Uussuomettunut oppositio

Energian korkea hintataso synnyttää intohimoja, ja ihan aiheesta synnyttääkin. Intohimot synnyttävät poliittisissa toimijoissa myös vallanhimoa. Ihmisten viha halutaan kanavoida omiin poliittisiin tarkoituksiin ja valtapäämääriin.

Lähdeliite 3. Inflaatio Euroopassa.
Lähdeliite 3. Inflaatio Euroopassa osa-alueittain.

Energian hinta on Euroopassa noussut korkealle tasolle, koska Venäjä ei ole toimittanut Eurooppaan kaasua entiseen tapaansa (1). Venäjä on toimittanut pitkän aikavälin kaasutilaukset Eurooppaan, mutta ei ole myynyt lisäkaasua, jota koronan jälkeinen kova talouskasvu Euroopassa tarvitsisi. Vuonna 2019 Venäjä oli suurin yksittäinen energian tuoja EU:n alueelle kaasun 41,1%, raakaöljyn 26,9% ja kiinteiden polttoaineiden 46,7% osalta (2). Kun merkittävän energianlähteen hinnat suurissa maissa nousevat, niin nousevat myös kaikki muutkin hinnat. Euro alueen inflaatio energian hintojen osalta tammikuussa 2022 huiteleekin jo lähes 30% tasolla (3).

Kun katsotaan Euroopan maiden energiankulutusta polttoaineittain, niin Pohjoismaat esiintyvät siinä edukseen suuren uusiutuvien polttoaineiden käytön määrän osalta (4). Varsinkin kaasun käyttö on vähäistä jopa Norjassa verrattuna muihin kaasun suurkuluttajiin Euroopassa, joilla ei ole omaa kaasutuotantoa. Olemme Pohjoismaissa siis muuhun Eurooppaan verrattuna paremmin suojassa fossiilisten polttoaineiden hinnanmuutoksia vastaan.

Energiankulutus maittain ja polttoaineittain 2019.
Energiankulutus maittain ja polttoaineittain 2019.

Poliittisten irtopisteiden kerääminen hintojen nousun vuoksi on niin houkuttelevaa, ettei siitä ole voinut kaikki pitää näppejään erossa. Varsinkin maakuntavaaleissa yksi perussuomalaisten kärkiteemoista oli polttoaineen hinta (5). Mutta kun tämmöistä politiikkaa tehdään ja samalla kiistetään tai vähätellään ilmastonmuutosta, niin tullaankin tosiasiassa ajetuksi fossiilisten polttoaineentuottajien etuja. Perussuomalaisten politiikassa tämä fossiilisten polttoaineen tuottajien etujen ajaminen esiintyy konkreettisesti vaatimuksessa peruuttaa valtion hiilineutraalisuustavoite vuotta 2035 koskien.

Palataanpa tähän päivään, sekä Eurooppaa riivaavaan fossiilisten polttoaineiden hintojen nousuun, joka johtuu Venäjän ulkopolitiikasta. Jos me vähentäisimme uusiutuvien polttoaineiden käyttöä Suomessa, emmekä pyrkisi hiilineutraaliksi mahdollisimman pian, niin mekin voimme tulevaisuudessa olla yhtä alttiita yhden suuren energiantuottajan kiristykselle.

Seuraavat eduskuntavaalit 2023 keväällä ja presidentinvaalit 2024 käydäänkin turvallisuuspolitiikkaa ja energiaomavaraisuutta koskevilla teemoilla. Se puolue ja henkilö joka näissä vaaleissa arvostelee vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta, kannattaa todellisuudessa arvaamattoman itänaapurimme ulkopolitiikkaa, sekä uutta ”suomettumisen” aikaa.

Perussuomalaisten ”suomettumisesta” kertoo paljon ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuuden vaihtuminen. Kiinakytköksissä rypenyt (6) ja koronan uskomushoitoja harrastaneen Niikon vaihtaminen Halla-Ahoon voi aluksi vaikuttaa hyvältä asialta. Mutta Halla-Ahon Facebook-julkaisussa hän väittää, että kiihkomielinen ilmastopolitiikka olisi syventänyt energiariippuvuutta Venäjästä (7). Todellisuus on kuitenkin täysin päinvastainen, sillä Venäjä on nimenomaan fossiilisten polttoaineiden tuottaja, joiden osuutta energiantuotannosta istuva hallitus haluaa vähentää. Tämä tavoite on erityisen tärkeää tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Perussuomalaiset tulevatkin siis jatkamaan aiempaa linjaansa, joka ajaa fossiilisia polttoaineita tuottavien maiden poliittisia tarkoitusperiä. Jos he olisivat aidosti huolissaan ihmisten toimeentulosta energian kasvavien hintojen vuoksi, niin heidän julkitulonsa olisivat ratkaisuhakuisia, eivätkä vallitsevan ja yleisesti hyväksytyn ilmastopolitiikan vastaisia. Ihmisten toimeentulo ei parane lapsenomaisella kiroilemisella (8) tai uusilla KIKY-ratkaisuilla (9), vaan tekemällä kestävää ja pitkäjänteistä ihmisten ostovoimaa puoltavaa politiikkaa. Ja juuri sitä pitkäjänteistä politiikkaa istuva hallitus juuri nyt tekee.

Lähteet:

    1. https://www.hs.fi/talous/art-2000008553369.html
    2. https://ec.europa.eu/eurostat/cache/infographs/energy/bloc-2c.html#carouselControls?lang=en
    3. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Euro_area_annual_inflation_and_its_main_components,_January_2012_-_January_2022_(estimated).png
    4. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/8/81/Gross_inland_energy_consumption_by_fuel_2019_%28%25%29.png
    5. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/perussuomalaiset-hollentaisi-ilmastotavoitteita-ja-penaa-pienempia-bensaveroja-energian-hinnat-voivat-pienentya-ensi-vuonna-muutenkin/8295718
    6. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/16/perussuomalainen-kiina-ilmio-kasikirjoitus
    7. https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/4884054721714683
    8. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a80a8e46-e49b-4b50-a7ab-0184dee79060
    9. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008259023.html
+2
petripartanen
Sosialidemokraatit Kokkola

Opiskelija, Teollisuusliiton valtuuston jäsen, SAK Kokkolan seudun paikallisjärjestön ja Pohjanmaan aluetoimikunnan puheenjohtaja, Kokkolan kaupungingvaltuutettu, bloggaaja ja somettaja, Isä.
Kiinnostuksen aiheet: palkansaajien oikeudet eli ihmisoikeudet, turvallisuuspolitiikka, maailmanpolitiikka, valtakunnanpolitiikka, lait ja sopimukset em. asioiden ympärillä, sekä kirjoittaminen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu