppuun mennessä. Ostopäätös ja valinta tehdään eduskunnassa 2021.

Valintaa tehdessä on helpointa tarkastella yksittäisten koneiden ominaisuuksia ja saada aikaan omat tarpeet huomioon ottaen jonkinlainen paremmuusjärjestys. Tätä työtä onkin tällä hetkellä varmasti tekemässä maan parhaat ihmiset sellaisilla tiedoilla, joihin meillä lehtiin kirjoittajilla ei ole pääsyä. HX- hankkeessa suurin riski ei kuitenkaan ole se ostetaanko hävittäjiä ensivuonna nyt varmasti n. 10 miljardilla eurolla, koska eduskunnassa suuri konsensus ostamisen puolesta. Suurin riski on ulkopoliittinen, eli mistä ne ostetaan.

Suomea koskevissa kriisitilanteissa Eurooppa on aina Yhdysvaltoja lähempänä. Siinä missä ruokaakin ostaessa kannattaa suosia lähituotantoa, kannattaa samoilla perusteilla suosia myös Euroopastakin ostamista. Eurooppalaiset suurmaat ovat viimein Ranskan johdolla heränneet keskustelemaan yhteisestä puolustuskyvystä. Jos Venäjä puolestaan kykenee Yhdysvalloissa jatkossakin muuttamaan maan ulkopoliittisia linjauksia kevyellä presidentinvaalien aikaisella mediavaikuttamisella, muodostuu HX-hankkeen suurimmaksi riskiksi epävarmuus Yhdysvaltojen ulkopoliittisista linjauksista tulevaisuudessa. NATOn ulkopuolisena maana Suomella voisi esim. olla vaikeuksia säilyttää puolueeton turvallisuuspoliittinen asemansa, jos valinta kohdistuisi Yhdysvaltalaisiin, F35:een tai Super Hornetiin.

Näin jäljelle vaihtoehdoiksi jäisivät Eurooppalaiset Typhoon, Rafale ja Gripen. Näistä Gripen vetäisi kaulaa muihin tarjoamalla ”kaupan päälle” Globaleye valvontakoneen, joka suomennettuna tarkoittaa isoa lentävää tutkaa. Tällaista järjestelmää Suomella ei vielä ole ja se toisi aivan uuden ulottuvuuden ilmatilamme valvontaan. Merkittävää hyötyä korkealla lentävällä tutkalla olisi siksi, että maan pinnalla sijaitsevat tutkat eivät maapallon kaarevuuden vuoksi voi koskaan nähdä matalalla lentävää kohdetta muutamaa kymmentä kilometriä pidemmälle.

Tulevina vuosikymmeninä ihmisen osuus ilmataisteluissa vähenee. Nykyään jo kuuluisten maasta käsin kauko-ohjattavien lennokkien rinnalle on tulossa itse torjuntahävittäjistä käsin ohjattavia miehittämättömiä lennokkeja, ns. ”robottisiipimiehiä”. Kaikilla kisassa mukana olevilla valmistajilla on joko kehitteillä tämmöisiä miehittämättömiä ilma-aluksia, tai sitten he osallistuvat yhdessä jonkin toisen osapuolen kanssa sellaisten kehittämiseen. Tähän kaikkia ajaa ohjuksiin perustuvan ilmatorjunnan kehitys mm. itäisessä naapurissamme. Ainoaksi ehdottoman varmaksi asiaksi koko HX-hankkeessa muodostuukin siis sotilasteknologian jatkuva kehitys, eli kuten se historiankin saatossa on aina kehittynyt.

Petri Partanen
SDP

 

Aikaisempia kirjoituksia aiheesta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petripartanen/187372-suomen-havittajalentokoneet-vanhenevat/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petripartanen/259157-kovaa-turvallisuuspolitiikkaa/

petripartanen

Palkansaaja, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä. Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu